Tekijä: Kalle Pohjola

Minulla on muutamien vuosien ajalta ollut kokemusta mm agregaattisähkön hinnasta; mökilläni. Se agregaattisähkö on kovinkin kallista, ja ongelma on’, että sitä saat vain niin kauan kuin agregaatti pyörii. Mökilläsi ei siis voi olla jääkaappia, vielä vähemmän pakastinta.

Aurinkosähkö vaatii taas n 100W kennon+invertterin, jotta homma toimii. Kenno n 200€+invertteri saman verran, akkku 200€+ johdotukset yms, ei paljon halpene agregaattisähköstä.

Kuitenkin, kun lähdet mökiltäsi; ei jääkaappi puhumattakaan pakastimesta toimi kuin ehkä runsaan vuorokauden pimeän vuorokauden aikaan.

Siis, jos ihminen haluaa edes jonkinlaista omavaraa säilyttää, ainut ideaali ratkaisu on hyvä kellari ja lyhytaikainen tilapäissähkön käyttö, jos kallista sekin.

 

Tulin tuossa asetelleeksi noita autokaupan kuvioita paikalleen.

Monia autoja olen ostellut, uusia joitakin; pääasiallisesti vähän käytettyjä.

Nykypäivän autokaupassa ostaja lienee melkoisessa viidakossa.

Ennen ”ovet avasi” kun sanoin ostavani käteisellä; nykyään vastaisi myyjä, saamme hintamme aina käteisenä.

Niinpä. Kauppaa olen paljonkin, monia vuosia tehnyt, vaan se tuo luotettava automyyjä on minulle vähintäänkin arvoitus.

Käteismaksu, osamaksu, pankkilaina, rahoitus ynnä leasing; normaalille autonostajalle autokaupassa melkoinen viidakko.

Autoni olen ostanut käteisellä monet vuodet mutta se kaupankäyntitilaisuus, se sitten onkin ”sudenkuoppia” täysi.

Onko sinulla vaihdokki ja missä vaiheessa kauppaa sen ilmoitat, lopputulokseen se saattaa olla merkittävä, loppuhinnan suhteen.

Autokauppa ja automyyjä; ota siitä nyt sitten aina selvää.

Automyyjä paljastaa: Älä koskaan tee näitä virheitä autokaupoilla – MTVuutiset.fi

Tuommoinen linkkikin löytyy.

Tämän aamun uutisoinnissa jälleen kerran tuli esiin tuo poikkeusolojen varmuusvarastointi/perhekohtainen varmuusvarastointi. Esitettiin, että perhekohtaisesti minimi olisi 3 vrk.

Meidän perheemme tilanne on sellainen, että; sähkökatkoista pärjäämme 3-5vrk agregaateillamme. polttopuuta riittää kuukausiksi ja tietenkin meillä on puulämmitteinen hella/leivinuuni.

Näin kaikenlaisten varavirtalähteiden aikana tietokoneet ja kännykät pelaavat.

Varastoissamme on ainakin 5kk:n ruokatarvikkeet, 9l kivennäisvesipullopaketteja aina vähintään viikoksi.

Se tuo kotivara ei tarkoita mitään sotatilannetta (eihän meillä ole edes mitään ”kohdekätköjä”), vaan sähkökatkoja, yms kriisitilanteita; joten katsoisimme, että varsin hyvin meillä lienee tilanne.

Kyllä kaikkea kitistään, mikään yhteiskunnan järjestelmä joidenkin mukaan ei toimi edes tyydyttävästi. Hallitus mokaa jatkuvasti jne. Mikään ei joidenkin mukaan ole heidän mieleisessään mallissa.

Soitin Hykyyn koronarokotuksesta aamusella. Klo 12.30 minulle löytyi rokotusaika 18.3. to 09.50.

On tässä ihan pakko sanoa, että kyllä ainakin terveydenhuolto meillä toimii. En osaa kritisoida.

Tulihan tuota seurattua; Sanoisin, että Mari Eder jopa yllätti. Ampuminen ei mitenkään luokatonta ja hiihtovauhtiakin alkanee löytymään, uskoisin.

Muillakin tuo ”jyvä” alkanee löytyä mutta hiihtovauhdissa Ederiin kyllä on matkaa.

Se oli Ederillä harmillinen se ainut pummi makuuammunnassa; se oli vähän semmoista pyydystämistä sen yhden pummin osalta, meni vähän kuin Jasper Pääkkösen ”pyydystä ja päästä”.

Kyllä minä ehkä alan taas hieman luottamaan meidän naisten kehitykseen ampumahiihdossa.

On muuten  ainut urheilulaji jota viitsin edes seurata.

80-luvulla minulla oli siimapaatti; 1000 koukkua lohille.

Kalastelin tuolla Söderskärin, Harmajan, kasuunin maisemissa.

Silloin ei nykyinen Suomenlahden poikkiliikenne ollut vielä nykyisen tavoin, lähes ruuhkaista.

Söderskäristä saattoi laskea tuhannen koukun siiman ulos ja jäädä regaamaan siiman päähän, paistamaan litkattua silakkaa/kilohailia särpimeksi.

Siiman pituus oli n 10 km ja kokeminen aloitettiin parin tunnin ruokatauon jälkeen.

Siihen aikaan vielä saattoi tuhdinoloista turskaakin saaliiksi tulla; ei vain arvostettu.

Työpäivä alkoi yleensä aamukolmelta ja iltamyöhään tultiin Verkkosaareen myymään saalistamme. Jos myöhään meni niin sitten aamusella saalis myyntiin; uudet syöttikalat ja taas reissuun.

Lohisiimamiehen elämä oli melko karua; miksi siihen pystyin, johtui siitä, että rytmitin ns tasoitusvapaani kalastukseen.

Sittemmin kun laivaliikenteen johdosta siimakalastus alkoi olla ongelmallista, siirryin verkkokalastukseen.

Verkkokalastuksellakin pääsin melko hyvään tulokseen, noin kaupallisessakin mielessä ja omassa pöydässänikin graavilohta riitti.

Meillä syödään lihaa n kerran viikossa, jos sitäkään.

Normaali päiväateriamme perustuu kalaan, eri muodoissaan. Meillä saattaa olla joskus jopa yksi melkein kasvisperusteinen ateria.

Erilaiset laatikot; lanttu-, porkkana-,kaali- jne, saattavat olla viikollamme jopa hallitsevia.

Kunnon pihvi/vast, tietenkin sisältyy viikkoruokavalioomme.

Nykypäivän ihmiselle lienee melkoisen tavallista ammatin vaihto, kerran jos toisenkin.

Minä taasen palvelin runsaat 25 vuotta puolustusvoimissa ja kun se loppui; katkesivat kaikki siteeni sotilaselämään.

Alkoi yrittäjän elämä, aluksi tuotin turvallisuuspuolen koulutusta, sittemmin pääosan vei rekikoirayrittäjyys ja sen jälkeen, osin jo runsaan kymmenen vuotta limittäinkin, alkoi markkinakauppiasyrittäjyyteni; kesti kolmisenkymmentä vuotta.

Molemmissa hommissa oli tietynlainen sidonnaisuus ja sulkeutuneisuus, sisäpiiri.

Kun sotilasurani päätin, en vanhalla työpaikallani käväissyt kertaakaan, vaikka etäisyyttä oli vain alle kaksikymmentä kilometriä.

Markkinakauppa muodosti myöskin eräänlaisen sisäpiirin; kun lopetin, en edes vanhoille kavereilleni soitellut; markkinoilla en käynyt asiakkaana, suljin menneisyyden portit.

Nyt oikeasti eläkeläisenä lienen varsin tyytyväinen, huolimatta täällä toitotetusta ja Lipposelle (Aho) nimetystä taitetusta indeksistä.

Meillä menee hyvin kunhan muistamme rytmittää menomme ja tulomme oikein.

Osuuspankin tiliotteessa (netissä) on mainio laskuri, joka kertoo menosi/tulosi ja niiden saldon.