Tekijä: htiainen

 

 

Aamusta heti vastaanotolle lääkäri Jaakin puheille. Monet miehet toivovat tuonne alapäähän kasvua. Sitten kun sitä tulee, niin tietysti väärään paikkaan. Hyvä puoli on, että eturauhasen liikakasvu on pysynyt hallinnassa, eikä lääkitykseen tarvinnut lähteä.

 

Samalla reissulla tuli hoidettua muutama muu asia. Omassa lähikaupassa oli todella edullisessa tarjouksessa lampaan savulihaa. En tiennytkään miten herkullista se voi olla. Kotona heti tein voileivän ja siivutin lammasta päälle. Vilma tuli nuuskimaan, mitä täällä oikein yritetään salaa syödä. Oli päästettävä osille.

 

Vietin lepopäivää. Nukahdin ennen puoltapäivää ja heräsin yhden maissa oven kolkutukseen. Puoli pökerryksissä luulin omantuntoni kolkuttavan, mutta ei, naapuri poikkesi kylään. Tarinoitiin jonkun aikaa ja suunniteltiin hieman yhteisiä piha ja muita töitä. Pelto täytyisi äestää jne.

 

Seuraavaksi syönnin jälkeen aloin katsoa eduskunnan korona keskustelua. Sitä tuttua eduskuntaa, hallitus ja hallituspuolueet kehuivat ja oppositio yritti tikulla kaivella ongelmia esille. Keskustelusta tuonnempana koronaosiossa.

 

Soiteltiin Mirjamin kanssa. Puhumme mielellämme kieliopista. Hän kun on hämäläinen, niin kysyin, miten hämäläiset sanovat ”minä kuolin” vai ”minä kualin”? Me ei kyllä kuoleman jälkeen sanota mitään, tokaisi Mirjam.

 

Koronaosio:

• jotenkin ärsyttää kun koronan varjolla kaadetaan kaikki hallituksen niskaan. Eräs marjanviljelijä lähetti iltapäivälehdessä terveisiä hallitukselle kuinka marjasato on jo menetetty. Toiset näköjään tekevät ja toiset kaatavat muiden niskoille. Ensin syytellään holhousyhteiskunnaksi ja nyt vaaditaan holhoamaan.
• katsoin koronaerityislähetystä. Ruutuun lävähti koronakuolemia eri maissa. Suomi on omissa luvuissaan. Isoimmat luvut olivat järkyttäviä. Ruotsissa 2845 koronaan kuollutta, Suomessa 252. Hurja ero Ruotsiin. Kuitenkin kovin nihkeästi koronan torjunnasta päävastuun kantaneet saavat kiitosta.
• tuntuu myös kuin vaadittaisiin diktatuuria jossa joku määrää ja sivuuttaa kaikki muut. Onneksi meillä on demokratia jossa asiat etenevät tietyn kaavan mukaan. Nopeita toimia vaaditaan ja toisaalla halutaan koko eduskunnan olevan mukana kun erilaisia toimia tehdään. Se, että valmistellaan eduskunnan hyväksyttäväksi jokin asia, vie se helkutisti aikaa ja sen jälkeen vielä eduskuntakäsittely päälle.
• En ole hallituspuolueiden edustaja, mutta toivoisin kritiikkiin ja muuhunkin malttia.

 

Hyvä ystäväni Branderin Jussi oli hieman käärmeissään kun päiväkirjassani kerron saunomisistamme. Ymmärrän hyvin Jussin purkauksen, kun todella monilta on jo viikoiksi evätty saunominen. Olen sitä miettinyt kun päiväkirjaani kirjoitan, mutta olen halunnut olla avoin ja kertoa päivän tapahtumista niin kuin ne ovat menneet. Kel onni on, se onnen kätkeköön – näin se vaan suomalaisilla taitaa mennäJ)

 

Kevennys:

USA:n presidentti Trump ehdotti käsidesin käyttöä torjumaan korona virusta. Minä olin jo aiemmin pohtinut jos alkaisi käyttää Fairya, kun en meinaa saada painoa alas. Huomasin meinaan mainoksen jossa sanottiin Fairyn irrottavan kaiken rasvan pois.

 

 

 

Aurinkoisena alkoi päivä jatkuen koko päivän. Aurinko ja lämpö saavat ihmeitä aikaan. Ihminen on kuin uudesti syntynyt. Päivästä tulikin kiireinen. Ei sitä passaa sisällä aikaa viettää. Toukokuu on kesän parasta aikaa. Ei ole hyttysiä, ei paarmoja. Joka kevät sitä ihastelee luonnon puhkeamista kukoistukseen.

 

Maitokärryillä hain eilen pätkityt puut odottamaan sirkkelöintiä. Puolenpäivän tiedoilla lähdimme kyläilemään hyvien ystävien Maijan ja Markun luo. Kahviteltiin ulkona, turistiin ja katseltiin pihassa kukkien heräämistä ja heitettiin jopa tikkaa.

 

Takaisin kotiin, sirkkeli käyntiin ja puut pölkyksi. Nälkää siirrettiin syömällä ja sen jälkeen kävelimme rantaan. Vene käännettiin ja katiska sinne minne katiska kuuluu. Soutelua peilityynellä järvellä. Tätä oli odotettu pitkä talvi. Päiväunien jälkeen, sauna lämpiämään. Makoisat löylyt ja vilvoittelu raikkaassa kevätillassa. Täydellinen päivä.

 

Velipoika oli nähnyt pääskysen. Onko se sitten kesä? Vai oliko yksinäiseltä pääskyseltä kompassi hävinnyt ja eksynyt vahingossa pohjan perukoille. Kotiin ajellessa tein päivän hyvän työn. Västäräkki oli tiellä, pomppi ja huomasin, ettei ole aikomusta väistää. Tein salamannopean väistöliikkeen ja pelastin lintupienoisen. Taustapeilistä näin kuinka lentää liihotteli – hyvä mieli tuli.

 

Toinen iltapäivälehti kertoi hallituksella olleen viikonlopun kokouksissa hieman vaikeaa. Pääministeri Marin on kuulemma liian diplomaattinen ja antaa liikaa aikaa muutamille ministereille. Tietolähde kertoo Li Andersonin ja Krista Kiurun olleen äänessä turhan paljon. Minun lähteeni taas kertoi Marinin nuhdelleen ja vaatinut ministereitä Harakkaa ja Kiurua lopettamaan muiden nokkimisen.

 

Ensimmäisenä kokouspäivänä kun asioita ei saatu sopimaan ja eikä mahdutettua yhteiseen lausumaan, tiedetään Marinin lausuneen turhautuneena entisen likan purkauksen: ”Ei sovi, ei mahu, herra saa rahat takaisin” ja kopauttaneen nuijaa kokouksen päättämiseksi. Kaikkia se minäkin kuulen.

 

Korona pohdintaa:

• kasvomaskit ovat nyt se ykkösasia, tuntuu. Minä pidin yli 40 vuotta töissä hitsausmaskia, eiköhän se minulle riitä.
• tuleeko se rokote syksyllä vai ei? Eilen uutisoitiin, että jopa kaksi rokotetta olisi kehitteillä Suomessa. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet tällaisia ajatuksia kertoi eilen lehdissä. Jos syksyllä toinen aalto tulee, voidaanko jo silloin ihmiset rokottaa?
• tuli mieleen kun rajoituksia aletaan vasta kesäkuun alussa toteuttaa, onko ehkä syynä se, jos virus ampaiseekin uuteen kovaan nousuun, niin ehditään hankkia suojavarusteita riittävä määrä. Tämä vain minun pienessä päässä ajattelua.

 

Tositarina kuinka helppoa on ihmisiä huijata. Minulla oli aikanaan veljekset Ilomantsista työkavereina. Asuivat jonkun aikaa Helsingissä. Kerran viikonloppuna pienessä sievässä olivat olleet Postitalon edessä Mannerheimintien puolella. Tuli pirut mieleen. Alkoivat yhtäkkiä tuijottaa taivaalle päät kenossa, sormella osoittaen. Kohta oli alkanut kerääntyä ihmisiä kymmenittäin tuijottamaan ja sormella osoittamaan kohti taivasta. Siitä veljekset olivat pikkuhiljaa livistäneen vaivihkaa pois ja jääneet kauemmas naureskelemaan jekulleen.

 

Tiesittekö: Maanviljelijän on oltava jyvällä maanviljelystäJ)

 

 

Tällä kertaa aamu alkoi räväkästi. Labra oli varttia vaille kahdeksan. Sitä ennen piti pesällisen verran lämmittää uunia ja muut toimet suorittaa. Jotakin jäin kuitenkin uneksiin ja vähän hoppu meinasi tulla. Ehdin kuitenkin tarkistaa housun vetoketjun, kiinni oli, sukat olivat samaa paria, kuten kengätkin. Itseni muistin myös ottaa mukaan.

 

Hiljaista oli terveyskeskuksessa. Sain annettua putkilon verran työväenluokan (o rh-) verta. Tilasin ajan Jaakille ja ihmettelin samalla väen vähyyttä. Viime viikolla oli jo ollut ihmisiä liikkeellä. Alkaa koronan pelko väistyä ja uskalletaan tulla vaivoineen vastaanotolle.

 

En tiedä onko tosiaan jo liian vanha rehkimään työn laidassa? Pari puuta kaadoin, karsin, pätkin ja kannoimme tien laitaan, sen jälkeen veto pois. Johtuuko kun keväällä täytyy vielä olla vaatetta päällä, sitten tulee hiki ja tukala olo. Työhaluja olisi vaikka muille jakaa, mutta on vain nolona jätettävä työt vähiin. Fysioterapeutti motkotti liiasta rehkimisestä kun aina olivat paikat jumissa.

 

Minulla on mysteeri. Auttakaa ratkaisemaan se hyvät lukijani. Mistä johtuu, että joka paikka on tavaraa täynnä? Mistä ne ilmaantuvat? Ei ole montaa vuotta, kun siivosimme vintin ja liiterin yhteydessä olevan vanhan navetan. Navetta on varastona. Oli siisti ja kaikki hienosti järjestyksessä. Nyt sinne ei meinaa mahtua. Vintissä sama homma. Eikä tässä kaikki. Mirjamin huusholli on aivan samanlainen, ellei vieläkin enemmän tavaraa. Voiko olla kyseessä  Sulo Vilén ilmiö, kun halvalla sai?

 

korona päivitys:

• – hallitus sitten sai päätökseen pitkän istunnon. Rajoituksia puretaan ja maatamme avataan pikkuhiljaa. Omalta kohdalta se ehkä tarkoittaa Virtatuvan avaamista 1.6 lähtien. Toki täytyy käydä monia keskusteluja eri tahojen kesken.
• vanhukset joutuvat edelleen elämään karanteeni oloissa. Ymmärrän suojelun tarpeen, mutta koville ottaa monille ja täytyy toivoa, että ihmiset pitäisivät turvavälit ja huolehditaan, ettei virus uudelleen ala etenemään. Silloin saadaan myös purettua yli 70 kymppisten rajoitukset. onneksi pääministeri Sanna Marin ei kieltänyt esim. lapsenlapsia tapaamasta, vaan antoi vastuuta ihmisille itselleen.
• kritiikkiä tuli heti miksi vasta kesäkuussa rajoituksille tulee höllennyksiä.

 

Kihniö on kuuluisa pontikkapitäjä. Kihniön Kipakka kait on monille tuttu. Seuraava tarina olisi voinut tapahtua Kihniössä:

Mies oli saanut haasteen käräjille pontikankeitosta. Todistajaksi oli kutsuttu naapurin mies.

• Saitteko syytelyltä pontikkaa?
• en, vastasi naapuri
• saitteko hänen vaimoltaan?
• en
• entäs aikamiespojalta?
• en saanut
• entäs saitteko hänen tyttäreltään?
• siis, tarkoittaako tuomari yhä pontikkaa

 

Olen kertonut Kihniön täyttävän 100 vuotta. Piti juhlia monin eri tavoin. Ei juhlita ainakaan ihan heti. Ei ole kuitenkaan syytä olla mieli maassa. Kun tulevaisuudessa kysytään milloin Kihniö täytti 100 vuotta, se tullaan muistamaan. Se oli silloin kun oli se maailmanlaajuinen korona epidemia. Pidetään peukkuja, että elokuussa rävähtää Kihniössä.

 

 

Aamu alkoi sumuisena, mutta lämpimänä. Lämmin sää ja sade olivat yhdessä saaneet jo ruohon osin vihertämään pihassa. Liikenne oli hiljaista järvisuomen tiellä pyhäaamuna. Kesärenkaat vähän jumputtavat. Kiinalaiset ovat, mutta en usko viruksen iskeneen renkaisiin.

 

Päivällä kävimme purkamassa majavien tekemiä patoja. Melkoisia insinöörejä ovat, hyvin olivat padot pitäneet. Kyllä alkoivat ojat solista kun saimme padot auki. Taitaa tämäkin kesä mennä taistelussa järven pinnan korkeudesta.

 

Haa, ette usko mitä tein? Haukkokaa henkeänne! Laitoin nimittäin ruokaa. Bravuurinumeroni ruuan laitossa on karjalanpaisti. Karjalanpaistissa on monta eri versiota. Omani on äitini peruja. Ilmeisesti Sortavalan maalaiskunnassa tehtiin juuri sellaista kuin itsekin tein. Herkullista tuli ja kirjoittaessa meinaa kuola valua suusta.

 

Posti taas hiillostaa asiakkaita. Kotiin tuli kirje jossa kehotetaan postilaatikot siirtämään tiettyyn paikkaan. Nopeuttaa muka jakelua. Velipoika jo kiukkuisena puhisi, että miksi eivät itse siirrä laatikoita? Kuitenkin valittavat työn vähyyttä kun pitää nurmikkoja leikata ja pihoja kolata. Mirjam joutui myös naapureiden kanssa siirtämään laatikot viime syksynä. Niinhän siinä kävi, kuten valitettiin, että aura-autot hajottavat laatikot. Korvasivat kyllä pitkän soittokierroksen jälkeen.

 

Postista tuli mieleen kun vein kirjettä postiin. Oli kuulemma liian painava, tarvitsee ostaa lisää postimerkkejä. Minä siihen, että sittenhän se vasta painaakin kun lisää merkkejä lätkäistään – ei auttanut purnaus.

 

Jatkan purnausta. On se merkillistä, että eläkkeitä voidaan makuuttaa pankissa jos kuun vaihde sattuu viikonloppuun. Nytkin eläkkeet tulevat vasta 4.5. Varmaan monella pienellä eläkkeellä kitkuttavalla oli tiukka viikonloppu ilman rahaa. Miksi eläkejärjestöt eivät tähän epäkohtaan puutu?

 

Korona ajatuksia:

• luin, että virus ei kuulemma tartu asianajajiin. Joku ylpeys se on viruksellakin, todettiin uutisessaJ
• tein vaihteeksi puhelinkierroksen ystävilleni. Hyvin ovat jaksaneet ja sopeutuneet rajoituksiin. Toiset ovat lukeneet, toiset lenkkeilleet jne. Yhteinen puheenaihe oli, miten kauan vielä ja saadaanko Virtatupa auki milloin?
• Hallitus istui koko pyhäpäivän säätytalolla puimassa miten koronan kanssa edetään. Kuukausipalkallako ovat? Vai saavatko sunnuntailisätJ)

 

Kuten tiedätte, vietän osan ajastani armaani luona Virroilla. Tiedätte senkin, että Virtain kuuluisin ihminen on karhunkaataja Martti Kitunen. Kitunen kaatoi joidenkin arvioiden mukaan lähes 200 karhua. Virtolaiset arvostavat Martti Kitusta ja vuosittain jaetaan vuoden Virtain Karhu, äänestämällä.

 

Yksi karhu jäi Kituselta kaatamatta. Hänet aina tilattiin kaatamaan karhu kun uhkasi karhu viedä karjan. Pahus sentään kun kukaan ei älynnyt tilata Kitusta kaatamaan sitä suurinta karhua – meinaan verokarhua.

 

Juteltiin kaverin kanssa. Kysyi olenko tavannut Tasavallan Presidenttiä. Minä, että mitä? Onko Niinistö julkisuudessa sellaista väittänyt?

 

 

Yöllä oli satanut vettä. Tippeen alla oleva saavi sen kertoi, oli melkein puolillaan vettä. Harmaa oli myös aamu. Harmaus tiesi myös, että kovin hitaasti lähti kone käyntiin. Kotipäivää vietin ja totuuden nimessä on sanottava päivän kuluneen tyhjäkäynnillä. Vilman kanssa otettiin useat päiväunet.

 

Päivät olivat sekaisin. Elin monta kertaa maanantaita. Ihmettelin uutisia ja televisio ohjelmia, kuinka maanantaina tulee erilaista tarjontaa kuin yleensä. Ei ole ensimmäinen kerta kun juhlapyhät sekoittavat pääni ja vielä ihan ilman prosentteja. 18 vuotta on vierähtänyt ilman korkkaamista. On se vaan merkillinen aine tuo alkoholi. Vieläkin, noin kerran vuodessa tulee Koskenkorvan maku ihan aitona suuhun. Mieli ei kyllä ole tehnyt pisaraakaan.

 

Raittiudesta tulikin mieleen hauska tarina: Koululle oli tilattu puhumaan raittiusmies viinan vaaroista. Viinan kauhuja havainnollistaakseen hän nosti kaksi lasia pöydälle. Toisessa oli vettä ja toisessa spriitä. Sitten hän otti kaksi kastematoa ja laittoi ne laseihin. Vesilasissa ollut mato kiemurteli elävänä, mutta spriilasissa ollut mato kuoli heti. Mitä tästä opimme, kysyi mies oppilailta. Yksi viittasi ja sai vastata: Kun juo viinaa, niin madot kuolevat.

 

Korona hallitsee edelleen uutisointia. Hyvä uutinen tietysti on jos kirjastot avautuvat vähin erin. Taloudesta on alettu varovasti keskustella. Kuka maksaa laskun aikanaan? Eräiltä tahoilta tehdään hyökkäyksiä julkista taloutta kohtaan. Kunnat kun kuulemma joutuvat tekemään ankaria leikkauslistoja. En ymmärrä. Eikö tämä korona aika ole nimenomaan näyttänyt sen, että vahvalla julkisella taloudella pystytään hoitamaan vakavatkin kriisit?

 

Sää lämpenee. Jokohan heittäisi talvikalsarit nurkkaan? Entä hillitseekö korona ihmisten ulkoiluja? Ulkona liikkuminen on mitä mainioin tapa hoitaa psyykkistä ja fyysistä kuntoa. Suomi on iso maa, kyllä täällä pystyy väljästi liikkumaan, myös kaupungeissa. Annetaan tilaa toisille, saat sitä itsellesi.

 

Kevennys: Kaveri kertoi hyvän jutun ja ihan pakko laittaa se tänne:

Isä oli pienen poikansa kanssa uimahallissa. Uinnin jälkeen pukuhuoneessa poika kiinnitti huomion lihavaan mieheen ja tokaisi, oletpa sinä lihava. Mies vastasi, mutta tuo kaikki on täyttä ruutia. Siitä paikasta poika kirmaisi juoksuun, isä perässä. Vihdoin poika pysähtyi ja isä kysyi mikä tuli. Poika vastasi: Mies on ruutitynnyri ja huomasitko isä kuinka lyhyt sytytyslanka sillä oli?

 

 

 

 

 

 

Ei Vappumarssia. Siinä oli ensimmäinen ajatus kun silmäni auki sain aamulla. Oikeastaan vasta nyt korona virus iski syvälle sieluun. Olen sietänyt rajoituksia ja ohjeistuksia ilman suurempaa draamaa. Nyt kun vuosikymmenien perinne katkesi kuin kanan lento, pisti se miettimään poikkeusoloa laajana kokonaisuutena.

 

Olen päiväkirjassani maininnut useasti kokonaisuuden huomioon ottamista, mutta sen ymmärtäminen on jäänyt itselleni pintapuoliseksi. On ihan luonnollista, että näemme ja koemme asioita omista lähtökohdista silmälläpitäen. Kokonaisuuden hahmottaminen, jossa tulisi ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuus, vaatii todella paljon. Mikä ei toisia hetkauta, saattaa toisia koskettaa kovasti.

 

Noita edellä mainittuja asioita kahvikupin ääressä pohdiskelun jälkeen, hyppäsin vaatteisiin, autoon ja kukkien ostoon Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle. Haudalla käynti pistää mielen hiljaiseksi, silmät kosteiksi.

 

Vapun kohokohdan jälkeen alkoi arki. Sitä samaa mitä olen päiväkirjassani usein kertonut. Puiden pinoamista, ruokailu (Mirjamin herkullista kaalilaatikkoa), päiväunet, jonka jälkeen rantaan katsomaan, joko jäät olisivat Kalliojärvestä lähteneet – eivät olleet. Majavat ovat olleet ahkeria rantapuiden kaatajia. Mitenkä ne saisi oikeuden eteen vastaamaan teoistaan? Nostavat vielä padoilla vedenpintaa, ettei meinaa laiturille päästä.

 

Istuimme vielä hetken rantakeinussa. Kaksi pikkulintua kuherteli ja sirkutteli koivun oksalla. Mirjam herkistyi sanoen, mekin voisimme olla noin kuin nuo ihanat linnut. Minä siihen, meinaatko, että oksa kestäisi meitä?

 

Illalla katselin uutisia ja vappupuheita. Vappusatasesta näyttää hyvää vauhtia kehittymässä perinne. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderson esitti esim. sadan euron suuruista seteliä joita voisi hyödyntää monin eri tavoin. En ehtinyt perehtyä ehdotukseen tarkemmin, mutta äkkiseltään idea kuulosti hyvältä. Eli tuetaan kulttuuria, ruokaloita, partureita jne. siten, että setelillä saa heiltä ostaa palveluja.

 

Tietysti tuokin esitys poikii heti joukon epäilyjä, ettei se millään voi onnistua, kuka maksaa ja miksi eivät ne ja ne saa sitä. Tästä tuli eräs hauska tarina jonka aikoinaan kuulin. Ette kyllä arvaa keneltä? Kyllä, eräs konsultti kertoi positiivisen ja negatiivisen ajattelun eroista.

 

Suomessa oli ennen paljon kenkätehtaita. Kuinka sattuikaan, kahden eri tehtaan edustajat lähetettiin samaan aikaan kenkäkaupoille Afrikan Saharaan. Perille saavuttuaan toinen oli kuin maansa myynyt. Ei toivoakaan kenkäkaupoista. Puhelu Suomeen jossa kertoi tulevansa heti takaisin, koska kaikki kävelevät paljon jaloin. Toivonta siis. Toinen heistä taas kiljui riemusta ja juoksi puhelimeen hänkin. Lähettäkää heti tänne miljoona paria sandaaleja, täällä kaikki kävelevät paljain jaloin.

 

Tarinan opetus. Näin eri tavalla me näemme asioita, suhtaudumme niihin ja toimimme. Eli, onko joku asia uhka vai mahdollisuus. Hyvää alkavaa toukokuuta, hyvät lukijani.

 

 

 

 

 

 

 

Mitä kerrottavaa Vapun aatosta olisi? Oikeastaan päivä oli samanlainen kuin jo vuosikymmenet on ollut. Iän myötä juhliminen Vapun aattona on jäänyt tyystin pois. Edes korona virus ei aiheuttanut muutoksia. No, voidaanko laittaa Vapun odotuksen piikkiin, että soittelin muutamille tovereille. Kävimme poliittista tilannetta läpi kokonaisuutena sekä vasemmistolaisesta näkökulmasta.

 

Edellisenä päivänä sain puhelun ystävältäni, toveri Taavi Lintuselta. Monet lukijani saattavat hänet tuntea. Onhan hän laajaa arvostusta tamperelaisten keskuudessa nauttinut, entinen kunnallispoliitikko. Häntä olen kuunnellut herkällä korvalla, häneltä valtavasti oppinut.

 

Taavilla on samanlainen huumorintaju kuin itselläni. Niinpä kysyessäni koronasta sain Taavimaisen vastauksen: Olen pitänyt itseäni sosiaalisena ihmisenä. Nyt hänelle oli paljastunut kuinka veemäinen hän onkin. Hän kun on alkanut riitelemään itsensä kanssa. Mitä muuta voin kuin nauraa, niin hyvää itseironiaa.

 

Kuinka monesti olen päiväkirjassani puhunut ystävien merkityksestä? Ei voi sanoin kuvata kuinka iloiseksi tulin Taavin puhelusta. Soitelkaa ja puhelkaa hyvät ihmiset ystävienne, tuttujenne, naapurien kanssa. Pienillä asioilla voi olla mittaamattoman isot merkitykset.

 

Illan suussa saunoimme. Saunan jälkeen simaa ja söimme Mirjamin tekemiä ihanan suussa sulavia munkkeja. Ja taas vyötärön seutu sen kuin pullistuu. Pullistukoon, jos kerran on kova hinku pullistua, en piittaa. Paitsi huomenna kun käyn puntarissa ja kiroilen olematonta kurinalaisuuttani. Miksi taas sorruin, oi miksi?

 

Illalla kuuntelin työväenlauluja. Virittäydyin huomiseen tunnelmaan. On perin outoa viettää Vappua ilman työväestön vappumarssia. Virtuaalisesti juhlia kyllä järjestetään, mutta ei taida olla minun juttu. Punaisten haudalla käymme, laskemme kukat ja vietämme hiljaisen hetken.

 

Illan tummuessa, kirjoitan päiväkirjaani. Väkisin ajatukset karkaavat vuosikymmenien saatoissa vietettyihin Vappuihin:

 

olla työläinen

kuulua toisiin

samanlaisiin

työläisiin

tuntea yhteenkuuluvuutta

marsseilla monilla

kulkea kulkueissa

kaduilla, kujilla

toreilla

Vappuna

työläisten juhlana

olen etuoikeutettu

olen työläinen

joukossa muiden

samanlaisten

työläisten

 

 

Nyt taisi mennä ns. ihon alle, joten kevennetään loppuun:

Tiedättehän steppaamisen? Se kuulemma keksittiin Laihialla. Perheessä oli 12 lasta ja vai yksi potta.

 

Minkälaiset ovat Vappuhousut? Simat edessä ja rusinat takana.

 

Oikein hyvää ja riemukasta Vappua koronan keskellä.

 

 

Kolkolta näytti aamu. Lumipeite ja sitä myöten mielikin maassa. Jouluna toivottiin lunta, ei saatu. Nyt kun ei toivo, sitä saadaan. Aamukahvin ja muiden toimien jälkeen vedin vielä peiton korville vähäksi aikaa.

 

Päivällä pidin soittokierroksen. Aistittavissa on kuinka pinna alkaa kiristyä aika monilta. On luonnollista kun kukaan ei tiedä todellista tilannetta, epätietoisuus alkaa kalvaa mieltä. Ilmassa leijuu pelkkiä kysymysmerkkejä siitä, minkälainen kesä on tulossa.

 

Covid 19 virus pitää maailmaa pilkkanaan. Justiin kun saadaan tietää jotain uutta ja ehkä parantavaa, tuleekin uusi isku vyön alle. Kaikki tekevät sen minkä voivat, erehdyksienkin kautta. Kuuntelin eduskunnan koronakeskustelua, eikä sieltä oikeastaan herunut uutta tietoa. Ehkä 3.5 hallitus antaa jonkinlaisen marssijärjestyksen miten edetään.

 

On piinaavaa elää jos tulevaisuus on hämärän peitossa. Kansalaisten kannalta huonotkin toimenpiteet tai vaihtoehdot on syytä kertoa. Silloin ainakin tiedetään mikä on edessä, ettei elätellä turhia toiveita ja sitten petytä.

 

Juttelin iltapäivällä puhelimessa rakkaani kanssa. Kertoi tehneen ompelutöitä. Puhelun jälkeen makoilin laiskana sohvalla, mietiskellen niitä näitä. Tuli puhelusta mieleen, entä jos Samsung ja Singer lyövät päänsä yhteen ja kehittäisivät langattoman ompelukoneen? Eikö vaan olisi mahtava idea?

 

Korona päivitys:

• menkää nyt hyvät ihmiset lääkäriin vaivoinenne. Koronaa hoitavat eri yksiköt, eikä siksi kannata pantata omaa sairauttaan. Ajatelkaa mikä ryysis on edessä koronan jälkeen kun jokainen sydänvaivainen haluaa päästä heti kardiologin pakeille.
• kuinka paljon jaksatte lukijat vielä seurata valtakunnan korona uutisointia? Itse alan olla korviani myöten täynnä jatkuvaa selostusta mikä tunneittain on tilanne. Voi olla, että jätän tämän päivityskohdan tauolle ja palaan sitten kun on oikeaa kerrottavaa.
• Koulut sitten jatkuvat. Maallikosta tuntuu hullulta palata kahdeksi viikoksi pulpettiin. Mutta on luotettava tässäkin asiassa viisaampiin ja asiantuntijoihin.

 

Ennen sanottiin jos heilaa ei helluntaina, ei koko kesänä. Voi kun se pätisi myös korona virukseen. Entä juhannus, silloin tehdään kaikenlaisia taikoja. Jos juhannusyönä menee alasti pyörimään ruispeltoon, niin korona ei tartu. Tai jos laittaa sireenin oksia tyynyn alle, voit jäädä ilman virusta.

 

Kevennys: Naisten mielestä miehille pitäisi kehitellä ehkäisykeino. Minä olen sen jo keksinyt: Ympärivuorokautinen urheiluruutu.

 

 

 

 

Puoli seitsemältä se alkoi. Kuuden jälkeen joimme aamukahvit, sen jälkeen nyreänä katselin harjaa ja rikkalapiota. Karusti totesin kuin Koskelan Jussi Pohjantähdessä: Tosta se alkaa. Siitä se alkoi torpan siivous.

 

En ala eri työvaiheita raportoida, mutta hikeä pukkasi koko ajan. Vanhan, ison sohvan vieminen vinttiin, oli jo aikamoinen rypistys. Eläimet ovat ihmeellisiä miten ne osaavat reagoida kun huoneita laitetaan uuteen uskoon. Vilma piipahti jossain vaiheessa sisällä ja oli todella levoton. Aivan kuin olisi pelännyt, että koti viedään alta. Rauhoittui kun otin syliin ja kerroin, ettei ole hätää.

 

Hyvät naapurit ovat kullan arvoisia. Mirjamin naapurilta Erkiltä ja Eijalta olimme saaneet ilmaiseksi uutta vastaavan sohvan. Erkki vielä toi sen tänne asemanperälle lava-autollaan. On hienoa kuinka nykyäänkin on yhteisöllisyyttä ihmisten kesken. Se on maalla asumisen etu, kallisarvoinen sellainen.

 

Siisti koti, raikas tuoksu, puhtaat lakanat, mikä on ollessa. Tuskan hiet haihtuivat hetkessä unholaan. Naiset ovat taikureita. Mirjam sai kodin tiptop kuntoon. Minä olin ainoa joka puhisin ja puhkuin. Vilma kävi teroittamassa kynsiä uuteen sohvaan. Näin hän hyväksyi muutokset. Nyt vain odottelemme Vappua.

 

Korona kuulumisia:

• ihmettelen rutinaa yli 70 – vuotiaille annetuista ohjeistuksista. Mikä on muuttunut? Voi käydä ulkona, kaupassa jne. Ainoastaan harrastuksiin ei pääse. Eivät pääse muunkaan ikäiset. Ilman koronaakin vanhat ihmiset viettävät suuren osan päivästään kotona. Miksi yli 70 vuotiaiden pitäisi päästä ihan minne haluavat? Moititaan kun vanhuksia ei hoideta, heistä ei välitetä. Nyt kun heistä välitetään ja turvataan heitä virukselta, taas moititaan.
• koronakuulumisissa varmaan toistan itseäni. Samat uutiset pyörivät mediassa myös kaiken aikaa. Päiväkirjani tarkoitus on nostaa esille alati tämä harvinainen poikkeustila. Se on otettava vakavasti. Kuitenkin haluan omalta osaltani kertoa jokapäiväisiä, hassujakin juttuja. Siksi, että koitetaan kriisin hetkellä löytää mukavia asioita elämässämme. Ei pidä jäädä murjottamaan. Murjotuskin on toki hyvä asia, kunhan sitä ei jätä ns. päälle.
• Eletään niitä aikoja, jolloin otetaan mittaa ihmisten sietokyvyistä. Itsellä ei ole ollut ongelmia. Voisi sanoa, että melkein päinvastoin. Jos minä en kärsi, ei tarkoita, etteivät muut kärsisi. Pidetään huoli, ettei ketään jätetä.

 

Huomasin tehneeni kaksi vuotta sitten facebookiin päivityksen meistä mestarikalastajista. Laitetaan se tänne, kun olen jo aiemmin kertonut muutaman tarinan:

Sarjassamme maan kuulut ja mainiot Tiaisen veljesten kalareissut. Veimme pari viikkoa sitten katiskan rannan kaislikkoon. Viikon päästä kävimme kokemassa saaliin. Mitä, katiskassa ei kalan kalaa. Ennen kuulumatonta, meiltä mestarikalastajilta jäädä ilman saalista. Ihmetellessämme moista, toinen huomasi nielun luukun olevan kiinni talven jäljiltä. Ihan selvästi kuului rantaan kun hauet persiinsä repien nauroivat Tiaisen poikien toilailuille ja kuorossa lauloivat: Miksi nielu ei aukene meille. Ja tämä tarina on tosi:)

 

Kevennys:

Tunsin aikoinaan Klaukkalassa asuessani suutarin. Kysyin kerran häneltä miten menee? Aika mukavasti, hän sanoi. Toivoisin kuitenkin enemmän kanta-asiakkaita.

 

 

 

 

Heräsin yöllä puoli yhden maissa. Kävin ulko-ovella kyselemässä neitiä. Pippalot olivat päättyneet ja hän suvaitsi tulla sisälle. Takasin petiin ja Vilma tietysti kehräämään ja nuolemaan kaulan ympärillä. Lonkkaa alkoi särkeä, nousin ylös, otin kipulääkkeet. Vartti yli kolmen tyttö ilmoitti erään operaation jääneen kesken ja halusi ulos, päästin.

 

Aamutoimien jälkeen riensin vähäinen tukka putkella Maurintorille. Kaksi sitruunaa, rusinoita ja fariinisokeria ostoskoriin. Arvaatte varmaa mitä on luvassa Vappuna? Tapasin myös ystäväni Kostin. Vaihdettiin pikaisesti kuulumisia. Kosti on aina hyväntuulinen, joka tietysti tarttui.

 

Seuraavaksi apteekkiin. Olin saanut väärän vahvuisia lääkkeitä, joita menin vaihtamaan. Ulkona kylmässä jonotettiin kun yksi kerrallaan pääsi sisälle. Juttua piisasi siinäkin ja vihdoin sain asiani hoidettua, mukavan henkilökunnan kanssa.

 

Armaani luona en kauaa kerinnyt olla kun lähdimme Virtain keskustaan. Silmälaseista oli tyyny irronnut ja Instruun vei tieni. Siellä saivat näppärästi lasit kuntoon. Piipahdin äkkiä Tokmannilla, en löytänyt etsimääni. Seuraavaksi suuntasimme Killinkosken hautausmaalle. Vielä oli routaa, mutta vanhat kukat ja kanervat siivosimme pois.

 

Syöminen, päiväunet ja sen jälkeen puupinolle puita pilkkomaan. Illansuussa lähdimme yhdessä pitkästä aikaa Kihniölle. Siis ilta vierähti kahden naisen loukussa. Olin illan kuitenkin kiltisti ja sain palkinnoksi lettuja. Huominen siivouspäivä kummitteli kyllä takaraivossa.

 

Korona katsaus:

• Pirkanmaalla tilanne on edelleen hyvä. Kuulin ystävältäni, sairaanhoitajalta, että Tays käy melkein tyhjäkäynnillä koronan osalta. Toivotaan näin pysyvänkin. Nähtäväksi jää kun todelliset mökkeilykelit alkavat. Muistakaa ohjeistukset: Ei koko joukolla kauppaan. Muistakaa ottaa sormikkaat käsiin. Pitäkää turvavälit ym. toimet. Korona on edelleen keskuudessamme vaikka kuinka haluaisimme uskovan sen pikkuhiljaa häipyneen, ei ole.
• vihdoin aletaan valmistaa hengityssuojaimia kotimaassa. Tehdas lupaa toimittaa 600 000 suojainta päivässä. Hienoa. Koronan jälkeen vaan valtionyhtiöitä pystyyn, joissa valmistetaan kaikki tarpeellinen joita kriisin aikana tarvitaan ja toki jokapäiväisessä elämässä.
• vanhusten koronakuolemat ovat saaneet miettimään eutanasiaa. Olen ollut varauksella eutanasian kannattaja. Nyt kuitenkin kun esim. Ruotsissa on koronaan kuollut valtava määrä vanhuksia, kun ei ole haluttu tiukkoja rajoituksia siksi, että talouden rattaat pyörisivät, emmin kantaani. Pistää todella pohtimaan ihmisarvoa ja kuuluuko se kaikille myös jos sallimme eutanasian?

 

Kevään edetessä toivon ettemme unohda pitää yhteyksiä ystäviin, tuttuihin, naapureihin jne. Huomasin itse kuinka moninaiset kevättyöt tuntuvat vievän aikaa niin, ettei ehdi soitella ja vaihtaa kuulumisia. Otan niskasta kiinni itseäni. Ei niin kiire saa ollakaan, että eikö lähimmäisistä huolehtimiseen aikaa jäisi. Miten Urho Kekkonen sanoikaan: Kaikki syyt mitkä estävät liikkumasta, ovat tekosyitä.

 

Kevennys: Minä olin koulussa aika epeli. Opettaja kysyi biologian tunnilla laittaessaan peipon ja varpusen vierekkäin, kumpi näistä on varpunen. Karttakeppi osoitti minua: No Hannu, vastaappa sinä! Ei aavistustakaan, äkkiä kekkasin ja vastasin: Se on tuo joka on peipon vieressä