Tekijä: Kalle Pohjola

Eilisistä uutisista luin, että talven urheiluvälinehitti on tuo liukulumikengäksi ristitty; ei lumikenkä, jos ei suksikaan. Toistakymmentä senttiä leveä, lyhyt suksennäköinen kapine.

Sain tuommoiset runsaat kolmekymmentä vuotta sitten venäläiseltä asiakkaaltani, joka ei niitä enää viitsinyt mukanansa raijata.

Tuommoiset kulkineet eivät, kuten eivät oikeastaan lumikengätkään, Suomen lumille oikein sovellu.

Korjakit ja monet muutkin Koillis-Siperian  nomadit venäjällä tuommoisia käyttävät; veistävät tuoreesta haavasta ja käyristävät kärjen nuotiolla.

80-luvulla noita venäläisvalmisteisia suksentapaisia tuotiin Suomeenkin, lähinnä eräkäyttöön mutta eivät oikein suosiota saaneet. Suomen talveen reilu metsäsuksi lienee ehkä paras vaihtoehto.

Uteliaisuuttani katsastelin tuollaisten härpäkkeiden hintoja; 350 – 550€/pari, aika hinnakkaita.

Onhan minulla lumikengätkin, Ojibwa-intiaanien mallin mukaiset.  NATO-joukkojen varuste, alumiinista ja teräsvaijerista punotulla verkolla varustetut. Vähälle käytölle ovat jääneet.

Tulipahan eilispäivänä postilaatikkoon 1.2.21 päivätty kehotus PRH:lta toimittaa tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2020.

Hyvähän se on, että viranomainen toimii … mutta kun olen lopettanut yritykseni toiminnan, aivan pilkun tarkasti ja määräysten mukaan syksyllä 2018 ja PRH:n luettelossa ei enää yritystäni löydy; kuitenkin näköjään vuosittain näinä aikoina tulee mainitsemani kehotus.

Jossain määrin ymmärrän asiaa, koska varsin merkittävä määrä yrityksiä ei tee toimintansa lopettamisesta ilmoitusta vaan jättää yrityksen roikkumaan sinne PRH:n sivustoille. Näitä tämmöisiä yrityksiä löytyy paljon. Tiedän esim tuttavapiirissänikin muutaman tapauksen, jotka ovat roikkuneet PRH:ssa ja lainmukaiset ilmoitukset ovat laiminlyöty täysin

Eipä tässä muuta kuin taas tänäkin vuonna sähköpostia väsäämään.

Näin se meillä menee; meillä on meidän Pikkumirri sekä eräänlainen leasingkissa, vanha Mirri.

Moni saattaa kysyä; miksi hyysätä kahta kissaa?

Vastaukseni  asiaan on; oma valintani.

Nyt kun monien lumisateiden jälkeen, lumijälkiä tarkastellessani olen huomannut, meillä perinteisissä paikoissa ei jyrsijöiden jälkiä ole näkynyt.

Siis molemmat Mirrit ovat hoitaneet sopimuksen mukaisesti asiat ja ruokaa riittää.

Aamuisin tietenkin Pikkumirri on oven takana passissa; sitten postipolulle. Aamurituaaliin tietenkin kuuluu kun Pikkumirri kellahtaa selälleen ja on raapivinaan minua; kynnet visusti sisällä

Aamiaisen (minun sekä Pikkumirrin) jälkeen, olen tuosta ikkunastani seuraillut tuon touhuja. Vaanii, hyökkäilee olemattomien saaliiden perässä. Siis muuten viihtyy lumessa, kaivaa joskus lumeen niin isoja koloja, että itse mahtuu sisään; sieltä sitten vaanitaan olematonta saalista ja tehdään uskomattomia hyökkäyshyppyjä yms.

Siis uskottava on, että kissa on erakko ja ei vaadi laumaa.

Vaan mitenpä tietäjät selittävät sen, että kun tulen ulos; Pikkumirri ei jätä minua hetkeksikään eroon. Jos en sitä nyt juuri näe; kutsu ja sieltähän tämä sankari tulee, siis erakkoko?

Pikkumirristä olisi jo näin lyhyen ystävyytemme aikana tuhatkin kerrottaa juttua, no, toistaiseksi olkoon.

Nyt sitten eilen vahvistettiin Eestin uusi hallitus; kaksi puoluetta, lähteä saivat niin Ekre kuin Respublikakin.

Pääministeriksi sitten saatiin nuorehko nainen (43v), no tuskin sentään niin ”huono” pääministeri kuin meillä, mikäli tätä sivustoa on uskominen.

Melko kivuttomasti näyttäisi Kaja Kallas saaneen hallituksensa aikaiseksi ja ilman mitään takiaispuolueita.

Sanoisin suoritusta melko mallikkaaksi; eduskunnassa edustajia 5 puolueesta ja  samoin EU:ssa ja kun ministereitä on peräti 15, kyllä, kyllä se suoritus on.

Sinne jäivät oppositioon niin demarit kuin respublikakin, suuriksi puolueiksi laskettavia. Saas nähdä.

Sinällään minua ei paljon politiikka kiinnosta mutta kylläkin eteläisen naapurimme olot ja elämät. Nykyisen ja edellisen hallituksen politiikassa voi olla melkoisia eroja.

Kaja Kallas

Kuva Valda Kalnina

Miksi? Miksi muka se lisäisi kirjoittajan uskottavuutta?

Tällä sivustolla onneksi se ei ole pakko ja miksi olisikaan?

Jos esim parisenkin vuotta seurailet esim aktiivisen kirjoittajan tekstejä, melko pian pääset perille hänen tyylistään; hyväkin avaus/kommentti mutta vastapuolta halveksiva, ivallinen ja muutenkin loukkaava teksti, pilaa hyvänkin asian. Siihen eivät nimet ja kuvat mitenkään kuoppia silitä.

Asioista, kuten puolueesta ja uskonnosta voidaan kyllä esittää monenlaisiakin käsityksiä mutta keskustelua rakentavasti ja joskus jopa käsityksensä kumoamalla.

Puolueet, valtiot ja uskonnot; niissä on kaikenlaisia ihmisiä ja kenenkään rinnukseen ei tulisi ommella Daavidin tähteä.

Hallinnot, jotka määräajoin, pidempi tai lyhyempi, vaihtuvat, ihmisetkin vaihtuvat.

Itäinen kulttuuri vs läntinen kulttuuri; miten niitä voidaan vastakkain asetella, ne ovat ihmisten typerille väitteilleen asettamia keppihevosia.

Kyllä keskustelu ja erimieltäkin oleminen ovat selkeä kanssakäymisen ja mielipiteiden vaihdon rikkaus.

Koiravaljakot