Tekijä: Juhani Putkinen

Julkaistu

Vorošilov alkoi johtaa sotatoimia Suomea vastaan 9.12.1939

Kun Venäjän sotatoimet Suomea vastaan Talvisodassa eivät sujuneet suunnitellusti, niin Venäjän puolustusministeri otti Ylipäällikkönä sotatoimet johtoonsa. Pääsotaneuvoston jäsen Stalin kuului Vorošilovin esikuntaan poliittisena jäsenenä.

Täysin salaisen käskyn teksti

Venäläinen arkistodokumentti

”SNT Liiton puolustusasiain kansankomissaarin käsky [9.] joulukuuta 1939

Leningradin sotilaspiirin alueelta käsin sotatoimia suorittavien joukkojen ja laivastojen johdon tehostamistarkoituksessa suoraan komentooni siirtyvät kello (tyhjää) joulukuuta 1939:

  1. 14. armeija – komentajadivisioonankomentaja tov. Frolov: 104., 14. ja 52. tarkka-ampujadivisioona, 104. järeä tykistörykmentti, viisi sekalentorykmenttiä, kaksi kaukopommituslaivuetta, erillinen panssaripataljoona ja armeijaan kuuluvat tekniset joukot. Armeijan esikunta on Murmanskissa, esikunnan operatiivinen ryhmä Petsamossa. Pohjoinen laivasto jää 14. armeijan komentajan operatiiviseen alaisuuteen.
  2. 9. armeija komentaja armeijakunnankomentaja tov. Duhanov: 47. ja Erillisen tarkka-ampuja-armeijakunnan hallinto, 44., 54., 122. ja 163. tarkka-ampujadivisioona, yksi DB3-rykmentti, 10. hävittäjärykmentti, yksi R5-laivue 12 konetta sekä yksi U2-laivue 15 konetta, kaksi panssaripataljoonaa ja muita armeijan kokoonpanoon kuuluvia teknisiä joukkoja. Paitsi niitä, ilmavoimien komentajan määräyksestä toiminta-alueelle siirretään yksi raskas TB3-lentorykmentti. 9. armeijan esikunta on Uhtualla, esikunnan operatiivinen ryhmä Kemilässä.
  3. 8. armeija – komentaja divisioonankomentaja tov. Habarov: 1. ja 56. tarkka-ampuja-armeijakunnan hallinto, 15., 56., 75., 139., 155. ja 168. tarkka-ampujadivisioona, 108. tykistörykmentti, 365. erillinen järeä patteristo, 49. hävittäjärykmentti, 18. pikapommitusrykmentti sekä puna-armeijan ilmavoimien päällikön määräyksistä siirretyt 9. pikapommitusrykmentti, yksi I153- laivue, yksi R5-laivue 15 konetta sekä yksi U2-laivue 15 konetta, 34. panssariprikaati, 111. ja 218. panssaripataljoona sekä muita armeijan kokoonpanoon kuuluvia teknisiä joukkoja. Armeijan esikunta on Prääsässä, esikunnan operatiivinen ryhmä Suojärven asemalla.
  4. 7. armeija – komentaja 2. luokan armeijankomentaja tov. Meretskov, komentajan varamies 2. luokan armeijankomentaja tov. Jakovlev:3., 10., 19. ja 50. tarkka-ampuja-armeijakunnan hallinto, 24., 43., 49., 90., 70., 142., 123., 136., 138., ja 150. tarkka-ampujadivisioona, 101., 116., 136., 301., 302., 311., 316., 320. ja 402. tykistörykmentti, 316. ja 317. järeä patteristo, Leningradin kaupungin ilmatorjuntajoukot, 6., 21. ja 53. DB3-rykmentti,19., 26., 44., 25., 38. ja 68. hävittäjärykmentti, 44., 58., 35., 50., 13., 54., 2., 24. ja 41. pikapommitusrykmentti, 7. raskas lentorykmentti, 9. rynnäkkölentorykmentti, 1., 13., 20., 35. ja 40. panssariprikaati, 201., 204. ja 210. panssaripataljoona sekä muita armeijan kokoonpanoon kuuluvia teknisiä joukkoja. Armeijan esikunta on Leningradissa, esikunnan operatiivinen ryhmä Kivennavan kirkolla.
  5. Punalippuinen Itämeren laivasto ja Laatokan sotalaivue siirtyvät operatiivisilta osin alaisuuteeni kell (tyhjää) joulukuuta.
  6. 7. armeijan varakomentaja, 2. luokan armeijankomentaja tov. Jakovlev siirtyy Leningradin sotilaspiirin hallinnon johtoon, ja hänen alaisekseen siirretään 65. tarkka-ampuja-armeijakunnan, 11. tarkka-ampujadivisioonan, 24. ratsuväkidivisioonan joukot sekä piirin alueelle sijoitetut reservi- ja selustajoukot sekä laitosten ja tukikohtien miehitys.
  7. Nimitetään: 7. armeijan esikuntapäälliköksi prikaatinkomentaja tov. Isserson, 8 armeijan esikuntapäälliköksi eversti tov. Rubtsov.
  8. 14., 9., 8. ja 7. armeijan kaikki huoltotoimenpiteet jäävät Leningradin sotilaspiirin hallinnolle.
  9. Käskyn vastaanottamisesta on ilmoitettava.

SNTL:n puolustusasiain kansankomissaari Neuvostoliiton marsalkka [Vorošilov]

Yleisesikunnan päällikkö 1. luokan armeijankomentaja (käsin) B. Šapošnikov

Delo 578, sivut 158-160.”[i]

Varsinaiset käskyt armeijoille

Tämän komennonottokäskyn jälkeen annettiin heti käskyt kyseisille armeijoille mm. kohteista, jotka pitää valloittaa Suomen alueelta:

  • Ylipäällikön käsky 10.12.1939 14. Armeijalle ja Pohjoiselle laivastolle (vallattava Rovaniemi ja Kemi, sekä katkaista suomalaisten yhteys Ruotsiin)[ii]
  • Ylipäällikön käsky 9.12.1939 8. Armeijalle (vallattava Sortavala, Parikkala ja Hiitola edetäkseen 7. armeijaa vastaan puolustautuvan vastustajan selustaan)[iii]
  • Ylipäällikön käsky 10.12.1939 9. Armeijalle (vallattava Oulu ja Kajaani)[iv]

——

Suluissa on kyseisen osion kirjoittaja.

[i] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivut 181-182

[ii] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivu 183

[iii] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivu 185

[iv] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivu 186

Julkaistu

Keskimääräinen sää?

Minä oletan, että vuosittain sää on keskimäärin samankaltainen.

Kun Suomessa huhtikuu ainakin tuntuu olevan tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi – niin oletukseni on, että jossakin vaiheessa sitten tulee tavanomaista kylmempi ja märempi kausi. Saapas nähdä, että missä vaiheessa.

Viime vuonna oli ainakin täällä Varkauden seudulla surkea metsämarjavuosi kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Viljasatokin jäi muistaakseni heikoksi.

Toivottavasti tämän vuoden syksyllä saadaan nauttia hyvästä metsämarjasadosta, eikä hyvä viljasatokaan olisi pahitteeksi.

Julkaistu

En vanha enää taida viitsiä lähteä

Tuli kutsu kovapanosammuntoihin mm. erinomaisella singolla Carl Gustav, konekiväärillä MG3 ja tarkka-ampujakiväärillä.

En taida viitsiä lähteä ellei samalle reissulle saa mitään hyödyllisempää ympättyä. Tässä elämässä on jo tullut reissattua ihan perusteellisesti, nykyisin pitää olla tärkeä syy reissata.

Siellä Virossa on tullut reissattua jo vuoden 1992 juhannuksesta lähtien pitkiä reissuja Viron maanpuolustuskyvyn kohottamiseksi ihan perusteellisen monta kertaa. Ei taitaisi olla Virolle merkittävää hyötyä osallistumisestani tällaisiin ammuntoihin.

Julkaistu

”Ennen kaikki oli paremmin” – lainausmerkit

Niin, jokseenkin sellaista puhetta ja kirjoitusta kuulee ja näkee silloin tällöin.

Jos asiaa edes yrittää miettiä objektiivisesti, niin huomaa pian, että kyllä ja ei.

Paremmin:

Silloin kun Eila Kännö vastasi Suomessa maahanmuutosta, niin ei täällä hyppineet silmille ei islamistit, muutkaan neekerit kuin islamistit, eikä myöskään ryssät. Rajat olivat käytännöllisesti katsoen vesitiiviisti kiinni. Suomeen tultiin vain omalla oikealla voimassa olevalla passilla ja viisumilla – eikä sitä viisumia saanut helposti.

Suomalaiset synnyttivät suomalaisia lapsia ihan mukavasti ja Suomen väkiluku kasvoi nimenomaan suomalaisin voimin.

Sähköä tuotettiin puhtaasti ja halvalla vesivoimalla ja ydinvoimalla. Huippukuormituksen aikana käytettiin myös hiilivoimaa. Ei tarvittu tukiaisia veronmaksajan pussista.

Maanpuolustus pidettiin hyvässä kunnossa – muistettiin Vapaussota, Talvisota ja Jatkosota – ne kaikki ryssää vastaan. Jemmattiin vanha, mutta käyttökelpoinen puolustusmateriaali pahan päivän varalta, samalla hankittiin uutta, ja olisi helposti saatu aseisiin karkeasti 700 000 suomalaista sotilasta.

Muistettiin sotien aikainen nälkä ja muut puutteet – ja huolehdittiin huoltovarmuudesta. Oli viljaa, polttoaineita, kaikenlaisia raaka-aineita, jne. varastoissa pahan päivän varalle.

Suomessa valmistettiin lähes kaikkea, mitä välttämättömästi tarvittiin – ja ostettiin kotimaista. Työllisyys oli yleensä hyvä.

Ei niin hirveän hyvin:

Suometuttiin Kekkosen johdolla ihan perusteellisesti.  Valehdeltiin oma historiamme: Vapaussota Venäjää vastaan oli muka sisällissota tai kansalaissota; Talvisota oli muka Suomen syytä; Jatkosodassa Suomi oli muka hyökkääjä. Oli kotiryssät (KGBn agentit määräsivät mitä sai tehdä ja mitä ei). Nuoltiin ryssän persettä kieli ruskeana. Annettiin Kremlin määrätä kenestä sai tulla ministeri ja kenestä ei.

Halosen kausina hävitettiin valtava määrä käyttökelpoista puolustusmateriaalia ja keskitettiin maanpuolustuksen kohteita vaarallisesti harvoihin paikkoihin, sekä ajettiin Suomen maavoimien puolustusvalmius ihan kokonaan alas. Varuskunnista tuli vain koulutuskeskuksia ilman puolustusvalmiustehtävää.

Vain osa

Yllä on vain pieni osa. Molempiin olisi helppoa kirjoittaa vaikka kuinka paljon lisää.

Historia on jännä asia. Sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Hyvää ja huonoa.

Nykyisin

Nykyisin suomalaisten elintaso on hyvin korkealla, mutta moni on silti tyytymätön.

 

Julkaistu

Viisi Apachea saapui Ämarin tukikohtaan

Nyt tulee Viron keväiseen pääsotaharjoitukseen Kevadtorm uusi ulottuvuus.

Aiemminkin Kevadtormilla ja Siilillä on ollut liittolaisten panssarivaunuja, rynnäkkövaunuja sekä panssaroituja kuljetusajoneuvoja. Helikoptereitakin sinänsä on ollut harjoituksissa aiemminkin.

Apache on kuitenkin mitä ilmeisimmin Maailman paras taisteluhelikopteri ja nyt ne osallistuvat sotaharjoitukseen. Hieno homma. Ryssiäkin panee miettimään kannattaako Viroon hyökätä.

Postimees-lehden valokuvia Apacheista Ämarissa löytyy täältä.

Julkaistu

Svetshnikov yrittää Vilppulassa 14.2.1918

Vilppula oli tärkeä paikka sekä Venäjälle (eversti Svetshnikov), että Suomelle. Suomen piti välttämättä saada pidettyä Vilppula hallussaan, että Venäjän joukot ja niitä tukevat punakaartilaiset eivät saisi katkaistua Suomelle äärettömän tärkeää rataa Seinäjoki-Pieksämäki-Viipuri Haapamäen kohdalta. Svetshnikov taas halusi valloittaa Haapamäen hinnalla millä hyvänsä.

Venäläisten ja punakaartilaisten rintamahyökkäykset olivat ehtyneet.

Vilppulan taisteluista Vapaussodassa on artikkeleita mm. täällä ja täällä.

Koukkausyritys

”Vilppulan rintaman suojeluskuntajoukot olivat, kuten tämän teoksen rintaman muodostumista käsittelevästä II osasta selviää, suurin tappioin lyöneet vihollisen rynnistykset oikeaa sivustaa vastaan Ruovedellä helmikuun 13 p:nä ja saaneet levähdysaikaa hajanaisten joukkojen kouluttamista ja järjestelyä varten.

Samana päivänä näyttäytyi vielä eräs punainen joukko Mannisella ja Seppälässä Ruovedeltä itään ja samoin toimeenpantiin 14 p:nä heikko hyökkäysyritys Ylä-Pynnösen kautta Vilppulaa vastaan. Näitä punaisten yrityksiä on pidettävä osana sitä suunnitelmaa, jonka mukaan valkoiset pakotettaisiin kiertoliikkeen avulla luopumaan Vilppulan valloittamattomilta näyttävistä asemista. Eversti Svetshnikovin hyökkäyskäsky asetti ensimmäiseksi tehtäväksi Ruoveden miehittämisen ja toiseksi hyökkäyksen Vilppulaa vastaan. On arvoituksellista kuinka sivustahyökkäys Ruoveden kautta olisi voitu suorittaa, kun ottaa huomioon sekä etäisyyden Ruovedeltä Vilppulaan että ne mahdollisuudet, mitä vihollisella oli turvata vasenta sivustaansa siinä tapauksessa, että hyökkäys todella olisi saatu käyntiin. Varsinkin kun Svetshnikov oli arvioinut valkoisten joukot liian suuriksi (yksistään Vilppulassa n. 8000 miestä), ei hän juuri voinut olettaa, ettei vastustaja ryhtyisi ylläviitatunlaiseen vastatoimenpiteeseen.

Koko kiertoliikeyritys oli hatarasti suunniteltu ja tuomittu epäonnistumaan, semminkin kun heikkojen hyökkäysjoukkojen sotilaallinen kuntoisuus ei suunnitelman aitovenäläiselle huolettomuudelle antanut mitään todellista tukea.”[i]

Vilppulan rintaman suojeluskuntajoukot 14.2.1918

Komppania Päällikkö Vahvuus
1. eteläpohjal. M. Laurila 117
2. eteläpohjal. Jääkäri Vähäpassi 113
3. eteläpohjal. Jääkäri Y. Könni 236
4. eteläpohjal. Jääkäri L. Oksanen 139
5. eteläpohjal. Jääkäri G. Lindholm 138
6. eteläpohjal. Jääkäri Y. Väinönheimo 153
7. eteläpohjal. Jääkäri K. Kuokkanen 99
8. eteläpohjal. Jääkäri E. Mäkinen 161
9. eteläpohjal. Jääkäri O. Peltokangas 140
1. hämäläinen V. Mikkola 140
1. hiihtokomennuskunta W. Burman 22
    Yht. 1,462 miestä

[ii]

Kuten ylläolevasta näkyy, niin komppanioita ei vielä oltu saatua järjestettyä pataljooniksi jatkuvien taistelujen vuoksi.

Vihollisen tavoite helmikuun jälkipuoliskolla

”Vihollisen toiminnan tarkoitusperänä helmikuun jälkipuoliskolla oli anastaa haltuunsa Haapamäen rautatiesolmu valtaamalla asemat Vilppulan luona ja siten katkaista yhteys läntisessä ja itäisessä Suomessa olevien valkoisten sotavoimien väliltä.”[iii]

Svetshnikovin käsky 14.2.1918

”Välittömästi helmikuun 13 p:nä kärsimänsä tappion jälkeen ryhtyi vihollinen uusiin toimenpiteisiin Vilppulan rintaman murtamiseksi. 14 p:nä antoi eversti Svetshnikov komendantti Stolboville, joka oli Ruoveden hyökkäykseen osaaottaneiden venäläisten joukkojen päällikkö, seuraavan käskyn:

»Kehotan mitä vakavammin Teitä suorittamaan tehtävänne ja hyökkäämään Ruovedelle. Käytettäväksenne lähetetään 200 punakaartilaista ja 6 tykkiä sekä kaikki muu, mitä olette anonut, siinä määrinkuin se on mahdollista. 15 ja 16 p:nä, osittain seuraavina päivinä, saatte mitä olette toivonut. Sitä paitsi lähetetään Korkeakoskelta Ruovedelle uusi punakaartilaisosasto mukanaan 6 konekivääriä ja Vilppulan hyökkäystä varten lähetetään Helsingistä panssarijuna, joka parhaillaan on Tampereen asemalla.

Toiminta Vilppulan asemaa vastaan alkaa 17 p:n aamulla, ja sentähden on tuiki tärkeätä, että tätä tuetaan hyökkäämällä Ruovedelle. Valloitettuaan tämän paikan tulee osasto alistettavaksi punakaartin alaiseksi, joka saapuu Tampereelta.

Korkeakoskelta lähetetään Pekkalaa vastaan panssariauto.»_”[iv]

Miten siinä sitten kävi

Ensin hyökkäysten alku viivästyi ja sitten hyökkäykset torjuttiin.

”Punaryssien johdon oli pakko todeta helmikuun hyökkäysliikkeen epäonnistuminen ja suunnitella hyökkäysliikkeen uusimista väkevämmin voimin ja perusteellisempien valmistelujen jälkeen, mikä myös tapahtui ns. maaliskuun hyökkäysliikkeen muodossa, joka aloitettiin maaliskuun 9-10 p:nä.”[v]

——

[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 395-396

[ii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 396

[iii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 399

[iv] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 399-400

[v] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 401

Julkaistu

Arkkitehtuurista ja ”arkkitehtuurista”

Nyt kun Pariisissa Notre Dame kirkko paloi pahoin hyvin monet ihmiset ovat siitä pahoillaan. Osa siksi että sitä kävi vuosittain ihmettelemässä miljoonia turisteja. Osa sen ainutlaatuisen arkkitehtuurin vuoksi ja osa ehkä siksi, että se on jo ihan hirmuisen vanha – jo puinen ullakko/katto kuulemani mukaan 800 vuotta vanha.

Joidenkin mielestä se joutikin palaa.

Minua itseäni eivät sinänsä erilaiset kirkot hirveästi kiinnosta, vaikka olen useisiin vanhoihin kirkkoihin tutustunut useissa eri valtioissa.

Osaan kuitenkin arvostaa hyvää arkkitehtuuria. Suorastaan rakastan ihailla ja muutenkin katsella hyvän näköisiä vanhoja rakennuksia. On suorastaan nautinto katsella vanhoja todella kauniita rakennuksia. Yleensä ne vanhat kauniit rakennukset on tehty ”kivestä” ja ovat koristeellisia.

Nykyiset lasitalot eivät minun mielestäni viroksi sanottuna kõlba karu perssegi (eivät kelpaa karhun perseeseenkään).

Minua suojeluskuntalaisena (sotilaana) kiinnostaa tietysti myös erilaisten rakennusten hyödyntäminen kaupunkisodassa. Siinäkin vanhat rakennukset hyvin paksuine kiviseinineen ja pienine ikkunoineen ovat erinomaisia verrattuna nykyisiin lasihelvetteihin.

Julkaistu

Suomessa korkeapaine = tuulivoimalat ei tuota

Kuulin aamulla uutisia kuunnellessa sanan korkeapaine ja kurkistin Fingridin sivuilta mitä kuuluu tuulivoimalle Suomessa.

No, tilanne oli se minkä arvasinkin, tuulivoimalat eivät tuottaneet sähköä mainita saakka valtakunnanverkkoon – eivätkä tuota tätä kirjoittaessakaan.

16.4.2019 kello 9.04 tilanne oli seuraavanlainen:

– Suomen kaikki tuulivoimalat tuottivat sähköä yhteensä teholla 6 MW. Kun Suomeen on rakennettu tuulivoimaa enemmän kuin  2000 MW nimellisteholla, niin tuulivoiman ”hyötysuhde” oli 0,3%. Se sama 6 MW näytti olevan voimassa tuntitolkulla.

– Sähkön kulutus Suomessa oli 10 126 MW, eli sähkön kulutuksesta tuulivoima tuotti 0,06%.

– Sähkön tuonti Suomeen nettona oli teholla  2348 MW.

– Vesivoimalla tuotettiin teholla 1968 MW. Vesivoima on Suomessa ainoa hyödyllinen uusiutuvan sähkön lähde.

– Sähkön markkinahinta Suomessa oli 71,08 €/MWh.

Tuulivoima on Suomessa haitallista sattumavoimaa.

Julkaistu

Kivi bolševikin kengässä – kirja

Jukka Seppisen kirjassa kerrotaan Suomen historiasta paljon ihan oikeaa asiaa. Esimerkiksi ei Lenin, eikä Venäjä, antanut Suomelle itsenäisyyttä, vaan Suomi otti itsenäisyyden. Vapaussota.

Talvisodan alkukin Mainilan laukauksineen ja Venäjän aikomus vallata Suomi, Terijoen hallitus, jne. on oikein.

Jatkosodan alkukin on periaatteessa oikein, mutta huolimattomuus päivämäärän suhteen ottaa minua päähän. Yhdessä kohtaa sanotaan Venäjän aloittaneen 21.6.1941 toisessa kohtaa 23.6.1941 kello 6.05. Kelloaikakin on oikein, mutta päivämäärä taas väärin. Oikein on sanoa Venäjän aloittaneen Jatkosodan alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Seppinen on oikeassa torjuessaan väitteet hävityistä sodista. Jos Suomi olisi hävinnyt, niin Venäjä olisi miehittänyt Suomen. Sekin on oikein kun Seppinen sanoo Venäjän valmistautuneen Talvisodan jälkeen joka ainoa päivä uuteen hyökkäykseen. Tällaiseen väitteeseen pitäisi kuitenkin olla perustelut ja lähdeviite, vaikka väite onkin totta. Välirauha.

Pitää olla masokisti

Lukeakseen tämän kirjan edes lähestulkoon yhtä soittoa ja sanasta sanaan pitää nähdäkseni olla masokisti.

Hyvin suuri osa kirjasta on tyyliin: se ja se kommunisti (syntymäaika), sanoi sillä päivämäärällä sitä ja sitä. Jonkun teeman tutkimisessa ja jonkun väitteen todistamisessa varmaankin tarvitaan ne ziljoona lainausta kommarien sanomisista ja kirjoittamisista, mutta on sellaisen lukeminen hyvin raskasta.

Suomettuminen

Kirjan punainen lanka on esitellä suomettumisen kehittymistä Suomessa. Venäjä halusi suomettaa Suomen kun ei kyennyt sotilaallisesti valloittamaan Suomea. Kun suomettuminen olisi sitten edennyt tarpeeksi syvälle ja saatu suomettuneita henkilöitä tarvittava määrä eri korkeisiin virkoihin, sitten Suomesta tehtäisiin kommunistinen valtio puna-armeijan avulla.

Olen lainannut

Olen lainannut kirjasta joitakin pätkiä omiin kirjoituksiini – tietysti antaen tarkat lähdeviitteet. Esimerkiksi tänne.

Julkaistu

Näyttää kohtalaisen hyvältä

Tätä kirjoitettaessa vaalitulos näyttää kohtalaisen hyvältä.

Nimittäin demarit, hirveät ja kommarit olisivat saamassa yhteensä vain 75 paikkaa.

Saapas nähdä miten tulos muuttuu jatkossa.