Tekijä: Juhani Putkinen

Julkaistu

SKP-SKDL-Vasemmistoliitto

Jatkosodan jälkeen kommunistit ryömivät koloistaan julkiseen toimintaan Suomen Kommunistisen Puolueen nimissä. Kyseinen puolue oli perustettu Moskovassa, eikä suinkaan Suomessa. SKPn tavoitteena oli Kremlistä johdettu Neuvosto-Suomi.

SKP täytti suoraan Kremlistä, eli NKPltä tulevat käskyt, minkäänlaista itsenäisyyttä puolueella ei todellisuudessa ollut.

Jo Talvisodan aikana oli kuitenkin tullut selväksi, että kommunismilla ja kommunisteilla ei ollut Suomessa merkittävää kannatusta.

Siksi kommunistit perustivat Suomeen erilaisia kommunistien peitejärjestöjä, kuten SKDL. SKDL ei ollut julkisesti SKPn tytärjärjestö, mutta käytännössä se oli täysin kommunistien komennossa. Pääsääntöisesti telaketjukommunistien ja stalinistikommunistien komennossa, vaikka kaikki SKDLn johtohenkilöt eivät olleet SKPn jäseniä. Saatiin SKDL näyttämään julkisesti eriltä kuin SKP.

”SKP valmisti valmiit ehdotukset toimintasuunnitelmiksi ja johtoelinten kokoonpanoiksi ennen keskeisiä kokouksia SKDL:ssä, SDNL:ssä ja muissa kansandemokraattisissa järjestöissä. Ehdotuksia käsitteli SKP:n kaaderijaosto, eikä niitä voinut enää muuttaa myöhemmin. Kun taustalla vaikuttivat valtaa pitävät kommunistit, kuten Ville Pessi, Aimo Aaltonen, Hertta Kuusinen, Martti Malmberg, Veikko Hauhia, Yrjö Enne ja Nestori Parkkari, muutosten tekeminen jälkikäteen oli toivotonta. Purnarit pantiin ojennukseen, ellei muuten niin erottamalla.” (Jukka Seppinen – Kivi bolshevikin kengässä; 2014; sivu  284)

Suomen Rauhanpuolustajat ry. oli vastaavasti suoraan Moskovan johdettavissa oleva kommunistien peitejärjestö. Sillä oli vain kaksi pääsihteeriä pitkälle 1980-luvulle ja molemmat stalinisteja tai taistolaisia. (Seppinen, sivu 322)

Neukkulan romahtaessa oli kommunisteillekin päivänselvää, ettei kommunistit pääsisi Suomessa kommunisteina valtaan. Niinpä kommunistit perustivat Vasemmistoliiton uudeksi kommunistien peitejärjestöksi. Vasemmistoliiton papereissa ei puhuta kommunismista, sillä se karkottaisi äänestäjiä. Vasemmistoliitto on kuitenkin selvästi kommunistipuolue – sinne ryömivät piiloon kommunistit ja SKPn annettiin mennä konkurssiin. Toki kommunisteja meni myös Vihreisiin.

Jos joku luulee, että Vasemmistoliitto ei ole kommunistipuolue, niin kannattaa tutkia ketkä olivat ennen vasemmistoliittoa kommunistien ehdokkaita ja missä samat nimet kuten esimerkiksi Esko Juhani Tennilä ja Jaakko Laakso myöhemmin vaikuttivat.

 

Julkaistu

Venäjän kätyri Assange on vangittu

Assange piileskeli Ecuadorin Englannin suurlähetystössä 7 vuotta. Viimein Ecuador sai ”vieraastaan” tarpeeksi ja käski poistumaan lähetystöstä. Assange kieltäytyi poistumasta, jolloin Ecuador kutsui Englannin poliisin lähetystöön poistamaan Assangen lähetystöstä.

Viimeinkin tämä wikileaksrikollinen on raudoissa.

Julkaistu

Viron ”persuilla” on konkreettisia tavoitteita

Katsoin tänään lähes tunnin kestäneen nauhoituksen, jossa Viron ”persujen” EKREn viisi ministeriehdokasta kertoi julkisuuteen puolueensa ja omia konkreettisia tavoitteita siltä varalta, että heidät todella nimitetään ministereiksi – kuten näyttää tapahtuvan.

EKREn puheenjohtaja Mart Helme esiintyi erittäin suoraan, konkreettisesti ja jopa jyrkästi – ei kierrellyt, eikä kaarrellut.

Mart Helme on pääsemässä Virossa erittäin tärkeään asemaan Sisäministerinä. Virossa poliisi ja rajavartiosto on valitettavasti yhdistetty yhdeksi laitokseksi, jolla ei ole minkäänlaista maanpuolustukseen liittyvää tehtävää, kuten oli aluksi Viron palautettua itsenäisyytensä täyteen voimaan neukkulan kemahdettua. Silloin Virolla oli erillinen Rajavartiosto kuten Suomella ja Rajavartiostolla myös sissikomppanioita ja selvä maanpuolustustehtävä – kuten Suomessa. Viron Rajavartiosto sai koulutusta Suomen Rajavartioston toimesta – myös sissikoulutusta ja perusti sissikomppanioita.

Nyt EKREn toimesta ollaan Viron Rajavartiosto taas organisoimassa omaksi yksikökseen omalla budjetilla ja antamalla sille myös sotilaallisia tehtäviä. EKREn tahto on, että Rajavartiosto on ”ensimmäinen puolustuslinja” Venäjää vastaan heti rajalta lähtien. Rajavartioston joukot ensin puolustavat perinteisin menetelmin kun Venäjä taas hyökkää Viroon. Seuraavaksi Rajavartioston joukot siirtyvät sissitoimintaan vihollisen selustassa. Rajavartiostolle tulee oma reservi, joka tarvittaessa kutsutaan palvelukseen. Tämä kaikki on täysin oikein. Juuri niin pitää toimia.

Mart Helme teki erittäin jyrkästi selväksi, että hän tekee Sisäministerinä poliittiset päätökset ja ministeriön virkamiesten täytyy panna hänen päätöksensä toimeen sellaisenaan. Virkamiehiltä ei tulla sallimaan minkäänlaista politikointia, vaan jos yrittävät vastustaa ministerin päätöksiä, niin tulevat häviämään taistelun (potkut).

Toki siinä nauhoituksessa oli ”ziljoona” muutakin asiaa, mutta minä suojeluskuntalaisena (sotilaana) poimin tämän maanpuolustuksen kannalta erittäin oleellisen asian omaan alustukseeni.

En odota Suomen persujen puheenjohtajalta sivari Halla-aholta mitään näin konkreettista ja positiivista sanomaa.

Julkaistu

Ilmastonlämpenemisvouhotusvaalit

On aivan käsittämätöntä miten Suomen eduskuntavaalit ovat liukuneet ilmastonlämpenemisvouhotusvaaleiksi.

Olisi Suomen ja suomalasten kannalta erittäin paljon tärkeitä asioita, joista pitäisi olla kiinnostuneita valittaessa eduskuntavaaleissa puoluetta ja ehdokasta – mutta jotka tärkeät asiat ovat hautautuneet tyhjänpäiväisen ilmastovouhotuksen alle.

Listaan omasta mielestäni tärkeitä unohdettuja teemoja:

  1. Puolustusmäärärahojen taso – eli valtion kaikkein tärkeimmän tehtävän, maanpuolustuksen tila. Vaikka naapurina on aggressiivinen imperialistinen roistovaltio Venäjä, jonka tavoitteena on valloittaa Suomi ”takaisin”.
  2. Mihin Suomen suuret kehitysapumäärärahat käytetään ja pitäisikö rahoituksen tasoa muuttaa. Vaikka esimerkiksi Afrikassa syntyvyys on aivan sietämättömän korkealla tasolla ja sitä on pakko saada alennettua nopeasti ja pysyvästi.
  3. Suomen julkinen sektori on aivan sietämättömän suureksi pöhöttynyt ja sitä on pakko leikata ”moottorisahalla”, eikä ”juustohöylällä”. Ei keskustella lainkaan siitä mistä julkisista palveluista luovutaan.
  4. Suomen ay-mafia pitää murskata, että työllisyysastetta saadaan nostettua ja sitä myöten työttömien ja syrjäytyneiden määrää alennettua.
  5. Koulutusta pitää suunnata työmarkkinoiden tarpeen suuntaan ja vähentää ihanneammatteihin kouluttamista, joka tarkoittaa kouluttamista työttömyyskortistoa varten.
  6. Jne. suuri joukko tärkeitä asioita, jotka nyt ovat jääneet kokonaan typerän ilmastonlämpenemisvouhotuksen alle.
Julkaistu

EKREn puheenjohtajan tavoitteena on ensin munia

Viron ”persujen” EKREn puheenjohtajalta Mart Helmeltä oli erittäin hyvä haastattelu Delfi-TVssä.

Haastattelussa sisäministeriehdokas Helme vastasi kysymyksiin miten hän esimerkiksi rajavartiostoa kehittää.

Samoin kysymyksiin EUn suhteen, jne. Helme piti Puolaa Viron tärkeimpänä strategisena liittolaisena.

Haastattelun lopuksi ”revolverihaastattelija” kysyi Mart Helmeltä hänen tärkeimpiä prioriteettejä sisäministerinä. Helme vastasi erinomaisen hyvin, että hän ei ole vielä sisäministeri ja hänen pitää ensin tutustua sisäministeriön henkilökuntaan ja katsoa millaisen porukan hän saa sinne kasattua. Hänen ei kannata vielä kotkottaa, vaan pitää ensin munia muutama muna. (vapaasti suomennettuna).

Julkaistu

Venäjän laittomia aluelaajennuksia

Neuvostoliitto (oikealta nimeltään Venäjä) allekirjoitti 4.9.1941 liittoutuneiden Atlantin julistuksen. Sen mukaan allekirjoittaneet ”eivät pyri minkäänlaiseen alueelliseen tai muunlaiseen laajentumiseen”.

Stalinille tämä oli pelkkä harhautuspaperi, joka auttoi saamaan Yhdysvalloilta mittaamattomasti sotatarvikkeita ns. lend-and-lease-järjestelmän avulla sekä strategisen toisen rintaman avauksen Normandiassa Ranskassa. Stalin aikoi tehdä päinvastoin eli pitää valloittamansa valtiot ja vielä siirtää ne kommunismiin.

Sodan jälkeen tosiasiat paljastuivat. Neuvostoliitto oli liittänyt alueeseensa Itä-Puolan (178 709 km²), Baltian maat (171 239 km²), Bessarabian Romanialta (44 029 km²), Suomelta Karjalan (43 105 km²), Petsamon (10 480 km²) ja Sallan (5 834 km²), Saksalta Itä-Preussin (11 654 km²), Tshekkoslovakialta Ruteenian (12 722 km²). – –

Neuvostoliitto laajeni miehitysarmeijoittensa avulla poliittisesti huomattavasti lisää: Bulgariaan, Albaniaan, Romaniaan, Jugoslaviaan, Unkariin, Tshekkoslovakiaan, Itä-Saksaan ja Puolaan.

Lähde: Jukka Seppinen – Kivi Bolshevikin kengässä; 2014; sivu 125.

Julkaistu

Virossa ”persut” hallitukseen (täyd)

Niin siinä vaan näyttää käyvän, että vaikka Viron presidentti Kersti Kaljulaid antoi hallituksen muodostamistehtävän vaalivoittajalle Reformipuolueen Kaja Kallakselle, niin Kallaksesta ei tule pääministeriä.

Parhaillaan esitellään julkisuuteen EKREn, Isänmaa-puolueen ja Keskustapuolueen hallitusohjelmaa ja ministerilistaa.

Pääministeriksi nykyinen virkaatekevä pääministeri Jüri Ratas (kepu). Keskustalle lisäksi opetus- ja tiedeministeri; talousministeri; alueministeri; sosiaaliministeri.

Isänmaalle viisi ministeripaikkaa. Puolustusministeriksi nykyinen Jüri Luik (joka ei halunnut samaan hallitukseen EKREn kanssa). Ulkoministeriksi nykyinen oikeusministeri Urmas Reinsalu. Vielä Isänmaalle oikeusministeri, kansallisuusministeri ja kulttuuriministeri.

EKREn vaatimuksen sotilaallisesta Rajavartiostosta suuntaan liikutaan. Perustetaan hyvin aseistettu rajavartiojoukko ja rajavartiostolle reservi.

EKRE saa viisi ministeripaikkaa. EKRE ministerit ovat: ulkomaankauppaministeri Marti Kuusik, maatalousministeri Mart Järvik, sisäminister Mart Helme, valtiovarainministeri Martin Helme, ympäristöministeri Rene Kokk

Julkaistu

Viron hallitusta pihtisynnytetään edelleen

Kirjoitin 15.3.2019 tänne artikkelin Viron hallituksen muodostamisesta.

Nyt yli kaksi viikkoa myöhemmin tilanne on edelleen auki.

Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas jo tarjosi Keskustapuolueen puheenjohtajalle pääministerin paikkaa, vaikka hän voitti vaalit ja on virallinen hallitustunnustelija.

Kepuli Ratas ei kuitenkaan ole ottanut Kajaan yhteyttä, vaan on edelleen jatkanut hallitusneuvotteluja EKREn (virolainen persupuolue) ja Isänmaa-puolueen kanssa.

Torstaina 4.4.2019 kokoontuu vaaleissa valittu uusi Riigikogu (eduskunta).

Kaja Kallas meinaa pistää Riigikogun äänestykseen hallitustilanteen, vaikka hänellä ei ole esittää enemmistöhallitusta.

Kepun, EKREn ja Isänmaa-puolueen hallitusneuvottelujen pitäisi päättyä lauantaina 6.4.2019. Silloin on tarkoituksena olla valmiina uuden hallituksen ohjelma ja myös ministerinpaikat, sekä ministerit. Jopa Excel-taulukko miten rahaa käytetään mihinkin tarkoitukseen hallituksen toimesta.

Jos tämä EKREIKE-hallitus todella syntyy, niin siinä on pureskeltavaa monelle taholle pitkäksi aikaa.

Vaalien voittaja ei päässyt edes yrittämään hallituksen muodostamista, kuten yleensä tapahtuu. Sen sijaan kolme muuta puoluetta neuvottelivat ja perustivat enemmistöhallituksen. Se näkee, joka elää.

Viron Kepu on venäjämielinen puolue, jota venäläiset äänestivät. Viron ryssät ovat tukehtumassa sappeensa, kun Kepu on ottamassa ”fasistit” (persut) hallitukseen.

En ole moista sirkusta vielä nähnyt tässä elämässä. Viron demarit ja reformipuoluelaiset ovat ihan shokissa.

Julkaistu

Karjalan suojeluskuntajoukot Vapaussodassa

Vapaussodasta lisää täältä.

Alku

”Karjalassa oli järjestelytyö [joukkojen organisointi – jpu] jo alussa päässyt hyvään vauhtiin, ja sen ennakkoaseman, jonka siellä olevat suojeluskuntajoukot olivat yhtenäisyyteen nähden saavuttaneet jo helmikuun alussa [1918 – jpu] maan muiden osien rinnalla, säilyttivät ne sitten edelleen koko sodan aikana.

Kun yrittää vastata kysymykseen, mistä tämä johtui, niin tulee samaan tulokseen kuin useimmissa muissa samankaltaisissa tapauksissa, että näet moniakin syitä oli ollut yhteisesti siihen vaikuttamassa. Maakunnanpohjoisosissa tapahtunut nopea olojen kehitys salli mielenkiinnon täälläpäin jo alusta alkaen keskittyä Antrean rintamaan aivan toisella tapaa kuin kävi Pohjanmaalla ja Savossa, missä huolenpito pohjoisen ylämaan puhdistamisesta vaikutti kauan voimia hajottavasti. Epäilemättä oli myöskin täällä Vuoksen-vartisilla suhteellisen tiheään asutuilla seuduilla melkoisesti enemmän aineellisia edellytyksiä ja pystyviä työvoimia saatavissa kuin niillä alueilla, joille muut rintamat muodostuivat.

Ratkaiseva merkitys on sillä jatkuvaisuudella päällikkösuhteissa, joka on tälle rintamalle tunnusomaista sodan alusta loppuun saakka. Jo ennen sotaa täydellisesti perehtyneenä suojeluskuntaoloihin (Viipurin suojeluskunnan päällikkönä) sai Karjalan rintaman tuleva esikuntapäällikkö, sittemmin jääkärieverstiluutnantti V. Hägglund alusta pitäen seurata ja johtaa joukkojenjärjestelytyötä, jossa hän hyvin varahin sai tukea jo helmikuun alussa rintamaryhmän päälliköksi nimetyltä Aarne Sihvolta. Epäilemättä tämä kaksoisjohto antoi suurta voimaa ei vain Vuoksen-linjan sillanpää-asemien puolustukselle vaan myöskin sen kanssa läheisessä yhteydessä olevalle joukkojenjärjestelylle. Innokasta, pirteätä ja palavassa isänmaanrakkaudessaan usein häikäilemätöntä ryhmänjohtajaa täydensi oivallisesti hänen levollinen, erinomaisen työkykyinen ja oivallisen taktillisen arvostelukyvyn omaava esikuntapäällikkönsä, joka kaiketi oli niitä jääkärejä, jotka Saksassa olivat hankkineet itselleen perusteellisimman ja monipuolisimman sotilaskoulutuksen. Tälle yhteisjohdolle oli tunnusmerkillistä voimakas järjestämishalu, oivallinen kyky erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä ja suoriutua kaikista vaikeuksista, – – ”[i]

Suotuisat olosuhteet

Karjalan rintaman eristetty asema ja suuri strateginen merkitys ehkäisi reservien ottamista muualle. Maakunnan yhtenäinen kansanluonne, jota johtajat käyttivät hyväkseen valistustyössä. Koko Karjala muodosti yhden ainoan suojeluskuntapiirin, se mm. helpotti yhteistyötä kotialueen viranomaisten kanssa.[ii]

Karjalan väestö oli myös tottunut siihen, että itärajan takana oleva Venäjä oli vihollinen.

Valtiohoitaja, kenraali Mannerheim lausui Viipurissa viisaat sanat karjalaisille.

Joukot muodosteltiin pataljooniksi

Karjalassa ei ollut epämääräisiä sen ja sen kylän joukkioita, vaan joukot järjestettiin komppanioiksi ja komppaniat pataljooniksi rintamalla. Ryhmäpäällikkö Sihvo tilasi miehistöä piiripäälliköltä eversti Wärnhjelmiltä ja tämä lähetti Sihvolle miesparvia, jotka sitten harjoitettiin rintamalla tai rintaman takana, sekä jaettiin joukko-osastoihin.[iii]

”Jo tammikuun lopulla muodostetut kolme ensimmäistä pataljoonaa olivat koko helmikuun kuluessa järjestelytyön runkona. Joukkojen yhteisnimenä oli helmikuun 10 p:ään saakka »Savo-Karjalan jalkaväkirykmentti», joka mainittuna päivänä vaihdettiin komeammalta kalskahtavaan »Karjalan armeijakuntaan». Kumpikaan näistä nimityksistä ei saanut ylipäällikön vahvistusta, mutta ryhmän esikunta käytti niitä päiväkäskyissä jms.

Vaikka olikin vaikeata saada sopivia pataljoonanpäälliköitä, lisääntyi kuitenkin vähitellen kiinteys pataljoonissa. Se merkitsi samalla lohkojakoa puolustuslinjalla. – – Paitsi tavallisia jalkaväkikomppanioita, jotka jaettiin kolmeen yleensä kuusiryhmäiseen joukkueeseen, muodostettiin jo aikaisin pataljoonakehyksessä erikoisosastoja, kuten ratsain tai jalkaisin liikkuvia tiedusteluosastoja, konekivääriosastoja ja ns. lentäviä osastoja, joka nimitys oli niillä helpommin liikuteltavilla tai paremmin harjoitetuilla joukoilla, joita etupäässä käytettiin liikkuvina reserviosastoina.”[iv]

Lisää väkeä

”Jo helmikuun lopulla alkoi rintamalle virrata runsaasti väkeä, silloin tulleiden aselähetysten innostamana, ja Savostakin toimitettiin vahvennusjoukkoja. Maaliskuun 1 p:nä muodostettiin sen johdosta IV pataljoona, samalla kun entisten pataljoonien komppanialukua lisättiin. Verrattomasti suurin osa rintamalla siihen saakka olleista joukoista lienee ollut vapaaehtoisia. Maaliskuun alusta lähtien rupesi kuitenkin asevelvollisuus osoittamaan vaikutustaan, ja varsinkin maaliskuun puolivälissä alkoi joukkojen lukumäärä paisua siinä määrin yli äyräittensä, että se uhkasi särkeä silloiset järjestelykehykset.”[v]

[vi]

Perinpohjainen uudelleenjärjestely

”Kun asevelvollisuuden voi nyt odottaa tuovan yhä lisää vahvennusjoukkoja, kävi välttämättömäksi ryhtyä perinpohjaiseen uudestaanjärjestelyyn. – –

Joukkoja järjestettäessä havaittiin tarpeelliseksi käydä jakamaan niitä rykmenttimuodostelmiin, ja samaa rintaman kolmijakoa, joka taktillisessa suhteessa oli jo ennestään olemassa, seurattiin tässäkin. Vaikka henkilövaikeudet haittasivatkin, pakotti suoranainen välttämättömyys koettamaan saavuttaa selvyyttä itse jakamisessa. – –

Pataljoonanpäälliköiksi voitiin useimmissa tapauksessa valita jääkärejä – upseereja tai aliupseereja – jotka olivat ennen komentaneet komppaniaa. Komppanianpäällikkökysymys sitä vastoin aiheutti paljon vaikeuksia. Saatavissa ei ollut riittämään asti jääkärejä eikä Vimpelin- ja Vöyrin koulujen oppilaita, vaan täytyi suuri joukko komppanioita uskoa sotilaallista koulutusta omaamattomien henkilöiden johdettavaksi.”[vii]

Uudelleenjärjestely aloitettiin 12.3.1918.

[viii]

——

[i] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 198-200

[ii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 200

[iii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 200-201

[iv] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 201-202

[v] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 202

[vi] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 203

[vii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 203-204

[viii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 207

Julkaistu

Toimittajien puoluekannat Suomessa

Löysin Henn Põlluaasin naamakirjasta jännän grafiikan toimittajien puoluekannoista. En tiedä sen paikkansapitävyyttä, mutta en ihmettelisi ollenkaan jos se pitäisi paikkansa. Googlettamalla löydätte sen itsekin.