Tekijä: Kalle Pohjola

Tuntuu olevan vaikeasti ymmärrettävä asia.  Kummallisia väitteitä siitä on kuulunut mm, että biokaasu olisi huoltovarmuuden näkökulmasta huono ajatus. Biokaasuhan on puhdistettua metaania ja valmistustavaltaan täysin kotimainen ja raaka-ainetta riittää kriisiaikaankin. Mm bensiinihöyryt ovat haitallisempia ihmisen hengittää, kuin biokaasu. Vanhat kaatopaikat sisältävät metaania todella paljon ja se vain pumpataan maasta ja pudistetaan, niin kuin Espoon Ämmässuon kaatopaikalla tehdään ja sillä lämmitetään kokonainen kaupunginosa. Mm Forssassa valmistetaan biokaasua anaerobisen mädättämisen menetelmällä.

Lihajalosteiden pilaantuessa, syntyy botuliinia, joka on tappava hermomyrkky. Sitä vastoin biokaasussa sitä ei ole puhdistusprosessin jälkeen.

Mitä tulee biokaasun räjähdysherkkyyteen; bensiini kaasuuntuu herkemmin kuin myöskin se kaasu räjähtää herkemmin kuin biokaasu.

Maakaasu sekoitetaan usein biokaasuun, tosin käyttökohde kummallakin on sama, esim liikennepolttoaine.

Biokaasua voidaan valmistaa myöskin maakaasusta jalostamalla, jolloin se ei olekkaan enää kotimaisesta raaka-aineesta lähtöisin.

Eestissä nämä kaasuasiat on hoidettu huomattavasti paremmin ja edistyneemmin kuin Suomessa ja siellä liikennekaasu on melkein puolet halvempaa kuin Suomessa. Naapurista löytyy jo kolme yhtiötä, jotka ovat keskittyneet täysin kaasuihin. Suomessa ainoastaan Gasum, joka ei sekään ole täysin suomalainen yritys.

Meillä poliitikot eivät oikein miellä biokaasua uudistuvaksi energiaksi; kauniita sanoja kyllä viljellään mutta tähän asti ainoat teot ovat olleet biokaasulle asetettu lisävero.

Otinpahan tuolta pakastimen pojalta viimeiset karitsanpalat. Ribsejä, sitten noita ribsien alapuolella olleita ”lihoja”. Savustin kaikki.

Tänään laittelin ne pataan, sekaan lanttua, porkkanaa, palsternakkaa ja muutama siivu inkivääriä.

Sitten vaan padan sekaan 6% Saarenmaa tumea, paljon valkosipulia, sipulia, kirveliä, rosmariinia, siitä luulisin padan syntyvän.

Valurautapata uuniin; ilman kantta, lämpötila +150, ylälämpö. Tunnin päästä kansi päälle ja lämpö 110 astetta. Katsotaan mitä tulee 10 tunnin jälkeen.

 

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Siteeraan tuota Jari Ehrnrothin  kolumnia siksi, että ihan henkilökohtaisestikkin en Niinistöä omaksi presidentikseni tunnista.

Lienee Koivisto viimeinen.

Muutamien kommenttien kohdalta on viitattu mm omaan ajatusmaailmaani laatusanoilla; vasuri, katkeroitunut, yms.

Niin Niinistö kuin Koivistokin olivat ja Niinistö on; aikansa poliitikkoja, huolimatta puoluejäsenkirjan irtisanomisesta.

En erityisemmin Ehrnrothia arvosta kolumnistina mutta nyt mielestäni osui melkoisesti ”naulan kantaan”.

No, maa elää, politiikka ja poliitikot elävät aikansa. Aika näyttää joskus ehkä tilanteen sitten joskus historian valossa.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Siinä Hannu Reimen melkoisen tyhjentävä ja tasapuolinen kolumni käsiteltäessä Israelin valtiota vs palestiinalaisuus.

Koko Israel muuten on melko erikoinen lähi-idän valtio; sen rajat kun kaikenaikaa kuten Hannu Reimekin toteaa, muuttuvat mutta vain Israelin eduksi.

Osmanien vallan aikaan ja sen jälkeen kun määriteltiin ranskalaisten ja brittien saaliinjaolla  Eretz Yisrael , joka tarkoittanee juutalaisten maa. Kristittyjen kielessä taas Palestiina tarkoitti samaa aluetta.

Hannu Reimen  näkökulma on kieltämättä mielenkiintoinen.

Noakin arkki, entinen asuntoni Suomenlinnassa on 1771 rakennettu asuintalo, 4-kerroksinen. Helsingin vanhin asuintalo vaikkakin virheellisesti titteli on mainittu Cederholmin talolle.

Sain idean kirjoitella tästä talosta kun törmäsin Toralinna nimiseen taloon Helsingin Pasilassa, siis VR:n asuintalo. Toralinna nimisiä taloja Puolustusvoimien kasarmeilla on montakin, -linna loppuisia vielä enemmän. Olen asunut mm Santahaminassa Toralinna nimisessä puutalossa, Katajanokalla lutikkalinnassa, Lahdessa impilinnassa, Pohjoisrannan Leijonalinnaan ei ollut asiaa.

Mutta tuo Noakin arkki, se on niin paksuin seinin varustettu, että ikkunalaudalle olisi mies hyvinkin petinsä pystynyt sijoittamaan.

Noakin arkissa jokainen rakensimme omat suihku- ja lämminvesitilamme. Talon puolesta vesi tuli ja meni, uunilämmitys oli; kakluunit. Puita myi silloinen PLM ihan kohtuuhintaan. Saunassa voi käydä ns perhesaunassa, 1 vuoro/viikko ja sen lisäksi perjantaisin yleisessä- so Merisotakoulun saunassa ns yleisten miesten vuorolla.

Noakin arkissa asuessamme historia oli tosi lähellä; kirkko ja paraatikenttäkin aivan ikkunan alla.

Kauppojakin oli kaksi, HOK ja Elanto, nykyään ei kuulemma kumpaakaan. Posti oli paraatikentän toisella puolella, kampaamokin oli, jopa kemikaliokauppa. Siis mikä elellessä.

Kalaa tuli aivan rantavesistä, kilohailia, kuhaa, lahnaa, ahventa, turskaa,  lohta ja taimenta; soutaen olisi verkoilleen päässyt, tosin isohko vene minulla silloin oli 10-metrinen siimavene.

Noakin arkkia ja Suomenlinnan silloista elämää oikeastaan haikeudella vieläkin muistelen.

Tulipahan lueskeltua melkoinen kirjakasa; yhteensä kaikkiaan yli 2200 sivua. Conn Igguldenin valloittaja-sarjaa. Käsittelee Gobin autiomaassa ja nykyisen Kiinankin alueella asuskellutta mongolikansaa ja sen tapoja, historiaa, uskontokäsityksiä…jne.

Mongolithan Tsingis kaanin johdolla hallitsivat Korean niemimaalta etelään lähes Arabian nimimaata ja lännessä Balkkanille, Unkariin, rajoittuen lännessä nykyisen Itävallan, Saksan, Puolan alueelle. Siis valtava alue ns Mongolivaltio.

Kaikkihan alkoi n 1200 luvulta ja päättyi 1400 luvun puoliväliin. Mongolithan muodostuivat silloin keskenään sotivista heimoista, jotka sitten Tsingis yhdisti mahtavaksi valloittaja-armeijaksi.

Kirjasarja on erittäin mielenkiintoinen, jos haluaa tutustua alkukantaiseen ja omintakeiseen kansakuntaan, joka eli uskollisena tavoilleen omistautuneena, välittämättä ympäristön muista kansoista.

Kiinalaiset olivat jo siihen aikaan keksineet ruudin, eräänlaisen bensiinin tapaisen poltettavan nesteen…jne. Silti mongolit valloittivat Kiinankin lähes kokonaan mm nykyisen Pekingin.

Kirjaa lukiessani olin taas kerran tyytyväinen e-bookkiini, en kyllä reissuillani olisi viitsinyt kuljetella yli 400-sivuista kirjaa, nyt koko paketti kulki kätevästi taskussa.

Suosittelen ko kirjasarjaa. Kronologisessa järjestyksessä teokset ovat; Tsankojen susi, Nuolten herrat, Kunnian kentät, Hopeinen valtakunta ja Veljessota.

Onkohan tämä ihan näin? Täällä meilä Forssan seudulla yritettiin tuota jo ties kuinka monta vuotta ja tappiota tuli.

Yrittäjänä toimin minäkin; pikavoittoja en saanut mutta toimeen tulin.

Pitäähän sitä sitten kertoilla vanhan miehen vaivoista. Iskias. Vaivasi viimeksi minua runsaan kaksikymppisenä, nyt se iski taas; siis todella iski.

Työntelin juhannuksen alla trailerilta venettä vesille ja selkään kirpaisi.

En siitä sitten välittänyt sen enempää, vinssillä (käsi) kun sen veneen ylös aina nostan.

Sitten tuli yö, tuskainen, kuin puukkoa olisi kiertänyt alaselässä. Arvasin oikein, iskias. Lääkäriin en tietenkään mennyt, siellä kun on tungosta muutenkin. Netistä taudinkuvaa hahmottelin, lohdutonta. Vain kipua helpottavia lääkkeitä, ei muuta.

Tuotiin julki, että mitään muuta hoitoa ei juurikaan ole mutta kipulääkitys helpottaa…ehkä. Siis ei toimenpiteitä vaan vaikutuksien helpotusta.

Näin sitten kärvistelin, pahoina päivinä en päässyt edes kalastamaan.

Nyt kuitenkin tilanne alkaa olla se, että nukutuksi saan, vielä joitain kiputiloja mutta helpottamaan päin.

Jos tämä vaiva osuu nuorelle miehelle, saattaa olla katastrofi, vanhalla äijällä, jolla kaikenlaista kremppaa on ollut; vaiva muiden mukana. Aina siitä, uskoisin, selvitään.

Luinpahan tuolla Seurassa 2.8.2018 analyysin tulevasta? sodasta. Seura nyt ei kuulu oikeastaan suosikkeihini mutta kuitenkin, haastatellut asiantuntijat tuntuivat päteviltä.

Siis, ei hehkutettu sissitaisteluja, ei suojeluskuntia, ei aseiden kotona säilytystä.

Pääpaino oli tavallisen kansalaisen kotonaan pärjäämisestä.  Kotivara 3vrk, viikko jopa kuukausi.

Todettiin mm, että kaupunkilaiset olisivat ensimmäisenä hätää kärsimässä; tuskin kenellekkään yllätys.

Omassa huushollissani kyllä pärjäisin kuukauden pari helpostikkin. Kalaa saisin järvestä, aurinko takaisi kalastusveneeni energiatarpeen.

Seuran pohdinta ”tulevasta sodasta” oli varsin mielenkiintoinen.