Kolumni: ”Natsi-Laura!” ”Kommunisti-Li!” Leimakortit viuhuvat, mutta mitä sitten kun kaikki on käytetty?
Sanna Ukkola. Il kolumni eilen.
Eilisessä Iltalehdessä oli mielestäni ajatuksia herättävä Sanna Ukkolan kolumni.
Kun sen luin, eittämättä se toi mieleen nämä blogisivustat, tämänkin.
Surutta täällä leimataan vihervassariksi, kommunistiksi, kapitalistiksi, natsiksi, fasistiksi. Joidenkin mielestä kaikki demarit ja siitä vasemmalle, kaikki ovat kommunisteja, samalla toitotetaan omaa erinomaisuuttaan esim kokoomukselaisena, isänmaallisena ja niin edelleen.
Kommunisti saattaa rankasti nimetä keskustalaisen, kokoomuslaisen ja niin edelleen puhtaasti kapitalisteiksi.
Tuommoiset leimaamiset ovat mielestäni erittäin vastenmielistä kirjoittelua. Eiköhän jokaisen puolueen jäsenistö muodostu henkilöistä, henkilöt taas toimivat omalla tavallaan ja tyylillään ja tästä muodostetaan henkilökuva, puolueesta riippumatta; puolueen taustalla siten on aina henkilö, millainen henkilö, sitä ei puolueen jäsenyys määrittele, ei sekään, ettei ole minkään puolueen jäsen mutta hengentuotteet (kirjoitukset) viittaavat aika helposti johonkin puolueeseen.
Sanna Ukkolan kolumni oli mielestäni sen arvoinen, että se kyllä kannattaisi lukea, ei ole edes pitkäkään, eikä sisällä ”metritolkulla” copypaste aineistoa, niin kuin yleensä tälläkin sivustolla mainitsemiani itsetehosteita on aivan liikaa.
Ukkolan kirjoitus muuten sisältää kolumnistin aivan omia ajatuksia ja sehän on hyvän kolumnin/blogin peruskivijalka.