Venäläinen keittiö.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäläinen_keittiö

Ylläoleva linkki toimii johdatuksena venäläisen keittiön oleellisempiin osakokonaisuuksiin.

Olen kokonaan ihastunut venäläisen keittiön olemukseen ja herkullisiin ruokalajikkeisiin.

Borssia ja šarlotkaa

Yllä Jaana Virrosen venäläistä kotikeittiötä esittelevä reseptikirja. Kannattava hankinta jokaiselle ruuanlaittoa ja ruokakulttuuria harrastavalle: Borssia ja sarlotkaa, maukasta ruokaa venäläiseen tapaan: Jaana Virronen.

Venäläinen keittiöhän on satojen vuosien ajan imenyt vaikutteita esim Turkista, Ranskasta, alankomaista ja Keski-Aasian maista. Venäläiselle keittiölle on ominaista, että niin palatseissa kuin tavallisissa kotikeittiöissä pätevät samat perusteet herkulliseen ruokaan. Mm hauduttamalla valmistetut lihapadat, erittäin maukkaita.

Venäläinen keittiö on valloittanut esim suomalaisen, balttilaisen, puolalaisen keittiön. Tuosta kirjasta ilmenee venäläisen keittiön vahvoihin perinteisiin, rakkaudella valmistettuihin ja jopa omintakeisiin ruokalajikkeisiin.

Ominaisia venäläisen keittiön suhteen ovat kala, leivonnaiset, liha, runsaat kasvikset ja juurekset, viljoista varsinkin ohra ja tattari ja hirssi; ikivanhoja pohjoisen pallonpuoliskon viljelykasveja.

Kirjan reseptit ovat mahtava kokoelma herkullisia ruokalajikkeita ja leivonnaisia. Esim blinit, pelmenit; tyypillistä venäläistä pikaruokaa. Olen valmistanut varsin monia kirjassa mainittuja ruokalajikkeita ja leivonnaisia, ani harvoin tarkalleen reseptejä noudatellen, minulle reseptit ovat vain ohjeellisia.

Kulibjaka.

Tavoistani poiketen, teen toisenkin avauksen tälle päivälle.

Sitä kunnollista valkosipulia kun sain, päätin tehdä venäläisen kulibjakan.

Prosessi lähtee alusta ylöspäin; pyöreään vuokaan pohjalle normaali voitaikina, sen päälle liotettua tattaria, sitten kylmäsavustettua kirjolohta, sitten munalohkoja, runsaasti valkosipulia, minitomaatin lohkoja, tillisilppua, kiinanruohosipulia, suolaa, mustapippuria, smetanaa, parsansiivuja, viimeiseksi juustoraastetta.

250 asteiseen uuniin, 20 min ja sitten voidellaan paistos oliviöljy/munaseoksella. Pudotetaan lämpö 200 asteeseen, siinä n 20 min.

Liinan alle vetäytymään. Herkullistahan se oli; vaimonkin mielestä.

 

Huippulaatuista valkosipulia.

 

Minäpä viime yönä kotiuduin jokakesäiseltä valkosipuliretkeltäni. 10 kg huippulaadukasta Peipsin – Jögevan valkosipulia. Sain siis tehdä mieleistäni lohikulibjakaa, ihan omalla reseptilläni ja siihen kuuluu mm reippaasti tuoretta valkosipulia.

Maksoi torilla 12€/kg, kun siis otin tutulta kauppiaaltani 10 kg, summaksi tytär sanoi 120€, jolloin paikalle riensi äiti ja korjasi summan 100€; ojentamalla tytärtään, tämä suomalainen on meille erittäin hyvä asiakas. Tytär nyökytteli.

Syyskuussa haen vielä viitisen kiloa lisää ja sitten pärjäänkin yli talven ja alkukesän.

Kuriositeettina, Suomeen tullessani, naispuolisen tullin ”syyttävä sormi” osoitti minua, sivuun, tarkastukseen. Minähän menin ja koirapartiokin tuli paikalle. Tullimies kysyi aluksi rekisteriotetta ja ajokorttia; sitten totesi, Kalle, perkele, etkös enää käy Somerniemellä. Vastasin siihen, että eikös 75v ole oikea aika siirtyä ”eläkkeelle”? Myönsi, kuitenkin kysäisi; etkös sitten enää tee mitään … hmm, myönsin kalastuksen ja totesin, eikös yli 60 v työelämää ole kohtuullisen paljon?

Minä sitten tuohon kysyin, mistäs Sinä minut tunnet? Toinen vain totesi, et varmaan minua tunnista mutta Sinut kyllä tunnen, meillä kun on kesämökki Somerniemellä. Siihen se tullitarkastus sitten loppuikin, muodon vuoksi aukaisi sivuoven ja totesi, täällä ei kyllä koira pärjää; se valkosipuli. Rupateltiin hetkinen ja kotimatkani jatkui.

Niin, toinhan minä muutaman pullon vallan mainiota Riga Blac Balsamiakin, jo 1700-luvulta lähtien Latviassa valmistettua yrttilikööriä. Nautin sen puhtaaseen veteen sekoitettuna, joten kaikki yrttien maut tuntuvat; mainio tuote ja alkuperäinen balttialainen tuote. Siinä kyllä Underbergit, munkkiliköörit, jne, ovat altavastaavia 3-0.

Liitän kuvan paistoksestani, kunhan valmistuu.

Hullu pyytää, vielä hullumpi maksaa.

Tästä taksiuudistuksesta meillä on itketty kuukausitolkulla.

Luin nyt pari viikkoa vanhasta Seurasta kaksi eri artikkelia Tallinnan rikshatakseista. Molemmat olivat maksaneet kilometrin matkasta, toisessa 6 ja toisessa 5 henkeä. Molemmissa oli hintaa kertynyt yli puolitoistasataa euroa??? Kummassakaan tapauksessa ei oltu etukäteen kysytty matkan kustannuksia; eksotiikka houkuttelee mutta myöskin maksaa.

Varmaan yli kymmenen vuotta on varoiteltu näistä rikshatakseista jos tavanomaisistakin.

Eivätkö turistit tosiasiassakaan opi mitään?

Käytän aina Kroone-taksia, p:no 1212, koskaan ei ole tarvinnut kysellä etukäteen hintaa. Kroone-taksiin kuuluu myöskin Marabu-taksi, sama hinnoittelu. Siistit autot ja hyvä palvelu, osaavat reitit ja kertovat etukäteen hinnan kysyttäessä.

Jos sitten maksat esim 7€ kyydistä kympillä ja jos kysyt aamuista kyytiä, kyllä järjestyy. Minulla tämmöinen tarve on kun vien autoni huoltoon ja joudun ajamaan taksilla asunnolleni. Kyllä suosittelisin Kroone-taksia, rikshat jättäisin laskuista pois.

Matkailu saattaa avartaa, joskus lompakkoakin.

Veitset terävksi .. ja melko helposti.

En ole koskaan ollut näiden sähköisten teroittimien ystävä mutta … tänä aamuna tuli tilaamani Chef`sChoise sähköteroitin. Kaikkeen sitä sitten sortuukin. No, kun sitten laite tuli ja hyvin ohjein varustettuna, pakkohan sitä oli sitten kokeilla.

Ei siinä muuta kun laite pöydälle, töpseli seinään ja ohjeiden lukemisen jälkeen töihin.

Teroitusprosessi siinä on kaksivaiheinen sähköisesti ja kolmosvaihe manuaalisti. Jotenka aloitin kiinalaisesta kokkiveitsestä. 1. ja 2. vaiheen suoritin ohjeiden mukaisesti, sitten 3. vaihe manuaalisti. Kokeilu sanomalehdensiivuun ja hyvä näytti tulleen.

Sipaisinpa sitten tuolla huippuveitselläni Miyabilla sinne manuaalipuolelle muutaman kerran. Sanomalehti siivuttui moitteettomasti molemmilla.

Sitten käsittelin pari peltiveistä, halpoja pieniä marketveitsiä ja kas, tomaattikin leikkautui kauniisiin siivuihin. Hmm. Pitäisikös nyt sitten päätellä ostokseni olleen kohtuullisen hyvä?

Niin tai näin mutta uskoisin, että tällä laitteella on käyttöä kaikille veitsenkäyttäjille, ei tarvitse viedä teroitettavaksi liikkeeseen; niissä muuten teroitellaan juuri tämäntyyppisillä laitteilla. 10 min työ ja hinta n 10€/ veitsi. Ihan hyvä kate.

Sankari, sotasankari, sankarikansa … jne.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Linkki tämän aamun uutiseen Varsovan ghettojen kansannoususta n 75 vuotta sitten ja pidetystä muistojuhlasta.

Oli kyllä paljon ajatuksiani herättelevää asiaa. Kommentoijina puolalaiset veteraanit, Puolan juutalaiset … jne.

Sankaruus, arjen sankaruus, sotasankaruus? Mitä ne ovat?

Luen parhaillaan kirjaa Lauri Törnin pimeä puoli; ei, kysymys ei ole henkilön negatiivisista piirteistä vaan tuntemattomasta Törnistä.

Kirjaa lukiessa saa muuten oivan käsityksen mm ”sotasankarista”, Törnin osaltahan se ”sotasankaruus” realisoitui vasta 70-luvulla ja sen jälkeen. Toki Törni oli Mannerheim ristin ritari … mutta. Hänestä tehtiin n 10 vuotta kuolemansa jälkeen kultti, henkilöpalvonnan kohde. Suosittelisin kirjan lukemista, varsinkin sotaa ihannoiville.

Tämän päivän uutiset taas valottivat veteraanien elämänohjeita sekä ymmärtämistä muihinkin sankareihin kuin vain sotasankareihin.

 

Kansa ja hallinto.

Tuo näkyy olevan monellekkin blogistille epäselvä asiayhteys.

Olen vuosia katsellut tätä leimaamista, venäläiset, somalit, arabit jne.

Palataanpa ihan alkujuurille; kysäiseppä porojaan paimentavalta evenkiltä, kuka on valtionpäämiehesi, Perthin alueen aboriginaalilta, mikä onkaan kansalaisuutesi, Beringin salmen pohjoispuoliselta tsuktsilta samaa asiaa, Nomen kalastaja/metsästäjältä, kuka onkaan D Trump, burjaatilta, mihin valtakunttaan kuulut? Kysymyksiä voisi jatkaa pitkäänkin; lopputulos lähes kaikilla olankohautus, en tiedä, eikä kiinnosta.

Siis kansa elää elämäänsä, poliitikot ja hallinto omaansa. Hallinto on aivan eri kuin kansa. Kansalla toki on kulttuurinsa, hallinnolla ei mitään.

Avaukseni perustelu on siinä, että kansa itsessään ei tee virheitä, ei sortotoimia, sotarikoksia, vaan ja nimenomaan hallinto.

On hyvin typerää ja näköalatonta leimata kansaa hallinnon virheiden mukana; tunnen paljonkin venäläisiä, myöskin Eestin venäläisiä, intialaisia, ukrainalaisia, turkkilaisia, jne,  hyviä ystäviä, vuosien ajalta.

Kansan leimaaminen hallinnon toimenpiteiden mukaisesti on selkeää näköalattomuutta.

 

 

 

Kuumat säät ja kulkeminen.

Viimeviikon helteet ovat asettaneet melkoisia haasteita kulkemiselle, ainakin haja-asutusalueille.

Auto ja ilmastointi; kokemuksia on yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Eivät henkilökohtaisesti pelkästään positiivisia, miltei lähes sama jos ajelisi sivuikkunat auki. Ei ole minun makuuni, helposti tulee ajeltua innostuksissaan liian viileässä ja kuivassa hengitysilmassa, usein seurauksena ”hellenuha”.

Moottoripyörä + paksut ajovarusteet; ei myöskään minun makuuni. Ajella tietenkin voi mutta missä se hyödyllisyys?  Totta kyllä, että moottoripyörällä voi näppärämmin, joskaan ei ehkä kokonaiskustannuksiltaan huokeammin suorittaa ja sitten se kuljetuskapasiteetti?70-luvulla luki monen auton takalasissa: Ajan mieluummin moottoripyörällä … hmm.

Polkupyörä; melkoisen lämmin senkin kyydissä tulee ja mihinkäs kauppakassi?

Sähkökäyttöinen/-avusteinen polkupyörä; parempi vaihtoehto vaan se kuormattavuus ja liikenneturvallisuus?

Sähkökäyttöinen kuormapyörä; tulivat ne helleajelutkin viime päivien aikaan tutuiksi. Kauppakassi helposti tavaralavalle, menomatkalla voi viedä jopa kierrätyspakkauksia yms keräyspisteeseen. Ei välttämättä tule hiki mutta reipas polkeminen lisää merkittävästi toimintasädettä ja ajoturvallisuus huomattavasti polkupyörää parempi, kunhan rakenne ei ole rimpula, 3-pyöräinen, riittävän oman massan omaava (n 50kg+), mielestäni varsin oivallinen kauppakassi.

Nyt saattaa joku ajatella, että olen vain innostunut pelkästään yhteen ideaan; artikkelikuvakin kertoo, että kokemukseni perustuvat n 12kk aikajaksoon, mukaan mahtuu myöskin talvisia kokemuksia.

Akuston lataukset ovat hoituneet pelkästään aurinkosähköllä. Siis ei todellakaan mikään turhake.

Kaiken kaikkiaan kokemuksia on nyt kertynyt yhteensä 12 kk:n ajalta, sanoisin täysin positiivisia.

Pointti myöskin lienee, että ainakin näillä kotikulmillani kulkineeni bonganneen kasvoille leviää hymy, liekkö sitten alentunut vaiko huvittunut.

Peruspyöräni Pashley lienee niitä harvoja eurooppalaisia tehtaita, jotka valmistavat peruspyörän lähes käsityönä.

Tosi toisaalta lienee, että Pashley Loadstar,  ei sovellu maaseudulle sellaisenaa mutta säköistettynä, mielestäni hyvä.

 

Pirkan blogit.

Alusta saakka täällä olen ollut ja nyt ehkä siihen päätökseen tullut; kohdaltani tämä sivusto saa nyt jäädä ”lepäämään”, katsotaan sitten mihin kehittynee jatkossa.

Minua kun ei kiinnosta puolueiden tai jonkin puolueen ylivertaisuuden mainostaminen, eivät sotajutut, eivät maahanmuuttojutut (liittyvät ehkä myöskin tuohon puoluepolitikointiin), enää kovin harva tekee avauksia arkielämän tiimoilta ja niistäkin suurin osa on siirtynyt muille foorumeille.

Toivoisin mielelläni sivustolle menestystä … pahalta näyttää.

Pihviä tänään.

Tuli sitten vaihteeksi paistettua naudan sisäfilepihviä lounaaksi. Pihvit olivat tosin vaimon ostamia, melko ohuita; runsaat 2,5cm paksuudeltaan.

Otin pihvit ennen valmistamista huoneenlämpöön tunniksi. Sitten voita ja rypsiöljyä pannulle ja kun seos oli lakannut kuplimasta ja hieman ruskistunut, laitoin varovasti sormissani muotoillut pihvit pannulle. Kolme minuuttia/puoli ja sitten pannu sivuun kuumimmalta levyltä.

Pihvin päälle suolaa, runsaasti valkosipulijauhetta, mintun-, sekä timjaminlehtisilppua päälle ja kannan alla minuutin verran ja lautaselle.

Sanoisin, mureata ja maukasta tuli, ei tarvinnut millään sahalaitaisella veitsellä siivutella.  Pihvit tulivat siihen mediumin ja kypsän väliin, siis leikkauspinnasta aivan hieman punertavia.

Pihvien päälle kaasin hieman paistolientä ja salaatiksi tomaatti/sipulisalaatti, basilikalla ja rypsiöljyllä

Kyllä hyvä raaka-aine kannattaa hankkia, jos pihviä mieli, siis kunnollista. Toisaalta, paististakin kyllä pihvin saa mutta se pitää sitten ostaa palana ja siivuttaa itse poikkisyin.