Tekijä: Kalle Pohjola

Laittakaahan ”juutuupiin” haku; Makar ural 2011, löytyy useitakin videonpätkiä. Venäläisvalmisteinen ATV, suunnittelija Aleksej Makarov, ainoastaan moottori on Toyotan 145 hv diesel 1KZ-TE. Yksittäisen renkaankin nostokyky 1300kg. Ajoneuvo on suunniteltu Siperian tiettömille alueille ja sen kyllä videolla huomaa. Koeajokin oli ihan kohtuullinen, 4700km.

Eipä taida valmistua tällä hetkellä missään muualla maailmassa tämmöistä maastoajoneuvoa, ainakaan tietääkseni.

Meillähän kuten vähän muuallakin venäläiseen tekniikkaan suhtaudutaan vähätellen. Ei aivan täysin pitäisi, mm aseteollisuus tuottaa edelleenkin aivan kilpailukykyisiä tuotteita. Tuossa Makarissa olisi kyllä haastetta kenellä hyvänsä, panna paremmaksi.

Ylipäätään minua ovat vaivanneet noiden urheilu-uutisten tunkeminen sinne uutisotsikoiden sekaan. Ylellähän on erikseen urheilu.

Kuitenkin tuo ampumahiihto (naisten, miehistä kun ei mihinkään) on mielenkiintoni kohde ja nimenomaan se ammunta.

Tänäänkin ”ykköstykkimme” Mäkäräisen kohdalla, masentava tunne, ei osaa ampua. ”pyydystää” osumia.

Ampumahiihtohan perustuu vanhaa sotilaspartiohiihtoon; hiihdosta väsyneenä pystyttävä ampumaan tarkasti (ei mitään tilanteenmukaista roiskinta-ammuntaa). Nykyampumahiihto on ruotsalaista perua.

Monien kärkipään ampujien lähikuvassa tuli näkymiin varsinkin  ammunnan rytmi, kehon, so hengityksen hallinta ja ohilaukauksenkin jälkeen ampumarytmin säilyttäminen. Iskemäkeskeispisteen hallinta yms. Nämä ovat tänä päivänä suomalaisten heikkouksia.

No, ne naisten ampumahiihdot nyt olivat siinä, toivottavasti jatkossa parempaa.

Demokrakratia.
Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita). Wikipedia.

Demokratia ja ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet, lain kunnioitus ja demokratia kuuluvat yhteen. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus, mukaan lukien sanan- ja ilmaisuvapaus, ovat demokratian tunnusmerkkejä. Oikeusvaltiota, joka säätää omat lakinsa ja noudattaa niitä yhdenmukaisesti yleisesti velvoittavien ihmisoikeuksien kanssa, voidaan pitää demokraattisesti järjestettynä valtiona. Yleisemmin yhteisön demokraattinen toiminta merkitsee yleistä dialogia: valtioiden ja kansalaisten, hallituksen ja hallittujen, ylipäätään kaikkien ihmisten välistä vuoropuhelua. Demokratia on siis Yhdessä elämisen tapa ja ilmaus toisten kunnioittamisesta, se on keskustelun kulttuurista syntyvä elämänmuoto.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kansanvallan-tulikoe/Sivut/Vuosi-1918-tynkaeduskunta.aspx
Ote yo linkistä;
Hallitusmuotokamppailu
Tynkäeduskuntaan hyväksyttiin ainoastaan yksi työväen edustaja: SDP:n entinen senaattori Matti Paasivuori, joka sai aluksi yksin edustaa koko vasemmistoa. Muut kymmenen eduskuntaan paluuta yrittänyttä kansanedustajaa pidätettiin ja tuomittiin. Eduskunta teki vajaalukuisuuttaan koskevia päätöksiä vasta marraskuussa 1918 – edes kuolleiden SDP:n edustajien tilalle ei siihen mennessä ollut hyväksytty varamiehiä. Vuoden lopulla SDP:n kansanedustajien pääluku oli kasvanut puoleen tusinaan. Porvaristo ei sallinut työväenedustajien paluuta, koska maassa käytiin hallitusmuotokamppailua tasavaltalaisten ja monarkistien välillä. Työläisedustajien paluu olisi uhannut kuningasmielisten enemmistöä……

Demokratiasta; niin Suomessa kuin muuallakin on kirjoiteltu paljonkin, eikä aina niinkään yksimielisesti.

Valtiorikosoikeudet.

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Arkistojen portti.
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/art11.htm
Erityisen selventävää mielikuvaa tapahtumien laillisuudesta antaa kirja;
Laillisuuden haaksirikko, Jukka Kekkonen.

(Jukka Tapani Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa)

Itsenäisyytemme alkuvuosien lainsäädäntöhän oli hyvinkin väljästi tulkittava ja siten antoi mahdollisuudet jopa laittomuuksiin. (mm Maanpetos; koskee vain poikkeustilaa, sota ml).  Maanpetoksen tunnusmerkistöä on rikoslakia,(39A/1889), siis nykyistä, tarkasteltava ainoastaan lakitekstistä, ei siten, että minun mielestäni…

Nyt itsenäisyytemme juhlavuonna olisikin hieman syytä tarkastella itsenäisyytemme 1917 – 1930 välisiä aikoja, vallitsiko maassamme demokratia, vaiko vain näennäisdemokratia.

Näitä asioita lueskeltuani vähintäänkin kohtuullisen selväksi on kirkastunut, että mitä kauemmas 1917-luvusta mennään, sitä demokraattisemmaksi Suomen politiikka on muotoutunut, ei kuitenkaan mielestäni vielä 30-luvullakaan aivan oikea demokratia mutta kuitenkin oikeansuuntainen.

Nykypäivää eläessämme on helpompi hahmottaa käsitettä demokratia, tai jos sittenkään.

….Vihdistä Espooseen tänään keskiviikkoaamuna töihin matkalla ollut Hannu Luoto kertoo ajaneensa pitkin Turun moottoritietä, kun hän huomasi Histan kohdalla tien keskipenkalla eläimen raadon.
– Pysäytin autoni ja menin kävellen siihen paikalle ja totesin, että kyllä se susi on, metsästystä ammatikseen harjoittava Luoto kertaa aamun tapahtumia….

Lainaus päivän uutisista.

Sitä sitten näkyy ammatikseen metsästäviä löytyvän ihan Helsingin seudultakin. Skeptinen kun olen ko asian suhteen ollut mm Keminmaan ammattimetsästäjän suhteen ilveksen metsästyksessä.

Toki aivan pohjoisessa muutama riekonpyytäjä ehkä voidaan ammattimetsästäjäksi luokitella; tosin ilmeinen sivuelinkeino.

Jos aloituksen terminologia oli toimittajan todella väärä sanavalinta; sitten olkoon.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10071607
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomalainen-liikemies-kuoli-epaselvissa-olosuhteissa-ugandassa-ex-ministeri-suvi-linden-kuului-seurueeseen/784691/
Suomalaismies kuoli epäselvissä oloissa Ugandassa – mies markkinoi maassa Patrian aseita
Siinä sitä kahden suomalaisen poliitikon seikkailuja Afrikassa. Toinen kuoli hotellissa, mahdollisesti huumeisiin tai surmattiin.
Ex-ministeri, yrityksen omistaja ja pientä sopeutumiseläkettä (5800€/kk) nauttiva työtön  samassa reissussa mukana.

————

….Lindén pyysi itse uutta käytäntöä.
– Pyysin sitä siksi, että vuosipalkkio olisi vaikuttanut suoraan saamaani sopeutumiseläkkeeseen kansanedustajan työstäni, hän sanoo.
Yhtymähallituksen vuosipalkkion suuruus on 4 250 euroa, ja se olisi vuosipalkkiona maksettuna vähentänyt Lindénin sopeutumiseläkettä samalla summalla. Kokous- ja toimenpidepalkkioista taas ei makseta työeläke- ja muita maksuja, joten ne eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen.
Suvi Lindén saa sopeutumiseläkettä noin 5 000 euroa kuukaudessa…….

Pienillä tuloilla nuo työttömät poliitikot, vaivaiset 73 850,00€/v, on siinä toimeen tulemista.

————-

Lainaus IL 13.9.11
Näin ne meidän poliitikot ja liikemiehet.

Julkisuuteen Lindén on kommentoinut matkaansa vain hyvin lyhyesti.
–Hän oli samaan aikaan samalla paikkakunnalla, mutta näillä kahdella tapahtumalla ei ollut asiayhteyttä, kertoo Lintilä keskustelustaan Lindénin kanssa.
– Toki he tiesivät olevansa samaan aikaan siellä, ja varmaan siinä haettiin myös isompaakin suomalaista kauppamahdollisuutta, Lintilä arvioi.

Niinpä niin, oikein hyvin uskottavaa.

Tämän aamun uutisointia;

Lindén selittää taas Ugandan-matkaansa: Tavoitteena oli ymmärtää Ugandan tietoyhteiskunnan tasoa

Löytyisiköhän tyypillisempää poliitikkoa?

Luulisi muuten Patriankin johdon jo reagoivan vuosien takaisiin uutisiin, esim Kroatia.

 

Tämä nyt julkisuuden valokeilassa esiintynyt sotatieteiden tohtori Saara Jantunen; yliopistotutkintonsa Belgiassa suorittanut, sittemmin USA:ssa oppinsa  saanut informatiikan sodankäynnistä tohtoriksi suomessa MPPK:ssa tohtoriksi väitellyt, sotilasarvoltaan res kers, siis ei kelvollinen ollut RUK:n kurssille.

Viran sittemmin saanut puolustusvoimien tutkimuslaitoksella Riihimäellä sijaitsevan yksikön tutkija.

Huolestuttavaa mielestäni (näin vanhan linjan entisenä ammattisotilaana) on hänen ”tutkijana” suhtautumisensa, pelkästään Venäjään kohdentunut tutkimustoimintansa.  Informaatiosota.

Onko Puolustusvoimilla todellakaan varaa tämän tyyppisiin, ”putkinäköisiin” tutkijoihin? Tottakait on tiedossa, että kenraalikunnalla nimityksissään on aina ollut puoluepoliittinen status; vähänkin puolustusvoimien komentajan nimitykseen; sehän on ilmiselvä.

Eiköhän tuo tutkijan asema tulisi olla vähintäänkin puolueeton, asioita kaikelta kannalta arvioiva; objektiivinen.

Näillä sivustoilla sitten voimme herkutella kaikenlaisilla poliittisilla, asenteellisilla, joskus vailla mitään todellisuusperää olevilla ”dokumenteilla”, se meille suotakoon.

Olen AL:n bologisivustoja ja tätä Pirkan blogit katsastellut.

Mitä järkeä on kirjoittaa suoria lainauksia, julkaistuista kirjoista/kirjoituksista/tutkimuksista, ilman omaa katsantokantaa asioihin. Mielestäni siitä syntyy eräänlainen ”jankuttamisen” kuva. Miksi ei voisi esittää mielipidettään asiaan, tapahtuneeseen, kirjalliseen teokseen, yhteiskunnan ilmiöihin…jne. Toistolta tietenkin tuntuu hieman tämä avauksenikin mutta, kun ilmiö näyttää olevan melko vallitseva, eritoten historian osalta, en malta olla tuomatta tätä kerran taas esiin.

Mielipiteensä voi asiaan, ilmiöön, historiaan…jne, esittää, perustelut, esim tutkimukset, dokumentit, mm sotahistoriallinen, nykytutkimuksen menetelmin tuotettu aineisto mutta ei esim sivulainauksin googlesta kopioiden, mm vanhaa hyväksyttyä historiankirjoitusta, ”tietokirjailijoiden” tarkoitushakuiset, poliittisten painotusten ryydittämät kirjat… jne. Eivät sellaiset ole dokumentteja.

Mielipiteensä voi ilmaista esim kirjoitettuun historiantutkimuksen tulokseen, ilman erityisiä lainauksia, perustuen; kiinnostunut kyllä sitten lukee, jos lukee tai sitten ei ko lähdeaineistot.