Meille tuli ilmaisjakeluna Maaseudun Tulevaisuus, ns. broadsheet eli perinteinen sanomalehden koko n. 80 cm aukeama ja 65 cm korkea.
Vertailuna nykyiset tabloidit n. 55 x 35 cm
Tabletti 15 cm x 20 cm
Kännykkä 7 cm x 10 cm
J… lauta, kun oli upeaa levittää pöydälle iso lehti, jossa oli paljon asiaa ja visuaalisuus käsittämättömän hienosti taitettu kuvineen ja teksteineen. Oli kuin olisi ollut taidegalleriassa, jossa näkee kaiken parilla silmäyksellä ja muutamalla selauksella.
Sitten, kun osataan vielä käyttää musta-valkoista visuaalisena elementtinä kaiken värin keskellä, ollaan asian ytimessä. Ja, tätä minä olen toitottanut lehtien taittoporukalle puolet ikääni. Ainoastaan Bremer ja muutamat muut ammattilaiset kuten Hannu Lindroos ovat ymmärtäneet mv- kuvan roolin värikeskeisissä uutisissa.
Miettikäähän, mitä lukutaitoiset ja visuaaliset ihmiset ovat menettäneet lukiessaan nopeasti pienen kämmenen kokoisesta kännykästä vai muutaman otsikon ja sitten sähläävät ja rapläävät seuraavaa sivua ja äänellisiä höpötyksiä.
Olen edelleen sitä mieltä, että printtisanomalehti on menettänyt paljon arvoaan monitahoisesti joutuessaan tyytymään näihin pintaliitoihin.
Sen sijaan aikakauslehdet menestyvät perinteisellä koollaan ja värimaailmansa erilaisuudella lukuun ottamatta huonosti luettavia lakattuja paperipintoja. Niiden tulisi olla mattapaperia.
Luettavuuden suhteen lehdistössäkin ollaan menossa huonoon suuntaan ja nopean tv-lööppien suuntaan. Sivistys siinä kärsii.