Tekijä: Kalle Pohjola

Esitän tässä kysymyksen ilman mitään linkkejä ja kuvaliitteitä.

Esimerkiksi laitan oman päivärytmini; aamulla herään n 03,45 _ o4, oo. Joko aamulenkille, kalanpyydyksille yms touhuihin.  Vaimo herää siinä n 06,00 ja alkaa keittelemään kahvia ja minä silloin olen jo hakenut lehden laatikosta.

Usein istuskelen tuossa rappusilla, varsinkin kevät- ja kesäaamua kuunnellen.

Meillä ei tarvitse mennä luontoon, ei korpeenkaan; molemmat kun alkavat lähes piharappusilta.

Ihmisen on hyvä rauhoittua luontoa katselemaan ja kuuntelemaankin.

Iltasella sitten hyvissä ajoin n klo 19,30 – 20,00 painun ”pehkuihin#, hyvän kirjan kera.

Kaupunkilaiset usein puhuvat, kuinka he lähtevät luontoon/korpeenkin. Kuitenkin esim helsinkiläisillä on aivan upea keskuspuisto, siellä sitä luontoa riittää.

Mitenkäs on arvon blogistikollega; Sinun päivärytmisi?

Vaimo aamulla kertoili; Mirri tuli saunan terassille, vakiopaikalleen, aikansa siellä istuskeli ja kun ei mitään herkkua ilmestynyt; käppäilipä sitten sisään. Yläkerran rapun alapäässä oli pieni purkki muikunpäitä, ruotoja yms. Alkoipa tuo einehtimään.

Vaimo ei minua, sanojensa mukaan raskinut herättää, minä kun kahdeksan aikaan olen unten mailla.

Aamulla sitten kertoili.

Mirrin tullessa aamiaiselleen, se ei tapansa mukaan luikahtanut saunan alle vaan jäi siihen keskelle pihaa valvomaan aamiaiskattauksen järjestelyjäni.

Vuosia on mennyt Mirrin kanssa luottamuksen kehittämisessä, nyt näyttää vaihteeksi taas hyvältä.

https://yle.fi/uutiset/3-11373037

Luinpahan tuon aamusella, pisti oikein ajattelemaan ihmisen osuutta lajien sukupuuttoon kuolemisessa, ekosysteemin moninaisuudessa.

Näistä asioista on meillä ihan kotoisestikkin kokemuksia. Sata vuotta sitten ei ollut hirvien aiheuttamia metsätuhoja; susi kun hoiteli hirvikantaa. Ei ollut ylisuuria porokarjoja, jotka kaluavat laitumensa kuralle kun ruokaa ei ole tarpeeksi. Tunturipeuran suhteen oli tilanne liki sama kuin Pohjois-Amerikan biisonien kanssa. Erosi vain siinä että tunturipeuran tappoi alkuperäisväestö huvikseen tappamalla mutta biisonin ampui valkoinen mies junan ikkunastakin aivan huvikseen, pyssyhulluja kun maahantunkeutujat olivat ja ovat. Tappoivat alkuperäisväestön erään elinehdon vain huvin vuoksi.

Luonnossa, kuten Jani Kaarokin kirjoittaa, oikeastaan vähän kaikki, vaikuttaa kaikkeen mutta ihmistä ei tarvittaisi.

Kalastus ja metsästys harrastuksena usein rinnastetaan mutta ei Suomessa kenenkään tarvitse metsästää elääkseen, toisaalta, kalastuksen suhteen tilanne on aivan päinvastainen; pl eräät täysin huvikalastuksen lukeutuvat muodot mm C&R-kalastus.

Meidän paikallisessa lehdessämme oli puolen aukeaman juttu ja etusivun lööppi, varsin merkittävästä asiasta noin valtakunnallisestikkin kait.

Sanni Grahn-Laasonen odottaa toista vauvaa; merkittävä uutinen poliittisestikkin kait.

Saman lehden sivuilla ei ollut mainintaakaan siitä, että monen masennukseksi, hallituksen toimet koronan  suitsemiseksi ovat saaneet kansainvälistä huomiota onnistuneista toimenpiteistä koronan suhteen tosin pieni uutinen oli siitä, että rajoitusten lieventäminen ei olekkaan lisännyt tartuntoja.

No, olihan siinä pikkujuttu siitä, että keskussairaalassamme on ilmennyt yksi oireeton koronatartunta rutiinitarkastuksen yhteydessä. No, mielestäni huomattavasti tärkeämpi uutinen kuin jonkin kansanedustajan alkanut raskaustila.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Aamun uutisantia nuoresta ja ihailtavan työmotivoituneesta naisesta.

Tosin uutisointi antoi kuvan, että kyseinen, monen työsuhteen ilmiö olisi vain noin kymmenen vuoden ilmiö. Voi, voi.

Jo yli viisikymmentä vuotta sitten tein kahta työtä kun pieni armeijan palkkani ei riittänyt vaimoni palkan lisäksi perheen elatukseen.

Ei ollut silloin puhettakaan ulkomaan matkoista, omasta autosta, omasta asunnosta, … jne.

Huolimatta siitä, että meillä vallitsee yltäkylläisyys ja hyvinvointi, vaan se ei yllä kaikille.

Artikkelin nuori nainen kertoili mm selättäneensä omin toimin velkakierteensä, joskin ihailtavan kovalla työllä. Tämmöisiä nuoria Suomi tarvitsee, valitettavan harvassa vaan löytyy mutta löytyy kuitenkin.

Näin kauniina kesäpäivinä kun ulkoillaan; pitäisi muuten muistaa, että varsinkin koirat tulisi omistajansa mukana ollessaan olla kytkettyinä, lainkin mukaan. Ei suinkaan riitä, että koiran jopa kahden kanssa ulkoileva vakuuttelee; koirani ovat hallinnassani.

Elämme metsäkanalintujen parasta pesintäaikaa; ympäriinsä hulmuileva koira tai kaksi ovat pesäjättöisille kanalinnuille todella tuhoisia. Koira ei ole aina omistajansa näkyvissä, saatikka tottelisi käskyä kanalintupesueen lähtiessä pakosalle; se saalisvietti.

Vastuullisuutta tulisi olla vaikkapa  kuinka korpisoturi olisi mielestään, kuin muillakin koiran kanssa maastossa liikkuvilla.

Metsäkanalinnut muutenkin ovat vähentyneet ja jos vielä välinpitämättömät koiranomistajat vaikeuttavat  metsäkanalintujen elämää; se kuvannee omistajan välinpitämättömyyttä luonnosta ja sen hyvinvoinnista.