Tekijä: Kalle Pohjola

Aamulla klo 07.45, menin nostamaan lippua; ei onnistunut, lippu jäi kovin alas, Katselin liinaa ja huomasin sen moninkertaisen kierteellisyyden. Lippu alas, ongelmaa selvittämään.

Meillä kun on aika korkea tuo lipputanko, kyllä kierteet huomasin; selvittelin, ilman toivottua tulosta ja lopuksi tuli mieleen kaataa koko lipputanko.

Se sitten oli vähän samanlaista kuin erilaisten elämäntilanteiden analysointia ja ratkaisuja.

Siellä se kaunis lippumme nyt kuitenkin hulmuaa; ei tarvinnut lipputangon kaatoa, vaan rauhallinen (vähän horjui), se tilannearviointi; ratkaisu sitten löytyi ilman lipputangon kaatamista.

Alusta saakka kun tällä sivustolla olen kirjoitellut. Toivoin silloin, kuten varmasti ylläpitokin; sivustosta muodostuisi esim erilaisten mielipiteiden, arkipäivän asioita ja kaikenlaisia asioita esille tuova sivusto mielipiteineen.

Vaan missäs ollaan nyt ? Politiikkaa, ääripolitiikkaa, sotaa, yms.

Kyllä ylläpitokin sen aikanaan esiintoi, että sivusto on kirjoittajiensa näköinen, niinhän se onkin… mutta mitä saammekaan lukea?

Omalta osaltani politiikan sivuutan, kaikenlaisia arkipäivän asioita avauksissani esille tuon, sotapoliittiset asiat eivät minua kiinnosta.

Em syistä varsin monikin kirjoittaja on karkonnut muualle. Minä lienen yksi sitkeimpiä.

Tuommoinen opus tuli ostettua ja lukenutkin olen päälisin puolin.

Kirjan kirjoittaja, Janne Rautio, on ammattikokki ja kokenut kalastaja. Reseptit ovat sellaisia, että esim villiyrttejä voidaan hyödyntää maustamisessa ja kaiken kaikkiaan kirjassa keskitytään pääasiassa ns vähempiarvoiseen kalaan ja niistä tehtäviin herkkuihin.

Ken arvostaa edullisia, herkullisia ja jokaisen saatavissa olevista kaloista valmistettavia kalaruokia; kirja on ehdottomasti kannattava hankinta.

Tulihan sitten taas täytettä kokoelmaani; kalaruuat, kalastus. Viitisenkymmentä vuotta tämän alan kirjallisuutta on tullut hankituksi. Kirja muuten on huomattavan samanlainen kuin mm Reseptiraamat; Hanno Kask ja Kala suitsuttamise raamat; Hanno Kask.

Tuossa hyllyyn viimeistä ostostani laittaessani, totesin alan kirjoja olevan yli 30 kpl; vanhin v 1916, Kalastajan käsikirja; August Mäkeläinen. Vanhat kalankäsittelyä koskevat kirjat ovat muuten aarteita, ilman niitä monet hyvät kalareseptit häipyisivät unholaan.

Tulin tarkastelleeksi omaa kotisivuani; tuntui, että sitä olen jo yli kymmenen vuotta pitänyt, vaan ei, vasta ensi vuonna tulee kymmenen vuotta täyteen.

Sivustoni käsittelee kalaa, villikalaa, sen kalastusta, kalavalmisteiden tekemistä eri välinein ja tavoin.

Sivustollani luonnollisesti on tilastosivulla laskuri ja kommentointimahdollisuus, tilastot kertovat todella monia asioita vierailijoista, siis numeroina. Mielenkiintoista, että Venäjä, Ukraina ja Balttian maat edustavat Suomen jälkeen suurinta kävijämäärää. Ken on vieraillut Eestissä ja Latviassa, selityksenkin tiedostavat.

Sivustoani en lähdeaineistona viljele; lukijalle kun saattaisi tulla mielleyhtymä, ”mitähän se hörhö taas on kirjoitellut”. Muistaakseni kertaakaan en ole kotisivustoani linkiksi laittanut, vaikka sillä eittämättä lukijamäärää lisäisikin, ei ole minusta tarpeen eikä kyllä minua sanottavasti kokonaismäärät edes kiinnosta.

Sitä vastoin se on aina mielenkiintoinen ilmiö, että kun sivustoani päivitän, heti tulee tilastoihin piikki.

Kaikki tekstit ovat luonnollisesti omiani, en kopioi mitään. Kuvatkin ovat 90% omiani ja lainakuvissa on lähdetiedot.

Kohde
Sivun katselut

Suomi

214
Yhdysvallat

26
Venäjä

12
tuntematon alue

8
Iso-Britannia

2
Viro

1
Ruotsi

1

Yllä hieman erilainen katsojatilasto viimeisen viikon ajalta.

Kyllä tämä kotisivuston ylläpitäminen ihan mukavaa aivoverryttelyä on, pitää vanhan miehen mielen virkeänä. Kaiken lisäksi se on täysin ilmainen harrastus.

Näin sitä kylmäsavukalaa.

 

 

 

 

Luinpahan tämän aamun uutisista kun toimittaja oli vieraillut vapaapistoolin kultamitalisti Väinö Markkasen luona ja houkutellut vanhan veteraanin ampumaan ilmapistoolilla.

Enpä nyt oikein osaa sanoa; siis varsin typerää, vanhaa mestaria halventavaa suhtautumista houkutella nyt 90-kymppinen mestariampuja ampumaan ilmapistoolilla.

Ilmapistooli on verrannollinen vapaapistooliin, jossa lajissa Vänni, hyvä tuttavani, Tokiossa P Linnosvuon kanssa voittivat olympiakultaa.

Pitikö nyt osoittaa, että vuodet karsivat mestaruuden mennessään. En osaa ymmärtää.

En ole koskaan harrastanut henkilöpalvontaa, siis henkilön kritiikitöntä  ”jalustalle nostamista”. Henkilöpalvontaa esiintyy; mm sotilaallista, uskonnollista ja poliittista henkilöpalvontaa.

Vaikka sotilaana kuluikin yli 25 vuotta, henkilöpalvontaa en koskaan ole harrastanut. Moniakin henkilöitä, niin sotilaita kuin siviilejäkin, olen arvostanut, kritiikittömästi en ketään ja yleensä kyseessä on ollut henkilö, ei hänen maineensa.

Yksi sotilas mielestäni ansaitsee melkoisesti arvostusta;

Carl von Clausewitz; preussilainen kenraali (1780 – 1821), sotilastaktiikan ja strategian kehittäjä, sotahistorioitsija, alallaan tunnettu ja yleisesti arvostettu auktoriteetti ja filosofi.

von Clausewitzin sodankäynnin maksiimit;                         – 1.sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
2. sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
3. sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
4. voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
5. ratkaisutaistelun tärkeys
6. sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
7. taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
8. strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan päämäärän saavuttamiseen
9. sota on väkivallan käytt1.sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
2. sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
3. sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
4. voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
5. ratkaisutaistelun tärkeys
6. sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
7. taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
8. strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan öä eikä siinä ole rajoja
10.sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö
11. jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa
12. edelliseen liittyen on oleellista sotapäällikön nerous
13. sotatieteen on perustuttava empiiriseen tutkimukseen
14. sota on ihmisten välistä vuorovaikutusta
15. sota on ensisijaisesti mielen vaikutusta mieleen, ei materian materiaan.

Ylläolevat teesit soisin lukemisen jälkeen hieman pohdittavaksikin.

Lisää Clausewitzisista voi halutessaan hakea netistä otsikon hakusanalla.

Jos tarjoilussa on ”uusia perunoita”, kalaa, savustettua tai kylmäsavustettua; isä voisi (ehkä) tehdä seuraavanlaisen lisukkeen.

Smetanakastike, osin reseptin mukainen mutta pääsääntöisesti päissäni = mukailemani smetanakastike.

2prk (120g) smetanaa

200g              tuorekurkkua raastettuna

1 rkl                 Dijoun sinappia (muukin väkevä sinappi käy)

1rkl                   juoksevaa hunajaa

1rkl                  kuivattua tilliä, mieluiten tuoretta

1rkl                    kiinansipulia

1kpl                   keitetty muna silputtuna

1rkl                    valkosipulia murskattuna

1 tl                      hyvin hienoksi silputtua chiliä (mieto)

Kaikki ainekset sekoitetaan ja suoritetaan maistelu. Sitten vaan jääkaappiin maustumaan n tunniksi.

Tällä tuotteella isäkin pystyy sanomaan, osallistuneensa lapsille ja lastenlapsille suunnattuun tarjontaan. Siis äitienpäivä.

Niin, ja muuten tuon kastikkeen teko ei vaadi mitään keittiötaitoja ja onnistuessaan saattaisi saada miehen innostumaan jopa ruuanlaittoon. Tuskin vaimolla lienee vastaansanomista.

Meillä normaali käytäntö on, että vaimon viipyessä reissuillaan; minä valmistan ruuan. Tasapuolisuuden nimissä se on aivan normaalia. Vaimoni kun vieläkin tuota leivonnaisten tekoa harrastaa.