Tekijä: Kalle Pohjola

Sain jo tuon Bradleyn aikana idean, että savuntuottolähde sijoitettaisiin savustustilan ulkopuolelle. Se toimi mutta toteutus oli kallis, tai ainakin ehkä epätaloudellinen.

Edellä mainitulla menetelmällä vältetään rasvan tippuminen palotapahtumaan (karsinogeenit). Lämmönsäätely siinäkin oli riittävä, toisaalta samoilla systeemeillä ei pystynyt, sekä savustamaan, että kylmäsavustamaan.

Siispä tuosta savunkehittimestä kehittyi mielessäni menetelmä.

Savustus; tuottaa savua, joka edesauttaa kalan säilyvyyttä ja on myöskin aromaattinen. Siis ulkopuolinen savunkehitin.

Lämpö, kypsentää kalan ja pitää olla hallittavissa.

Tuon Borniakin kanssa ja sen digitaalisen lämmönhallinnan kanssa alkoivat ”palikat” muodostua.

Savunkehitin tuottaa savua tarvittavan määrän (säädeltävissä) ja edullisesti, syötetään ylipaineella kaappiin; lämpötilan hoitaa kaapin lämpövastus + termostaatti, kaikki komponentit ovat kokeiltuja ja yhteensovitus myöskin onnistunut.

Tosiasiassa tässä ei ole mitään omaa keksintöäni vaan ideat ovat syntyneet puolalaisista lähtökohdista. Siis en ansaitse propelihattuani.

Saattaa olla, että tulen ja todennäköisesti tulenkin kertoilemaan kokemuksiani. Koittakaa kestää.

 

 

Ei saisi opettaa vaimoa liian hyvään. Tänä aamuna kun vaimo siivutti tuota kylmäsavukalaa aamiaispöytään, kuului keittiöstä huuto; hei täällä kalassa on ruoto. ??

Selityksenä sanoisin; lähes kaikilla kaloilla on siinä juuri kylkiruotojen yläpuolella poikittainen ruotorivi aina tuonne peräaukon tasalle saakka. Viimeistelen kalafileen aina nyppimällä ruotopihdeillä yksitellen nuo ruodot pois. Yksi oli sitten näköjään jäänyt, nimittäin ruoto.

Täällä eilisnä päivänä kauhisteltiin tuon Putinin mp-jengin Suomeen rantautumista ja vieläpä aivan kotiseutuni tuntumaan.

Poliisin mukaan (tiedotustilaisuus oli tänään klo 10 alkaen), nyt sitten uutisoinnissa kerrottiinkin tässä ip, että kyseessä olikin otsikossa mainittu RMI; siis turhaa panikointia.

Hämeen poliisi ilmoitti, että Yön Susilla ei ole tiettävästi ensimmäistäkään kerhohuoneistoa eikä myöskään RMI:llä. Poliisin mukaan RMI:llä on Suomessa kymmenkunta jäsentä ja hajallaan etelä-Suomessa.

Joten saattanee olla viisainta, keitä kiinnostaa, palata politiikkaan, se kuitenkin lienee konkreettisempaa. Minäkin vedin varastorasvat Winskuuni takaisin ja siirsin sen kaappiin.  En ole kovinkaan huolissani noiden ”lööppimedioiden” uutisoinnmista.

Näilläkin sivustoilla tuota postia on hutkittu oikein olan takaa. Siis postinkantojärjestelmää.

Vähänkään varttuneemmat, jos hieman muistelevat, muistanevat, että esim maaseudulla, posti jaettiin vielä 60-luvullakin ns nippujakeluna. Jakopiirissä oli vain yksi ”laatikko”, yleensä kaupan yhteydessä ja sitten postitoimipaikassa. Tilatut lehdet mm käytiin hakemassa jopa muutaman kilometrin päästä yhteispostilaatikolta.

Oli muuten melkoinen taidonnäyte kun postiauton (lienevät jo kadonneet) rahastajapoika heitti liikkuvasta autosta lehtinipun jakelulaatikkoon; jos heitto epäonnistui, kuljettaja piruuttaankin ajoi satakunta metriä ja sitten rahastajapoika sai liikuntaa.

En edes muista kaupungissa asuessani kaivanneeni lehteä/muuta postia ja sen jakelun aikataulua. Posti tuli kun tuli ja ei se aikataulu niin tärkeää ollut.

Tänä päivänä tulee meille seutukunnallinen, vanhoista valtakunnanuutisista + jopa tuoreista (ehkä) seutukunnallisista uutisista koostuva lehti n klo 01.50 postilaatikkoon. Jaa, ettäkö mistä tiedän. Vanha mies kun nukkuu ns ”koiran unta”, herää pieneenkin häiriöön. Meillä tuo ”häiriö” syntyy kun jakeluauton valot heijastuvat peilin kautta seinään. Kovin on meillä täsmällistä tuo lehden tulo, toisaalta etanaposti tulee silloin kun tulee. Ei se maankaatokysymys ole, ainakaan minulle.

Yhteydenpitoni hoidan ystäviini/sukulaisiini s-postilla. Kirjettä en ole kirjoittanut pariin kymmeneen vuoteen.

Lopuksi vielä on mainittava, että erilaiset jakeluyhtiöt ja niiden aikaansaamat mokat, kaadetaan surutta suureen postin laariin.

Siitä on aikaa kun tulet tehtiin taulalla ja piikivellä. Itsekkin olen kyllä kokeilujen vuoksi tehnyt tulia  mm hankausmenetelmin, taulaakin olen valmistanut.

Toissa päivänä paikallisessa Hurrikaanissa bongasin sytyttimen; plasmasytytin, Ladattava, plasmasytytin synnyttää kärkiensä väliin ”hehkuvan langan”, sillä syttyy, paperi, tuohi…yms  syttytarpeet.

Katsotaan nyt miten toimii.

Kuinkahan moni onkaan sahannut tämmöisellä moottorisahalla; https://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_38482.html

Olin muistaakseni n 15-vuotias kun tämmöiseen, elämäni ensimmäiseen moottorisahaan tutustuin.

Edestakaisin liikkuva terä, nykymitoin melkoisen tehoton mutta amerikkalainen; se ostajiin puri, kuten setäänikin.

Sahan paino oli runsaat 20kg.

On siitä moottorisahat muuttuneet.

 

Kaiken tämän, sekä poliittisen, sotapoliittisten, että yleensäkkin yhteiskunnallisten olojen arvostelujen keskelle. Tänään Forssassa käydessäni näin ensimmäisen töyhtöhyypän. Kevään airut. Aamuhämärissä muutamia joutsenparvien ääniä olen lehdenhakureissullani kuullut, vaan ei näköhavaintoa kun lehteni haen vielä nykyisi pimeän aikana; kyllä se kevät tulee.