Osa nuorista poliitikoistamme ovat aika kovassa porukassa

Saattaa tulla monelle yllätyksenä, että Marin, Saarikko, Stubb, Katainen ja  Grahn-Laasonen kuuluvat maailmanlaajuisten nuorten huippuhohtajien yhteenliittymään ”Young Global Leader”.

Jäsenyyteen kuulumisen mahdolliset perustuslailliset näkökulmat on selvitetty Tuomas Pöystin kanssa, joka ei nähnyt asiassa ongelmaa, mutta varovainen pitää olla vaikutusyrityksille, lobbareille.

Marin ja Saarikko kuuluvat nuorten huippujohtajien globaaliin verkostoon, joka tukee talousjärjestelmän “nollausta” – professori: Sidonnaisuus olisi ollut syytä ilmoittaa | Yle Uutiset | yle.fi

Näkökulma:

Jos aiot saada asioita eteenpäin, vaikuttaa päätöksiin, löytää sekä korkean tason että myös ruhonjuuritason vaikuttajia, sinun on päästävä sellaisiin ”piireihin”, jotka hyväsyvät sinut joukkoon mukaan. Mutta, itselläsi on oltava myös tärkeää annettavaa ja hyvät kontaktipinnat mahdollisiin uusiin instansseihin ihmisineen.

Autojen monimerkkihuollot ovat osin potaskaa nykyautoille

Esimerkkejä:

  1. Jo Jeepin sähkövikojen ( joita sattui olemaan tavan tästä)  kanssa osoitettiin eräälle tamperelaiselle autosähkökorjaamolle siksi, että heillä on oikeat erikoismittarit vikojen selvittämiseksi. Eipä ollut,  vaan kehottivat menemään merkkikorjaamolle, jossa merkkien erikoismittareilla vai selviää, mistä on kysymys ja niin oli.
  2. Sama koski aikanaan autoa, jossa oli vaihdettu kaasutinboksi tarvikeboksiin. Silloin merkkihuolto totesi, ettei heidän mittarinsa tunnista vikaa, joka todettiin olevan lopuksi pienessä ja halvassa moottorin jäähdytysveden tunnistusanturissa.
  3. Citikassa olin turmellut turvavyön sen jäätyä joskus oven lukon väliin ja rispaantunut millin verran. Katsastaja vaati vaihtoa. Ostin sen , uudenveroisen, autopurkaamo  Fustista muutamalla kympillä. Asennus olisi maksanut Mikan ja Anssin monihuollossa 150 €. Merkkihuollossa se maksoi 75 €.
  4. Citikan umpio meni vaihtoon, jolloin puskuri piti irrottaa. Vaihdon työ monihuollossa olisi maksanut 150 €. Merkkihuollossa 75 €.

On monta asiaa, missä kannattaa luottaa merkkihuoltoon sen erikoisosaamisen ja työkalujen vuoksi. Kokonaiskustannus tulee edullisemmaksi ml. varma takuu.

Eli kannattaa tarkkaan miettiä ja selvittää, mitä mikäkin maksaa käytetyn auton huollossa. Selvät asiat ovat selviä kuten öljynvaihto jne…

Suomen ongelma-automerkit

Eräs uutinen ennen tätä, joihin nyt viittaan oli se, että alle 30-kymppisillä on runsaasti uusia velkavetoisia merkkiautoja, jotka korostuvat myös tässä jutussa. Eli kaikkea se egoilu teettää.

Tämä sama ongelma, mikä nyt Lapissa tapahtui on päivän elämää myös Tampereella. Nämä yleensä, musta uudehkot merkkiautot, luulevat että heitä eivät koske mitäkään liikennesäännöt. Ratissa useimmiten nuori, musta lippis päässä ja hyvä on, että juuri ja juuri ratin ylitse näkee.

  • suuret ylinopeudet
  • punaisia päin ajo
  • suojatiellä ohi pysähtyneen toisen auton
  • puskurissa roikkuminen
  • ei takavaloja
  • kännykän räplääminen
  • kiihdytys valoista toiseen ja taas seis

Audit, Volvot, Bemarit ja Mersut olivat pääosissa, kun Lapin liikennepoliisi teki tehovalvonnan Ylläksellä ja Levillä – Kotimaa – Ilta-Sanomat

Ei tulisi mieleenkään hankkia yhtäkään näistä ongelma-egoautoista. Johan naapuritkin päästäisivät hörönaurun.

Satoi tai paistoi, ohjelmaa täällä kaupungissa riittää

Harmaalta näytti aamulla taivaanranta, oli kuin merisumu peittäisi koko lähimaaston. Ei näy kuin sumuinen järven selkä puhumattakaan etäällä olevasta Taaporinvuoresta. Asteita 13.5 C. No, tossut jalkaan ja Pyynikin maastoon. Ei ole enää kuin haperoita kasapäin ja kärpässieniä. Eteläpuiston kentällä Sirkus Finlandian suursirkus on viimeistä päivää ajalta 6-12.9. Eilen oli suorastaan tungos. Ei pörrää vesiskootterit lahdella, mikäs siinä nyt on. Huono sääkö ?

Reppu selkään ja kaupungille. Hämeenpuiston kansainväliset suurmarkkinat keräilevät herkkujansa myyntii jo kolmatta ja viimeistä päivää. Markkinat ovat valtavat laajuudeltaan aina Puutarhakadulta alas Satamakadulle. Suomalaiset jonottavat sankoin joukoin espanjalaisia zurroja ja saksalaisia strötseleitä sekä amerikkalaisia kerrosleivoksia. Kaikki moninaiset ruokapaikat olivat täynnä. Hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset, juustot salamit, kinkut tekivät kauppansa; jo olivat loistavia makuelämyksiä. Ei eestiläiset savujuustot tai Ruoveden valkosipulit maistuneet näihin verrattuina miltään. Väkeä oli niin paljon, etten koskaan ollut moista tungosta siellä nähnyt.

Ei muuta kuin Metso-kirjastolle lehtiä lukemaan ja saman katon alla pianostudiolle harjoittelemaan kesän viimeiset valssit, tangot ja  cha-cha-chaat. Konserttipiano oli hiukan huonossa vireessä.

Talliin lajittelemaan perunat säilöön ja kaffeelle.

Tähän on ehditty, mutta TV-Arenassa Albert Hallin konsertin jälkeen taas lenkille sateeseen.

Valtava upea Sinfoniakonsertti suomalaisen Sakari Oramon johtamana ja juontamana. Kyllä nousi yhteisöllisyydessä tunteet pintaan.

Täytyy varmaan viedä auto seisoskelemaan sateeseen, saa ilmaisen kevytpesun.

Kiirettä pitää täällä kaupungissa !

 

Sosialisoidaan koko sote, tai yksityistetään se ja pannaan pörssiin

Tässä on kaksiteräinen miekka yrittämisestä ihmisten hengellä, josta pari esimerkkiä lähihistoriasta:

Yrittämien kannattaa, ainakin apteekkareille:

Tamperelaisten kahden apteekkarin omaisuus on ollut mittava. Pyynikinlinna Palomäentien ja Mariankadun eteläpäädyssä, on osoitus siitä vauraudesta. Sen rakennutti apteekkari Uno Hagelberg 1920-luvulla ja sen osti edelleen teollisuusneuvos Emil Aaltonen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyynikinlinna

Toinen tamperelainen apteekkari Severi Haapanen rakensi palatsinsa Palomäentie 23, jossa toimi sittemmin taidemuseo Villa Mac, ja josta nyt tulee Tredun opetuspiste.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007315127.html

Miksen ryhtynyt teknokemian, lehtimaailman, musiikkiyrittäjän ja vielä yritysjohdon konsultin sijasta apteekkariksi ? No, kun en ole proviisori.

Siinä taitavat apteekkarit rahastivat sairailta rahat pois ja yhteiskunta vielä antoi luvan sekä tuki lähes kilpailutonta yrittämisen rahantuloa tiukalla apteekkilainsäädännöllä. Ja, jos lääkärin resepti meni pieleen, julkinen sairaanhoito hoiti loput leikkaussalissa, jonne taas apteekkarien rähmäkädet ylsivät montaa reittiä ja, loput lääkärien kautta uutena lääkesuosituksina ”Pharmaca fennicasta”, jossa taas on näppinsä mukana Orionilla ja Oriolalla jne., jotka menestyvät hienosti pörssissä.

Eihän tässä ole mitään järkeä ! Annetaan ihmisten mellastaa, ryypätä, polttaa, laiskotella, lihoa, mässätä kauppiaiden laaduttomalla valmisruoalla  tosi-tv:n ääressä ja sairastuttaa itsensä moninaisiin sairauksiin, joita hönttejä pidetään sitten hengissä yksityisen teollisuuden ja apteekkarien lääkkeillä ja valtion sote maksaa kulut veromaksajien rahoilla. Ja jotkut vielä maksavat sairautensa hoidon yksityisillä ”sairaustaloilla”. ( Tämä kommentti ei koske niitä ihmisiä, jotka eivät sairaudelleen mitään voi).

Yrityksen tärkein tehtävä on tehdä omistajalleen voittoa. Yhteiskunta pitää ihmiset hengissä tekemään työllään rahaa ja ostamalla yrittäjille voittoa ?

Ranskaksi: ”comme ci comme ça”, suomeksi: komsii, komsaa ?

PS. tässä ei ole nyt mitään puoluepoliittista kantaa asiaan, on vaan naiivi kuvaus yhteiskunnan ylläpitämästä rahantekokoneesta.

Myös emeritusprofessori Eero Panzar tietää mistä puhuu koulutuksessa

Edellisessä samaa asiaa koskevassa Li Anderssonin jutussa on samoja yhtymäkohtia, joissa nämä molemmat tietävät mistä puhuvat kuitenkin hiukan eri kulmasta.

Panzar keskittyy siihen mitä valintoja kauas eteenpäin nyt koulutuksessa pitäisi osata tehdä, joka kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Vai onko ?

Jos ihmiset keskittyisivät siihen, missä heidän kykynsä ja lahjansa parhaiten voitaisiin hyödyntää nyt ja lähitulevaisuudessa, ei tarvitsisi arvailla mitään, mikä tulevaisuus on edessä, jota ihmiset itse muovaavat ja käyttävät.

Pitäisi vain ns. lahjakkuustestien seulat olla paljon tiheämpiä, jotta erityisalueiden superit löytyisivät. He saatavat olla joukossamme niitä, joita ei pidetä millään mittarilla ”välkkyinä”, mutta todellisuudessa he ovat juuri niitä, mitä tarvittaisiin tulevaisuutta varten.

Otan esimerkkinä lahjakkuuden eri lajeja kuten eri aisteihin liittyvät superherkkyydet; maku ( ruoka-juomat), haju ( parfymointi ) kuulon tasot hertsein, eri taiteen alojen erikoislahjat, tuntoherkkyys ( esim. selkään kirjoittaminen, kuumuus- kylmyysaistit ), supernäkö, pikaluku, muistaminen, intuitio, jopa nopeus käytännön vaikeissa käsiä ja muistia vaativissa tehtävissä jne.. Siis kaikki inhimillisin kyvyin- ei koneavusteisin tai eläinavusteisin, koska me olemme ihmisiä, jotka niitä tarvitsevat.

Nyt ihminen matkii luontoa esim. lepakon ”tutkat”, lintujen maapallon magneettiratojen aistiminen tai kotkien infranäkö, käärmeen hajukieli, eikä löydä omia luonnollisia vahvuuksiaan tai on kadottanut ne historian saatossa.

Saadaanko menetettyä loistoa enää kiinni? Professori kertoo Suomen koulujen suurimmat uhat, haasteet ja toivon pilkahdukset – Kotimaa – Ilta-Sanomat

Mitä vaihtoehtoja lännelle on Kabulissa

Trump teki perustavaa laatua olleen sopimuksen  vetäytymis-”antautumissopimuksen”  talebanien kanssa:

Washington Post: Tällainen oli Trumpin sopimus Talebanin kanssa – Kriitikot: sopimus oli liian hyvä ollakseen totta – MTVuutiset.fi

  1. Länsi voi pitää Kabulin lentokentän miehitettynä ja vahvasti aseistettuna pitkään.
  2. Se voi itse rakentaa kentän ympärille suoja-alueen käyttämällä voimaa ja, se voi rakentaa kovan tason ilmapuolustuksen alueelle Israelin tuella.
  3. Näin Afganistanin elämänputki tulisi tukituksi, jota tuskin taleban haluaa ja pystyy estämään. Se voi kylläkin kiristää sen ulkopuolella ihmishengillä länttä.
  4. Taloudelliset pakotteet ovat lisäksi lännen vahvin kortti, jota varmaan nyt ollaan heiluttamassa uhkailipa taleban mitä tahansa.

Näistä varmaa harmaan veran takana neuvotellaan, mutta julkisuuteen tietoja ei tihku.