Tekijä: Kalle Pohjola

Click to access Puunpolton-pienhiukkaset-ja-niiden-vähentäminen-Jarkko-Tissari.pdf

Yllä tutkimus pientulisijojen hiukkaspäästöistä ja niiden vähentämisestä. S 24. erityisen hyvä kuva oikeasta sytystekniikasta. AL:n sivustoilla Motiva:n keksintö, kuinka tuli pitää sytyttää puiden päältä. Se on itsestään selvyys.

No sitenhän se sananmukaisesti ymmärrettiin ja ihmeteltiin. Tosiasia kuitenkin on, ken joskus hangelle tulet on tehnyt, oivaltaa, että kysehän on nimenomaan syttyjen laittaminen ns puupedille (kuiville puille), ei kylmälle arinalle. Syttyjen päälle sitten hieman ohuehkoja klapeja ja kunnon veto tulisijaan. Sitten vaan katsomaan mitä sieltä piipunpäästä tulee; mustan sinistä savua = runsaasti pienhiukkasia, sinistä savua = keskinkertaisesti pienhiukkasia ja jos piipusta tulee vaaleanharmaata savua tai, mikä parasta, ei oikein havaittavaa savua, sytytys on onnistunut oikein.

Ns ”kitupoltto”, jota moni tulisijassa vieläkin harjoittaa, se on silkkaa taitamattomuutta. Tulen pitää saada happea ja runsaasti. Papereita, pahvia, yms ei tulisijaan saisi lainkaan laittaa.

Meillä nuohooja vuodesta toiseen jaksaa ihmetellä tulisijojemme vähäistä nokimäärää.

Sitä tuli tänään syötyä. Resepti, siis se perusperiaate, Kodin keittokirjasta v 1957. Kuitenkin vahvasti modattuna. Vaimoni ostaa nuo siskonmakkarat tuolta naapurista, puristaa kuorista makkaramassan semmoisiksi palleroiksi ja ruskistaa valkosipulissa ja sipulissa. Sitten keittelee melkein ohjeen mukaan, lisäten valkosipulia, tilliä, piparjuurta…yms, kaikkea en tiedä.

Keittoon lisätään ”Saaraa”, vaimoni kehittelemää sinappia ja sitten ripaus hunajaa. Hyvää siitä tulee, minä vaan aina sitä ”saaraa” vielä lisäilen.

Keittoruuat näin ”talvisin”, jos tietenkin muulloinkin, ovat hyvää ja maittavaa ruokaa.

En tunnustaudu miksikään penkkiurheilijaksi. Seuraan kuitenkin mielelläni nykypäivän naisten ampumahiihtoa; vanhana kilpa-ampujana kun asiasta edes jotain ymmärrän.

Tämän päiväinen kilpailu oli todella positiivinen yllätys ja Mari Laukkanen nousi suorituksillaan selkeästi yli muiden. Laukkanen mm hallitsi mielestäni ”varapatruunoille menon” hienosti, se kun on monen viestisuorituksen tekijän painajainen. Mari hallitsi tilanteen hyvin ja hiihtokin sujui hienosti. Kaisa Mäkäräinen kyllä on kiistämättä huippuhiihtäjä mutta ei paineenkestävyys ampumasuorituksessa kaksinen. Avaaja, suoritti osuutensa, sanoisinko tyydyttävästi mutta kovin kokematon Toivanen mielestäni selvisi aika hienosti ankkuriosuudesta.

Kilpailun aikana muuten ilmeni useitakin oikein mallikkaita ja rytmillisiä ampumasuorituksia; hyvää hermojen hallintaa ja keskittymistä.

7. sija ja olisin veikannut jotain sijalukua 15-20. Kyllä meidän naisampumahiihtäjistä vielä kuullaan, toisin kuin miesten vastaavasta lajista.

Pelastusylijohtajan hienot ohjeet;

Sähkökatkon varalta kotona on oltava
taskulamppu ja ladattava lyhty(millä ladataan)
kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja
(paristokäyttöinen radio)
paristoja radiota ja taskulamppua varten
varasulakkeita (kaikillahan on)
laturi, jolla voi ladata matkapuhelimen ilman sähköä
polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni
käteistä rahaa (no totta mooses kaikilla, joilla tulisija on, lienee myöskin polttopuita)
lääkkeitä, sidetarpeita, desinfiointiaineita ja pyyhkeitä
kotivaraa, eli elintarvikkeita ja juomavettä ja muita päivittäin välttämättömiä tavaroita, kuten henkilökohtaisia lääkkeitä useaksi päiväksi, jopa viikoksi
Hän suosittaa perehtymään esimerkiksi Pelastusalan keskusjärjestön (Spek) nettisivuilleen
Ylläolevat ohjeet vaikuttavat alkujaan melko hienoilta…mutta.  Rivi- ja omakotitalon asukkaan varustukseen kuuluisi ehdottomasti, vaikka pienikin digitaalinen agregaatti; saat kännykän ja tietokoneen ladattua, siis radiota et tarvitse. Pieni 1000W, runsas 4A, riittää kyllä lataamaan tietokoneet, kännykät,  jopa valaistukseenkin, tuplasti suurempi pitää kodin kylmätilat toiminnassa.

Ruokaahan (jääkaappi, pakastin, kaikilla lienee. Viisaat kuivaavat kaiken mahdollisen elintarvikkeen; ei tarvita sähköä.

Uutisessa kysyttiin, tulisitko viikon ilman sähköä toimeen; minun vastaukseni olisi, tulisin.

No, nythän sen sitten saimme. Entäs hinta; halvimmillaan 24 tlk 38,40€ vrt etelänaapurin n 14,00€. Näinhän meitä poliitikot vedättävät, toisaalta, minua tuo ei koske. Poliitikkojen mielestä tietenkin matkustajatuonti vähenee…?

On sitä Suomen kansaa näillä alkoholiasioilla vedätetty kerran jos toisenkin ja kansa maksaa…vai maksaako?

Jos meillä alkoholi olisi kuten etelä-naapurissamme, kaupassa saatavilla, hintoja voisi vertailla kauppakohtaisesti;…kuolisikovathan suomalaiset alkoholiin…tuskin. Eivät siihen eestiläisetkään sen isommin ole kuolleet.

Tuo meidän alkoholipolitiikkamme on jo vuosikausia tullut tiensä päähän; kukahan saisi sen poliitikoille opetettua.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Yllä linkki tämän päivän uutisointiin sisällissodasta, sen nimestä sekä historiankirjoituksesta halki sadan vuoden.

Voittajahan kirjoittaa sotahistorian, rakentaa glooriaa sodan ylevyydelle, tekee jopa rikollisistakin sankareita. Tämä uutisointi luo selkeää kuvaa sisällissodasta, sotahistorian kirjoituksesta erilaisia taustoja vasten.

Joitain aikoja sitten luin paksun sotahistoriallisen kirjan ”Ryssänupseerit”, siinä avautui minulle paljonkin erilaisia käsityskantoja historiantutkimuksen valossa ja ylipäätään silloiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Se oli melkoisen avartava historiallinen teos ja perustui sotahistorian tutkimuksiin; eikä mihinkään googlesta lainattuihin pätkiin.

Suosittelen kirjan lukemista holimatta sen isohkosta koosta.

Kasakka; kasakat 1916-17 nykyisellä kotiseudullani.
Kasakat, alkuaan karanneiden maaorjien jälkeläisiä. Kasakoiden historia alkaa jo 1400-luvulta, siis vain runsaat neljäsataa vuotta Venäjää (kasakoiden pääasiallinen asuinpaikka) nuorempi. Venäjän historiahan katsotaan alkaneen n 900 – 1000 jaa.
Kasakat eivät ole mikään kansallisuus vaan kasakaksi voi ryhtyä ”jokainen jumalaan uskova mies”. Kasakoihin kuului kansallisuuksina ukrainalaisia, tataareja, turkkilaisia…jne.
Kasakat tunnetaan taitavina ratsastajina, rohkeina sotilaina ja vahvan itsetunnon omaavina. Saman joukon kasakat olivat aina samasta kylästä, stanitsasta, josta johtuen kasakoilla vallitsi perinteiden ja joukkoon kuulumisen kunnioitus.
Kasakoiden pääasiallisia asuinseutuja ovat Donin-, Asovan-, Dneprin- ja Zaporozjen alueiden kasakat eli zaporogit. Varsinaisia kasakkavaltioita ei oikeastaan ole ollut, vaan kasakkaryhmät asuivat eräänlaisessa autonomiassa alueillaan siitä hyvästä, että he asettivat kasakkajoukkoja Tsaarin armeijaan.
Keskisen Euroopan alueella kasakoita palveli lähes jokaisen sotaa käyvän maan armeijoissa. He olivat perimätiedon mukaan niin perinteitä vaalivia, ettei kasakka mielellään ja tarkoituksella surmannut vastapuolen kasakkaa.
Kasakat nykyisellä kotiseudullani 1916 – 17.
Kasakat palvelivat Suomessa autonomian aikana lähinnä eräänlaisina yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjinä ja mellakoiden, mielenosoitusten ja epäjärjestyksen torjujina.
Forssan seudullakin oli yksi sotnia kasakoita, Jokioisten Latovainiossa osa ja Forssan työväentalossa osa majoittuneena.
Seutukunnan historiasta kirjoittaneiden eri henkilöiden kuvauksissa kasakoita kuvattiin komeina, hyväntuulisina ja erittäin monitaitoisina kädentaitajina ja tietenkin taitavina ratsastajina ja hevosten käsittelijöinä. Pitivät kirjoittajien mukaan paikkakunnalla usein erilaisia ratsastusnäytöksiäkin. Kirjoittajien mukaan paikallinen väestö ja kasakat tulivat hyvin keskenään toimeen.
Siis aika toisenlaisen kuvan heistä sain, luettuani paikallisten historiankirjoittajien käsityksiä. Mielikuvani kasakoista ei oikeastaan näin positiivinen ollut.
Asioista innostuneena kahlailin muiltakin paikkakunnilta vanhoja juttuja kasakoiden ja paikallisasukkaiden yhteiselosta pitkin kasakoiden sijoituspaikkakuntia.
Suomen sisällissodassa kasakoiden osuus on ollut vähintäänkin olematon, tähän päätelmään olen lukemani perusteella tullut.

Meille kun tuo bifuel-auto tuli; hankinta ei perustunut niinkään ympäristöasioihin, vaan puhtaasti kustannustekijöihin ja siihen, että paikkakunnalla on biokaasun valmistaja. Sähköauto ei tullut mitenkään kysymykseen, ei kustannus- eikä muistakaan syistä. Täyssähköauto ei ainakaan talvikäytössä riitä Suomessa, eikä lähellekkään täytä meidän perheemme vaatimuksia nykyisellään.

Liikennepoliittisesti ihmettelen poliittisten päättäjien suuntautumista juurikin biokaasun suhteen.

Liikenteen päästöt kun ovat pääsääntöisesti fossiilisista polttoaineista ja biokaasu, kotimaisuuden lisäksi, tarjoaa hyvin vähäpäästöistä uusiutuvaa energiaa. Gasumin biokaasua en täysin kotimaiseksi laske, koska Gasumin pääoma ei ole 100% kotimaista, maakaasu (fossiilinen) taas on täysin tuontitavaraa.

Biokaasuasema Forssan seudulla, seuraava Mäntsälässä ja pohjoisin Laukaassa, siis kolme asemaa. Eikä lisärakentamista liene vähään aikaan odotettavissa.

Uusiutuvasta energiasta kyllä puhutaan, kuitenkin tuntuvat ja mielestäni osoittautuvat täysin poliittiseksi höpinäksi.