Tummuvat silmälasit.

Olen jo muutaman kymmenen vuotta käyttänyt ns fotokromaarttisia laseja. En yhtään pidä siitä, että pitäisi kuljetella ja pitää kaksia laseja.

Tuolla järvellä tuo aaltovälke on vihonviimeinen kirkkaalla auringonpaisteella.

Siksi aikanaan hankin tämmöiset tummuvat lasit. Aivan uskomattoman hyvät nykytekniikalla toteutettuna, kaiken lisäksi toimivat nykyisin autoa ajaessakin, siis auton lasin takana, ennen ei näin ollut..

Asialle tulin heränneeksi tänään kun aurinko helottaa tosi kirkkaasti ja kun uutiskissakin  varoiteltiin otsonikadosta.

Tämä siis toinen avaukseni tänään, ei yleensä kuulu tapoihini.

Yöllistä elämää.

Tässä nyt on muutamia viikkoja tullut seurailtua tuon sisäpihan puoleisen kameran toimintoja rajoitettuna 21 – 06 väliselle ajalle; kissoja, kettuja, siilejä, pöllöjä, onneksi ei havaintoja jyrsijöistä (kamera  nimittäin reagoi varsin pieneen eläimeen).

Supikoiria ei ole näkynyt, siitä olen tyytyväinen.

Kamera (kiinalainen, kuinkas muuten) on osoittautunut laadukkaaksi ja saanut hyviä arvosteluja alan tietäjiltä,  ollakseen runsaan 150€ + akku- ja laturivarustus; yhteisinvestointi n 200€. En pitäisi pahana. Täyteen ladatut akut kestävät yli kuukauden (akkukerta 16 kpl AA akkuja).

Lisäsin tuohon pakettiini vielä DNA:n SIM-kortin, 7,90€/kk ja on näinollen tarvitessa saatavilla käyttöön ja tapahtumat tulevat puhelimeeni niin halutessani. Kortti 5,0€.

Tuo kamerahan lisättynä liikeilmaisimin varustettuihin led-valaisimiin, selviytyy kiinteistön valvonnasta hyvin. Nuo liikeilmaisimin varustetut valot sijaitsevat siten, että valon syttyessä, tiedän mistä suunnasta kulkija on tullut.

Valvonta pelaa.

En osta kiinalaista.

Otsikon mukaisesti moni toteaa noin.

Otsikon mukaista toimintaa on  nykypäivin aika hankalaa toteuttaa, jos jopa ehkä mahdotontakin.

Heräsin tosiasiaan joitain vuosia sitten; ostin mainoksen mukaan kanadalaisen savustimen ja kuinkas ollakkaan, made in China.

Siitä lähtien olen seuraillut noita valmistusmaa brändejä; amerikkalaiset ovat kärkimaita valmistuttaen brändituotteitaan nimenomaan kiinassa; esimerkkeinä elektroniikka, työkalut, ajoneuvokomponentit, … jne.

Kiinaan on vuosien myötä myyty teollisuuden tuotantolinjoja, niin Euroopasta kuin USA:stakin ja alihankintaa siirretty Kiinaan.

Joskus kuluttajan on lähes mahdotonta erottaa alkuperäistuotetta alihankintatuotteesta.

Toisaalta totta on, että nykypäivän Kiinassa valmistetaan laatutuotteitakin; paljolti kiinni brändinomistajan laatuvalvonnasta sekä hinnasta. Sutta ja sekundaakin Kiinasta on tullut ja edelleen tulee.

Avainlippukaan ei enää välttämättä todista kotimaisuutta. Ennen ns halpahallit myivät kiinalaista halpakamaa ja sekundalaatua, nyt sitä tekevät isot kaupparyhmittymien marketit.

Melkoinen esimerkki mm Fiskars; pääosa Fiskarsin marketmyynnistä on kiinalaista halpakamaa, vaikka esim Fiskars valmistaa melko laadukkaita keittiöveitsiä mutta niitä et marketeista löydä. Suomalainen ostaa halvan koneistetun Fiskarsin peltiveitsen vaikka saman brändin alta löytyisi laadukkaita taottuja veitsiä. Kolmella kympillä saa kolmenkympin veitsen, se on raaka totuus. Siinä ei ole jälkeäkään laadusta.

Koronalla rahastaminen.

Eilen poikkesin Matkahuollon toimipisteessä hakemassa pakettiani.

Huomiotani kiinnitti käsidesipullon, siellä myynnissä, hinta. 30€ 500 ml! Siis 60€/ltr!!  Aivan normaali Viru Valge maksaa Eestissä n 12€/ 500 ml. Siis n 30€/ltr.

No, minä nyt olen vain pitäytynyt käsien pesuun vähän huolellisemmin, uskoisin sen riittävän.

Globalisaatio.

Tavallisen suomalaisen kuluttajan näkökulmasta globalisaatio näkyy siten, että tuotevalikoimat kaupoissa ovat lisääntyneet ja monien tuotteiden hinnat ovat laskeneet. Hinnat ovat laskeneet, koska jokaista tuotetta tekee ainoastaan se tuottaja, joka pystyy järjestämään tuotannon tehokkaimmin. Tuotteiden hinnat ovat laskeneet myös sen vuoksi, että tuotteita tehdään maissa joissa palkkakustannukset ja muut tuotantokustannukset ovat selvästi Suomea alhaisempia. Kokonaisuutena ajatellen suomalainen kuluttaja onkin hyötynyt globalisaatiosta, vaikka haittapuoliakin toki on. Moni tehdas on lopettanut Suomessa ja siirtänyt tuotantonsa halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on lisännyt työttömyyttä Suomessa, mutta vielä toistaiseksi Suomi on löytänyt keinoja uudistaa talouttaan niin, että työpaikkoja on syntynyt myös uusille aloille. ….

Ote maailmankaupan globalisoitumisesta.

siis; onko  globalisoituminen hyöty vaiko riski. Mielestäni se on ehkä molempia.

Läppärin lisänäyttö.

Tuli sitten runsas viikko, hankittua läppäriin tuo 24″ lisänäyttö. On se vaan vanhan miehen silmille hyvä. Voisin suositella kaikille läppärin omistajille.

Minulla kun tuo työhuoneen ikkuna on tuonne etelä-kaakkoon, osan päivää aurinko haittaa ja pirusti. Nyt ei haittaa kun näyttö on nyt tuolla nurkassa.

Aiemmin olisin, jos joku olisi ehdottanut moista, kommenttini olisi saattanut olla; sopinee  noille nörteille. Vanha mieskin oppii. Kyllä tämä 24″ lisänäyttö on aivan ehdoton.

Lööppiuutisointia … panikointia.

En pyri vähättelemään nykyistä koronaongelmaa enkä muitakaan uhkia. Kuitenkin tuossa lukiessani omaan avaukseeni liittyvää kommenttia; kuinka ollakkaan, lähdeaineistona IS.

No, siellähän se sitten oli tämä 20-vuotiaan kassatytön juttu vanhemman väen huolimattomuudesta. Aivan mitätön, jos edes tosi juttu mutta lööppi oli sitäkin lennokkaampi. Samalla aukeamalla  tämä Muurmanskin tapahtuma. Vielä vähemmän oikeata uutisaineistoa mutta vieläkin lennokkaampi lööppi.

150 km Suomen rajalta—? Kuinkahan paljon nämä naapurin turvallisuusjoukot ampuvatkaan vuoden mittaan omia kansalaisiaan? Tuskin on monellakaan tietoa.

On kaiketi otettava huomioon, että tapahtumapaikka (?) on kahden varsin merkittävän sotilastukikohdan välissä. Muurmansk tärkeä sukellusveneiden sotasatama ja Ala-Kurtti myöskin tärkeä sotilastukikohta; kyllä niissä maisemissa turvallisuusjoukkojen sotilailla liipasinsormi lienee normaaliakin herkempi. Sieltä Ala-Kurtista piti Venäjän hyökkäämän Suomeen jo pari kesää sitten (”asiantuntijalausuntojen mukaan”); eipä vielä ole näkynyt.

Sanottakoon vielä, että eivät Suomea tuommoiset uutiset ja muka ”rajan läheisyys”, horjuta mitenkään.

Esim, jos Eestissä, missä kohtaa hyvänsä, tuo runsaat 150 km on aina ”rajan läheisyydessä”.

Jaksan edelleenkin ihmetellä näitä kirjoittajia, joiden lähdeaineistot ovat pääsääntöisesti tätä IS:n hengentuotantoa.

Nämä IS ja IL myyvät lähes pelkillä taidokkailla lööpeillään ja sitten niihin mennään uskomaan jopa lukematta muuta kuin otsikon. Sitten vaan avausta tekemään.

Muikkuja jään kantista.

Tuli sitten laitettua tuonne jään kanttiin 30m 8mm verkonpätkä, kuoreet mielessä.

Yllätys oli melkoinen kun nostin verkon; muikkua. Kuorettakin, se nimittäin liikkuu tuon sulavan jään reunan tuntumissa, ei tosin paljon. Punnitsin molemmat kalat. Muikkua 1,5kg ja kuoretta n 1kg.  Merkillistä, ettei ainuttakaan särkeä eikä ahventa. Laitoin puhkomisen jälkeen savuun. Kalat olivat tuommoisia 8 – 10 mm, siis parhaan kokoisia.

En ole aiemmin saanut muikkua tähän aikaan vuodesta ja muikun kokokin kertoo, että uusi vuosiluokka on tulollaan pyyntikokoon.

Tänä aamuna kun leivälle laittelin kalavainaita; ah mikä maku ja hieman tuoretta tilliä lisukkeeksi. Kyllä kalpenevat kaiken maailman makkarat ja muut leikkeleet.

Sanna Marin + hallitus.

Harva hallitus on viime vuosikymmenin aloittanut taipaleensa näin vaikeissa olosuhteissa kuin nykypäivin.

Harva hallitus ja ministerit ovat saaneet näin paljon ”lokaa niskaansa” kuin nykyinen.

Kieltämättä, tämän vajaan neljän kuukauden jaksoon virheitäkin on tehty; toisaalta, ken jotain tekee, tekee virheitäkin. Virheetön ”heittäköön ensimmäisen kiven”.

Jos tämä foorumi on läpileikkaus suomalaisista, ei oikein hyvältä näytä.  Mitähän, jos tämä hallitus olisikin koottu meistä tämän foorumin jäsenistä ja kriittisimmistä kirjoittelijoista?

Arvostakaamme edes vähän hallituksemme työskentelyä, siltikään korrektia arvostelua unohtamatta. Politiikassa usein sanotaan, ken arvostelee, esittäköön paremman vaihtoehdon.

Tuon ylläolevan olisin kirjoittanut samoilla sanoilla puolueista riippumatta. Puolueet ovat puolueita, henkilöt tekevät tekoja ja päätöksiä.

Böker, taskuveitsi.

Kuten jo aiemmin mainitsin, tuli ostettua uusi kääntöveitsi vanhan tilalle.

Kyseessä on Serge Panchenkon (ukrainalainen emigrantti USA:ssa) suunnittelema taskuveitsi Böker Plus Lancer, 10mm paksu, suljettu pituus 100 mm, terän pituus 75 mm. Terän malli monikäyttöinen, teroituskulma 18 astetta, avattavissa yhdellä kädellä (ei jousta),

Olen nyt sitä käytellyt muutamia viikkoja ja näyttäisi olevan helposti teroitettavissa ja pitää hyvin teränsä.

Taskuklipsillä varustettuna se kulkee mukavasti taskussa ja helposti saatavilla.

Mihin taskuveistä tarvitaan? Näin voisi kysyä kaupungissa asuva, maalla asuva tuskin edes kysyisi. Minä tarvitsen taskuveistä päivittäin erilaisiin askareihin, milloin syttyjen vuolemiseen, pakkausten aukaisuun, narujen ja köysien katkomisiin … jne.  Se on varsin monikäyttöinen työkalu.