Tekijä: Kalle Pohjola

Käytän kuvan mukaisia kertakäyttöisiä hengityssuojaimia.

Kuvassa näkyvät viralliset suojainvaatimukset sertifioituna.

FFP2 hengityssuojaimet tarjoavat 95 % suojan pienitehoisia ja ärsyttäviä pölyjä vastaan sekä antavat suojan käyttäjälle myös siite- ja katupölyjä vastaan. FFP2 hengityssuojaimet suojaavat myös viruksilta.

Paras suojaintyyppi on FFP3, joka antaa 99 % suojan.

Olen päätynyt juuri tuohon suojaimeen sen käyttömukavuuden ja suojaavuuden vuoksi.

Minulla on vuosien kokemus tuosta suojaimesta mm hiontapölyjä vastaan (puuperäinenpöly, kemialliset hiontapölyt, lasikuidun hiontapöly yms), antaa erittäin hyvän suojan käyttäjälleen, sekä estää käyttäjän mahdollisesti kantamien bakteerien ja virusten leviämisen ympäristöön.

Hengityssuojaimen käyttö yleisissä sisätiloissa osoittaa mm sen, että ajattelet myöskin muita, et vain itseäsi.

 

Heti alkuun kiellä sanan kouluttaminen, sillä on huono kaiku.

Koira toimii halutun mukaisesti; mm pakolla, tätä seuraa jos et … tai tätä saat jos noin toimit.

Vasta viime kuukausien ajan olen alkanut oppia kissan oppimismekanismia. Kissa ei opi pakolla, ei tosin paljonkaan makupaloilla.

Kissan oppimismekanismi on koiraan nähden huomattavasti erilainen.

Kissa kyllä oppii käskyjä; se ei tee tiettyjä toimenpiteitä käskyjen perusteella.
Se toimii tavallaan käytäntöjen mukaan; tuota et saa tehdä.

Makupalojen suhteen kissaa ei lahjota.

Kissojen suurin nautinto on kiinteä yhteys sille tärkeään henkilöön ja sen henkilön tahto useasti määrittelee kissan käyttäytymisen ohjailua.

Esim Meidän Mirrillä on huomattavasti kiinteämpi yhteys minuun kuin vaimooni.

Mirri osoittaa minulle uskomattoman monin tavoin kiintymyksensä, toisin kuin vaimooni, joka on hänkin tärkeä henkilö Mirrille.

Yllä mietteitä  vanhan koiramiehen suhteesta kissaan.

Luinpa tuolta aviisista erinäisiä kommentteja tästä kellonaikojen siirtelystä. Kuulemma häiritsee, mutta parissa viikossa tottuu.

Eipä minua häiritse, herään kun uni loppuu; näytti sitten tuo kello mitä hyvänsä, ei se minua liikuta.

Näin olen elänyt kymmeniä vuosia ja tulen elämään niin kauan kuin elän.

Mielenkiintoista muuten on noista kanoistamme havaita, niiden kello kun on tuolla taivaalla, valo. Sama Mirrillä, jos askartelen sisällä Mirrin mielestä liian pitkään, on se jo oven pieltä raapimassa kun tulen ulos,” Eikös jo mennä”; tuntuu kysyvän ja mennäänhän me.

Tuo riistakamera (t) kertoilevat Mirrin unenlahjoista, paremmat kuin minulla. Joskus ehdin sen bunkkerin  suulle kun se vasta tulee ulos pöllämyhtyneen näköisenä; ”anteeksi kun meni unet vähän pitkiksi”. Harvoinhan tuota tapahtuu; Mirrillä kun ei ole kelloa, mitä siirrellä.

Näin sitä meillä elellään, tavallaan ,luonnon ehdoilla.

Tuo meidän Mirri, elelee ihan omaa elämäänsä, koronasta huolimatta.

Se tuo 16.2. ilmestynyt ilves; Mirrin sukulainen, on muutamana yönä esiintynyt riistakamarassa.

Vaaraako Mirrille; tuskin, Mirri vetäytyy bunkkeriinsa, kuin Adolf Hitler aikoinaan, siinä iltahämärissä.

Ilves, uskomattoman hieno eläin sitten kruisailee joskus pihassamme.

Uskoisin Mirrin; erittäin ilveksen tiedostavan, vaaran ja siksi sinne bunkkeriinsa vetäytyy.

On se vaan meidän Mirri uskomaton tyyppi.

Kyllä täytynee todeta, ettei tuo tilanne kovin valoisalta näytä, vielä vähemmän Balttian maiden osalta.

Tartuntaluvut 24.3.2021;

Liettua; 210 202

Latvia;     98 094

Eesti;        97 456

Verrokkina Suomi; 73 516

Noissa luvuissa sekoillaan melkoisesti; yo luvut ovat kokonaisuuslukuja, tartunnat /vrk, ilmaantuvuusluku/100 000as, tarttuttavuusluku 1+ = kiihtyvyysvaihe.

Mailasin eilen tuttavalleni Tallinnaan, kertoili, ettei kovin hyvältä tilanne näytä; ei kuulemma käy kateeksi hallitusta. Kertoili, ammattisotilas kun  on , että kaikki kertausharjoituksetkin on peruttu.

Mainitsi myöskin, että näitä hallituksen määräyksiä mm maskeista, ei oikein noudateta. Ihmiset tuntuvat väsyneen rajoituksiin.

Mietin tässä mielessäni Suomen tilannetta; meillä tartuntaluvut asettuvat, verrattuna pieniin Balttian maihin, sittenkin lähes siedettäviin rajoihin.

Nuo Balttian maat+ Puola, asettuvat sinne Euroopan tilastolukujen puoleen väliin, Suomi huomattavasti alemmas.

Nuo meille kaavaillut liikkumisrajoituksemme vaikuttavat melko maltillisilta, joskin, uskoisin tarpeellisilta, verrattuna Balttian maihin.

Meillä mörkö piilee tuolla pääsiäisen pitkissä pyhissä; toivottavasti hallitus ja eduskunta saavat rajoitusten tiukennukset voimaan ennen pääsiäistä. Se jo on positiivista, että sisärajatarkastukset saatiin kuosiin.

Kevät se kuitenkin vääjäämättä näyttää tulevan.

Minulla on paha tapa etsiskellä kaikkialta ja vähän kaikesta tietoa, joka kiinnostaa; tarkempaa tietoa, tutkittua tietoa, ynnä asiantuntijoiden käsityksiä asioista ja ilmiöistä yms.

Kuten tämä maatiaiskissa. Asiantuntijat kirjoittelevat kaikenlaisia käsityksiään, tutkituista tai vähemmän tutkituista ilmiöistä.

Mm maatiaiskissan käyttäytymisestä; ei kiinny ihmiseen vaan paikkaan, josta edes perusravinnon saa, saalisvietti, voimakas, pyydystää pikkulintuja, jyrsijöitä mm, kiertelee suurella alueella vapaana ollessaan, omaa valtavan suuren reviirin, jne.

Mm edellä mainittujen ominaisuuksien kohtien osalta olen tullut ajatelleeksi; onkohan se tuo meidän Mirri edes kissa, mikä lieneekään?

Esimerkkinä ote päiväohjelmastamme; aamusella siinä neljän pintaan, lähden postilaatikolle, Mirri jo ovella vastassa. Tänä aamuna ei ollut, kävelin laatikolle päin, otsalampun valossa näin metsänreunassa kiiluvat silmät, Mirri? Olin juuri kutsumassa kun jo tunsin pohkeessani tutun töytäisyn; Mirri, laatikolle siis.

Mirri  sieltä laatikolta sitten sinne saunan terassille, annoin riistapateen Mirrille, irrotin kamerat ja sisälle.

Lähdin viemään kanoille aamiaista; Mirri se siellä jo kynsi ovenkarmia (merkkaa reviiriään, tuntuu, että itsekkin kuulun Mirrin reviiriin, kynsimisestä päätellen).

Kanalaan Mirrin kanssa, kanoille aamiainen ja munat talteen (kanojen).

Pihahommiin kun menen, varjostaa Mirri menemisiäni ja tulemisiani, ettei vaan äijä tee mitään tyhmyyksiä. Näin päivä jatkuu.

Aamupäivisin Mirri mielellään menee kanatarhaan, ellen satu olemaan pihassa.

Ällistyttävän helposti muuten tulkitsee kehonkieleni, jos vaimo on lähdössä, tulee autolle mukanani kun kelaan lämmityskaapelin mutta jos minä olen lähdössä aamusella, sama kaapelin kelaaminen mutta Mirri jääkin heti talon nurkalle.

Kun palaan, on Mirri siinä talon nurkalla ja lähdemme pihaan.

En osaa selittää, jos ymmärtääkkään.

Tänä aamuna kun vein Mirrin päivämuikut, se käveli miltei kahdella jalalla haistellessaan muikkupakettia.

Kissa on ”ronkeli” ruokansa suhteen; olen nähnyt kun Mirri syö jopa salaattiakin kanalassa; kateellinen ehkä kanoille.

No, ahmattihan se Mirri lienee.

Yöllä, joka pitäisi olla kissojen saalistusaikaa; Mirri nukkuu, herää liikekannalle, kun tulen ovesta ulos aamusella, joskus jopa passissakin.

Semmoinen se Mirri, ”meidän kisu”?

Se tuo polttokennoauto, eli kansankielellä vetyauto.

Pitipä oikein mielenkiinnolla etsiä tietoa, Motivan sivuilta löytyi runsaan puolen vuoden ikäinen artikkeli nykytilanne/polttokennoauto.

Polttokennoauto – Motiva

Tosiasiassa kyseessä näyttäisi olevan oikeastaan sähköauto; ladattava hybridi.

Ongelmat eivät oikeastaan näyttäisi olevan auton polttoprosessissa, näyttäisi olevan lähes päästötön, vaan sähkön tuotantotavassa.

Keksintöhän on kymmeniä vuosia vanha mutta ongelmiakin riittää; vedyn saatavuudessa, jakelussa yms.

Mielenkiinnolla tuota seurailee.

Tuossa ihan tuoreeltaan oli sähköautoista avaus ja olihan sellaisia pari ennenkin, tosin melkoisen yliampuvia lukuja esiteltiin.

Päästäkseni edes hieman lähemmäs totuutta; otinpahan  selvää muutamasta asiasta.

Se tuo täyssähköauton hinta + runsaan 10KWh:n kotilatausasema alkuhankintana (uusi) jää kohtuullisesti alle 40 000€ yhteensä, latausasema asennettuna. Auto jo sentään lähes perheauton luokkaa.

Toimintasäde keskikokoisella akustolla läpivuotisesti Autoliiton mukaan 300 – 400km. Siis aivan kohtuullinen.

Tuossa  pähkinänkuoressa tuo sähköautoasia. Henkilökohtaisesti tuskin edes suunnittelen sähköautoa; kaasulla on ajeltu jo vuosia ja jatkossakin ajellaan.

Vetyautosta nyt ei kannata paljon puhua, koska Suomesta puuttuu jakeluverkko tyystin. Tilanne on vetyjakelun osalta huomattavan heikko, kaasun jakelu nyt sentään  oli silloin kun kaasuautoilun aloitin, aivan eri luokkaa.

Tänään tuli huomattua; vanha Mirri tuli klo 10.00 aikaan vanhaa reittiään tuolta kanalan suunnasta, Mirri nukkuili mökissään. Ajattelin tervehtiä vanhaa Mirriä ja menin ulos kutsumaan; äkkiä hävisi saunan alle. Mirri sitten tuli myöskin ulos, tarkkaan tutki vanhan Mirrin jäljet.

Täytynee sitten uskoa, että meillä on vain Mirri, ei anna tilaa toiselle urokselle, niin kivaa kuin olisikin heidän entinen yhteiselonsa.

Niin se elämä vain menee, valta vaihtuu, lienee elämän lainalaisuuksia.