Puolueilla on erilaisia näkemyksiä miten valmistautua jo ovella oleviin kunnallisvaaleihin. Toisten mielestä vaaleja käydään valtakunnantason teemoilla, kun toiset painottavat paikallisvaalin merkitystä.
Itse koen molempien tasojen merkityksellisyyden. Esimerkiksi polttoaineiden korotuksista ei päätetä kunnissa. Kuitenkin kehäkolmosen ulkopuolella asuvilla on kova huoli työpaikkaliikkumisen kallistumisesta. Myös kuntien houkuttelevaisuus uusien asukkaiden saamiseksi hiipuu entisestään, jos eläminen maaseudulla vaikeutuu.
Vaikka turpeen tulevaisuudesta ei päätetä kunnissa, on sen kohtalo turvetuontantokunnille merkittävässä asemassa. Sitä ei voi mitenkään sivuuttaa kunnallisvaalien yhteydessä. Turvetuotannon alasajo tietää kunnille lyhyellä aikavälillä työpaikkojen ja mittavien verotulojen menetyksiä. Jo näillä kahdella esiin nostamillani asioilla on kunnallisvaaleilla suuri valtakunnallinen merkitys.
Jos hallituksella ei ole selvää ja varmaa suunnitelmaa maaseudun elinvoiman nostamisesta, ei siihen suurin osa talouden kanssa kamppailevista kunnista kykene. Kuntien ahdinkoon saattaminen on tarkoittanut sitä, että päättäjillä on olematon mahdollisuus uusiin avauksiin käydessään selviytymistaistelua kuntiensa itsenäisyydestä. Valtion on turvatta kunnille toimintaedellytykset ja näin taata kuntien itsehallinto ja demokratia, jolloin kuntalaisille on merkitystä keitä äänestävät.
Uusi mahdollinen Sote tuo omat haasteensa. Kunnallisvaaleissa asetellaan jo askelmerkkejä tulevia Hyvinvointialueiden vaaleja silmälläpitäen. Ne jotka menestyvät puolueina ja yksittäisinä ehdokkaina nyt käytävissä vaaleissa, ovat myös etulyöntiasemassa ns. maakuntavaaleissa Soten toteutuessa.
Hannu Tiainen Kihniö
Kyykystä ylös yhteislistan valtuutettu
kunnallisvaaliehdokas