Olin n. 7- vuotias, kun pääsin isäni kanssa Siivikkalan lahdelta ”suksikoneella ” lentämään. Isä oli puikoissa ja minä vieressä. Haluatko Heka kokeilla , miten kone nousee ja laskee ? Varovasti nyt sanoi isä- ylös mennään, kun vedät sauvaa itseesi päin, ja alas kun työnnät eteenpäin. Nämä jalkapolkimet ovat sivuperäsimiä varten kurvatessa- en yltänyt niihin.
Lähdimme lentäjä Jahnukaisen kanssa asiakastilaisuuteen Hesasta Rovaniemelle. Sää oli hyvä, mutta lähestyttäessä Rovaniemeä umpisumuinen. Mittari olivat päällä ja kertoivat, että jossain tuossa on kenttä. Olimme todella parin sadan metrin korkeudessa. Yht´äkkiä näkyi reikä pilvessä ja lentokenttä oli allamme. Mestarillinen lasku.
Erään kerran odottelin Vesivehmaan kentällä tilattua lentoa Kuopioon samanlaiseen tilaisuuteen kaikkine värkkeineen. Lentäjää ei näkynyt, vaikka kone odotti sovitussa paikassa. Kohta tuli maalaisisäntä peiksuineen. ”Heitetääs nyt kamppeet tuonne taakse. Menkää tuonne takapenkille.” Hyppäsi puikkoihin. Lähdettiin rullaamaan ja ilmaan. Me huuli pyöreinä. ”Katsokaas löytyykö selkänojasta karttoja, että löydetään perille ”. Meillä huulet kaksi kertaa pyöreinä. Kierteli ja kaarteli toiveidemme mukaisesti. Kertoi, että on ”hirvilentäjä” siis hirvien laskija, jolloin mennään jopa puiden latvoissa kiinni. Tultiin ajoissa ja ammattitaitoisesti Kuopion kentälle.
Olisin itse halunnut lentäjäksi, mutta iso taittovika silmissä siihen aikaan esti sen.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803072200792293_u0.shtml
