Kuten tuossa taannoin vuodatin kyyneleitä vuokralaisten tuhottua omakotitaloni, aikaa kun on paljon, paniikissa ja vähissä rahoissa on pakko remontoida itse.
Teettäminen ei tule kuuloonkaan, rahat siihen ei riitä.
Teloin itseni oikein kunnolla. Putosin A-tikkailta katon rajasta (katon korkeus 3,1 metriä).
A-Tikkaiden päälle naamalleni, lisäksi oikean käteni päälle.
Tulos: oikea ranne meni poikki. Se lopulta leikattiin Taysissa, ja ruuveja rautaa ranteeeseen.
Kylkiluita oikealta puolelta useita poikki.
Päähän ei saattunut, olenhan kovapäinen…siis kommunisti.
Siksi ei ole minusta mitään vähään aikaan kuulunut, ei ole pystynyt olemaan koneella eikä kirjoittamaan.
Talo on rakennettu luokkasodan aikaan 1918, kunnon hirsistä.
Lämmitys, vesikiertoinen, alunperin painovoimaisesti kiertävä, nerokas.
Myöhemmin laitettu vesikierto sähköpumpulla.
Patterit siis vanhoja järeitä kuten putketkin. Patterien säätöventtiilit jo aikaa jumittuneet, josta vuokralaisille sanoin, ettei niihin kosketa, vaan säätö tapahtuu muualta.
Silti heidän piti oikein työkaluilla, minulle mitään puhumatta, mennä vääntelemään väkisin, kun oli liian kuuma.
Tulos oli, että osa venttiileistä meni rikki ja alkoivat vuotamaan, ja järjestelmään meni ilmaa…ja lämmitys lakkasi toimimasta.
Eikä toimi edelleenkään.
Kaikki on koetettu. Ammattiputkari kävi juuri ja totesi savotan.
Vittu kun tulee kalliiksi noiden vuokralaisten takia. Harmia tosi paljon. Ei riittänyt, että tuhosi kämpän ja varasti kaiken mitä irti sai, perinnöksi lisää rahanmenoa, johon ei ole varaa, siihenkään…
Tai pakkohan rahaa on löytyä. Täytyy vissiin mennä assankulmalle myymään persettä, napparin kulma on kuulemma hiljentynyt…
Valtavasti ollaan tehty remppaa jo: perähuone jaettiin kahtia, kipsilevyt seiniin, kittaus ja maalaus, sekä komea laminaatti lattiaan.
Olohuone seinät siistittiin, tapetit pois, kittaus ja maalaus. Ja komea laminaatti lattiaan.
Eteinen ja entinen palvelijan huone on nyt työn alla.
Sähkäri sitä mukaan tekee sähköt kun huoneita on valmiina.
Harmittaa kun ei oikein minusta ole paljon mihinkään, kun olen rampa.
Onneksi olen saanut apuja hätiin, myös vaimoni (nainen) on ollut suureksi avuksi.
Samoin siskon mies, kunnallispoliitikko isännöitsijä, iso apu.
Olen saanut myös apuja Tampereen entisen (jäänyt eläkkeelle) kunnallispoliitikon kautta apuja.
Heille isot kiitokset.
Uudet hyvät vuokralaiset ovat jo tulossa, kun saadaan valmista aikaiseksi.
Tosin menee vielä marraskuu remontin merkeissä.
Terveisin kommunisti kapitalisti Lempäälästä.