Ei sotajuttuja, näin argumentoin…mutta.

Tässä muutamia päiviä olen noita kirjojani inventoinut; jaolla sota-/sotaa käsittelevä kirja (menevät kaikki tuntemalleni kirjakauppiaalle). Kuitenkin nyt törmäsin erääseen mielenkiintoiseen kirjaan, Karl von Glausewitz; ”Sodasta; valikoima ajatelmia”.suomentanut Erkki Hannula (ent Hanelius saksassa), jääkäriupseeri, sotaseikkailija, Puolustusvoimien ja Puolustusministeriön erilaisissa tehtävissä palvellut1918-1954. Mielenkiintoista kirjan suomentamisen aikoihin, 1924, ei mitään merkkiä silloisista ajoista, vain realistista tekstiä suomennettuna Glausewitzin mietteistä sotaan ja sotafilosofiaan.
Kerätyt ajatelmat eivät sisältäneet sotaa ihannoivaa, sankaritarinoita vaan mietelmiä sodan olemuksesta mm politiikkaa silmälläpitäen.

Glausewitzista sanotaan, että hän oli strategi; ehkä jossain mielessä mutta kaiken kaikkiaankin hän tutki sodankäynnin filosofiaa, ilmiöitä (mm sotapäällikkö) ja hänen ”gloriansa”.

Glausewitz syntyi 1780 ja kuoli 1831.

Postuumisti hänen valtava kirjajättiläisensä julkaistiin 1832.

Kirjan sain jo kaiketi vuosia sitten ylimetsänhoitaja Matti Haapalalta ja hänen äitinsä, Kerttu Haapala oli kirjannut nimilehden 1925.

 

Uusi taksilainsäädäntö.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Nyt meillä mennään ihan terveeseen suuntaan. Vuosia olen Eestin puolella valinnut taksini hintaperustein. Siellä taksin ikkunassa tulee olla hinnasto(ellei”musta taksi”); lähtömaksu, ajetut km:t, odotusmaksut, sekä kellonaikoihin perustuvat maksut.

Näin soisi olevan meilläkin; valinnanvapaus. Käytän pääasiassa Eestin puolella 1212 (Kroone takso), edullinen, hyvät autot tosin samaan kuuluu myöskin Marabu-takso, hintapolitiikka sama.

Parisen viikko sitten ajoin taksofy-taksilla; normaalisti edullinen n 7-10€ matka olikin vain 3€. Ihan hyvältä taksilta tuntui.

Näin tulisi meilläkin olla.

 

Korpisoturin keittokirja (1944).

Kirjassa löytyy kuten ”keittokirjassa” kuuluukin, kala-, liha-, keittoruuat, puurot…jne osioituna.

Esimerkki kalareseptistä.

Kalahaudukas eli tötteröfisu.
Kalaa ei suomusteta. Sisälmykset vedetään ulos vatsaa halkaisematta. Vatsaan suolaa ja voita. Kalan ympärille kääritään kasteltu voipaperi. Tämän päälle runsaahkosti sanomalehtipaperia. Paketin päät on tukittava huolellisesti, jottei höyry paistettaessa pääse ulos hautomatta kalaa. Paketti pannaan nuotioon ja annetaan olla siinä kunnes päälimmäiset paperit ovat palaneet pois. Valmis kalahaudukas saadaan syötävään kuntoon pyyhkäisemällä suomukset niskasta pyrstöön päin pois, mikäli suomukset eivät ole jääneet voipaperiin sitä päältä kuorittaessa. Hyvä keino on myös kastella kala paistamisen jälkeen, jolloin paperi ja suomukset lähtevät pois helposti.
(korpr Onni Pesonen, alik O Laitala, korpr Juuso Nissilä, korpr Sauli Metsänen, alik EO Nieminen, korpr Jörn Lindholm).

Kenttävartion palvi.

Hirvi nyljetään, huuhdotaan ja paloitellaan. Maahan kaivetaan padan muotoinen kolo varjoisaan paikkaan mieluusti kuivaperäiselle maalle. Syvyys n 1m ja halkaisija vähän enemmän. Hirven talja levitetään kuopan päälle, lihapuoli ylöspäin. Lihat asetetaan samalla suolaten ne, visusti toistensa päälle taljalle ja taljan reunat käännetään lihojen päälle, jonka jälkeen tuohilevyjä ja painavia puita asetetaan kuoppaan vajonneen hirventaljan päälle. Koko juttu vielä naamioidaan risuilla ja sammalilla. Kun lihat ovat suolautuneet kolmisen viikkoa, aletaan palvaus. Lihat ladotaan tankoon ja tämä ripustetaan kahden puun väliin niin korkealle, että alimpien lihojen päät jäävät n 30 cm maanpinnan yläpuolelle. Kaksi pitkittäistä nuotiota sytytetään molemmin puolin lihatankoa n 1,5m lihapaloista. Tulta ei saa päästää niin suureksi, että lihan pintakerrokset palaisivat. Palvausta jatketaan n 8-10 tuntia. Taljan voi käyttää normaaliin tapaan, eikä sen arvo ole suolauksessa laskenut.

(stm Julkunen).

Siinä pari esimerkkiä vaikkapa ”sissikouluttajille” eväsruuaksi.

Terminen kevät.

Se on sitten terminen kevät täällä meilläkin; lämpötila koko vuorokauden plusasteissa. Ihan muuten samaan tahtiin viimevuoden kanssa, viime vuonna 4.4., koko vuorokauden plusasteilla; kyllä se siitä….

Blogisivusto…yksityisyyttäkö?

Olen tässä vuosia miettinyt, kommentteja lueskellut; se tuo blogisivusto, omistatko sen ihan oikeasti. Varsin usein se on vain mielipiteesi asioista mutta kun sen esille kirjoitat; altistat sen luonnollisestikkin  ja varsin erilaisille mielipiteille. Se on yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin vahva perusta; julkaistuasi tuon sivustosi, ei se ole sitten enää sinun omaisuuttasi. Tämä on aika usein näilläkin sivustoilla esille tullut asia.

Mielestäni pitäisi ennen julkistamista miettiä; millaista kritiikkiä kestät.

Toisaalta, avaajalla on tietenkin kommentin poisto-oikeus, varsinkin epäasiallisen…mutta, tämä poisto, se toimii vähintäänkin kaksisuuntaisesti; voi jopa rapauttaa avaajan alkuperäistä ajatuskuviota.

Sotaa ja taas sotaa.

Olen jo jonkin aikaa seuraillut tätä sivustoa. Sotaa ja taaskin sotaa; väittelyä puolin jos toisinkin, minulle tuntuu riittävän.

Haluaisin keskustelua yleisistä elämän ilmiöistä, ruuasta, matkailusta, historiastakin mutta en välttämättä sotahistoriasta, vähintäänkään en sodasta ja sen uhasta. Kun tämä nyt tällä sivustolla näin näyttää menevän; ei ole minun sivustoni.

Vielä kerran kirjauduin.

Karjalainen valehtelee jälleen minun blogissani. Minun pitäisi voida estää haluamieni kirjoittajien kommentit omassa blogissani.

Onko nyt hyväksyttävää tämmöinen argumentointi? Mielestäni sääntöjen mukaan ei.

Heikki Karjalaisen kommentti oli täysin blogisäännösten mukainen.

Tämän linjauksen jatkuessa, kestänee jonkin aikaa kun kirjaudun uudelleen.

”Loimulohta”?

Ylläolevalta videolta ”juutuubi”, voit katsella miten ”loimulohta” valmistetaan, eli kaikkia mahdollisia virheitä siinä koosteessa on ja varmaa on, että ko Peltsi ei koskaan ole itse loimulohta valmistanut.

Maustamisseremoniat toki näyttävät, kalan ” naulaus” sitten aivan hanurista; paksuilla valmiista rimasta veistellyillä ”mölkyillä”, kalan ripustus väärinpäin, kuuluu tietenkin olla pyrstö alaspäin, laudan kallistus väärinpäin…pitkä lista.

Lopputulos vuorenvarmasti osin raaka fileen väristä päätellen.

Sen verran kymmeniä kiloja turisteille olen loimuttanut, että ainakin perusasiat tiedän.

Toisaalta, tämähän on Peltsi, näyttelijä ja tässäkin huomaa videon olevan kooste erilaisista pätkistä, näytelmäähän tämä.

Toisaalta on sanottavaa, että ko foorumilta saa paljon asiallistakin tietoa, ken vain viitsii etsiä.

Sata vuotta sitten.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/15/dokumenttiprojekti-uhrit-1918

Tuon tuon 100v, dokumenttiprojektin avaan ihan näin tasapuolisuuden nimissä esille. Katselin sen ja täytyy sanoa, jos olivat raakoja punaisten teot, hyvin pärjäävät nämä valkoistenkin laittomuudet, siis laittomuuksia molemmin puolin.

Nuo 2018 tuomioistuimet sitten olivatkin melko merkillisiä, esim ”tuomari” ammuskeli tuomituitaan. Muutenkin nämä ”tuomioistuimet” olivat pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin tuomioistuimia ja puolueettomia, helposti tulee mieleen; laittomia.

Laillinen hallintokin vielä 1917-18 oli kaikkea muuta kuin lallinen hallitus, ainakin asiantuntijoiden mukaan ja heihinhän minun ainakin tulee edes jossain määrin luottaa.