Tekijä: Heikki Karjalainen

Lehdistön maalailut Marinin epäonnistumista EU- neuvotteluissa ovat vallanneet lööpit. Ja nyt oppositio yrittää keksiä luupilla, mistä saisi pääministerin kiinni.

Näyttää tosiaan olevat toisin päin. Marin porukkansa kanssa on ollut avain koko EU-paketin muodostumisessa tähän kohtuuteen, mitä nyt on saavutettu  kaikille EU:ssa.  Ja myös lukko sille, että lainat ja avut menevät valvottuihin kohteisiin. Oikeusvaltioperiaatekin kirjattiin, kunhan se myös valvotaan. Mutta Marin sen sai etunenässä aikaiseksi. Oli vielä aktiivisessa roolissa nuuka nelikon kanssa viisikko- roolissaan. Opasti Macronin nenästä pitäen oikeille jäljille velka-asioissa.

Tiukka akka, joka vei vielä kohteliasta Mykkästä ja harhailevaa Purraa narusta  ohjaten asiaan.

Persut pitävät vielä hätäkokouksen löytääkseen jonkun murun asian tyngäksi.

 

EU:ssa on päästy kompromissisopimukseen joka pitää vielä hyväksyä kunkin maan parlamentissa. Marin pitää saavutettua sopimusta Suomelle hyvänä.

Oikeusvaltioperiaate tulee toteutumaan jatkossa määräenemmistöpäätöksin, joten Unkari ja Puola pantiin ruotuun. Mutta tietenkin Orban käänsi asian suureksi voitokseen omissa medioissaan. Tarkoitti  EU avustuksia eikä ajamaansa oikeusvaltioperiaatteen vastustusta.

Kompromissiesitys:

• Avustuksia 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia
• Tuista 70 prosenttia käytetään kahtena seuraavana vuonna ja 30 prosenttia vuonna 2023.
• Avustuksien yksi peruste ensimmäisinä vuosina on maan työttömyystilanne koronaa edeltäneenä aikana.
• Hallitusten on käytettävä 30 prosenttia avustuspaketista ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mukaisiin tavoitteisiin.
• Hallitusten tehtävä suunnitelmat koronakriisistä toipumiseen vuosille 2021–2023.
• Enemmistön jäsenmaista on hyväksyttävä suunnitelmat.
• Maksatusten ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
• Ehdotus EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027 on 1 850 miljardia euroa.

”Nuuka nelikko” saa myös EU:n jäsenmaksualennuksia noin miljardilla eurolla, jos he lähtevät mukaan pakettiin. Suomi ei ole jäsenmaksualennuksia saamassa.

Sen sijaan Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille on luvassa 100 miljoonaa euroa aluetukia. Lisäksi Suomi saa sopimuksen mukaan 150 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen.

Mikähän syy on sille, että ns. köyhien asumilla entisillä paikolla kasvavat nyt parhaat rikkainen ”mansikkapaikat”, tarkoitan mm. asuinalueita ?

Tampereella se tarkoittaa mm. Pispalaa ja Tahmelaa, jotka olivat ns. musakourien ja puukkojunkkarien ja rähjäporukan kanta-alueita. Edelleen Tammelantorin lestinheittäjien kulmat, Kyttälästä  ja Käpylästä puhumattakaan ja nimiensä mukaisia Kaakinmaata ja Amuria. Niissä köyhyys kukoisti, mutta yhteisöllisyys oli rautaa.

Nykyään Pispala ja Tahmela ovat etunenässä superrikkaiden suosimia kuten Kaakinmaa ja Käpylä.

Hesassa se tarkoitti etunenässä vankilakundien Katajanokkaa, Kalliota ja Hermannia. Mutta sama tarina niistä seuraa nykyisyyteen. Nyt ne ovat miehittäneet kroisokset.

Pohdimme asiaa kaljatuopin ääressä 90- luvulla Katajanokan Sataman kapakassa toimittaja Aaro Laitisen kanssa. Köyhillä oli realistista silmää valita toimeentulonsa ja työpaikkansa kannalta otollinen paikka asua, jotka sijaitsivat heti ydinkaupunkien kupeessa, jonne pääsi kävellen tai hevosella. Ja tehtaiden herrat halusivat työläiset lähelleen saataville. Luovuttivat maita ja jopa rakensivat asunnot.

Nyt on toisin, köyhiä ei näy näillä alueilla kuin alivuokralaisina. Parkkipaikat ovat mersuja ja jaguareja täynnä ja parvekkeilla Kruunukalusteen kalustenäyttely ja rannassa ökypaatti makaamassa koko kesän.

Kyllä köyhällä sentään on ollut joskus kivaa asua kaupunkien parhailla paikoilla.

PS. minun isovaarini oli lempinimeltään ”Amurin paskakuski”, joka hoksasi organisoida ja kärrätä huussien paskat hevoskärryillä Mustalahden proomuun ja hinata ne Kurun pelloille lannaksi. Se köyhyys köyhien paskakuskina teki hänestä rikkaan ja puolen Amurin omistajan kartanoineen.

Mikähän tämän ulostulon tarkoitus on ? Kaikki me pojathan haluamme ammuskella mutta , mitä tämä uutisointi tarkoittaa puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa ?

Onko syy se, että me muut pojat pääsimme armeijaan ja kiväärien kanssa näyttämään miehuuttamme ja touhuamaan, Halla-aho ei. Tai voihan se vilpittömästi olla niin, että Halla-aho menetti silloisessa poikuudessa paljon, ja parempi myöhään jos silloinkaan.

Mutta uutisointi puolueen puheenjohtajan roolissa on hämmentävä. Aiheuttaa monta kysymysmerkkiä ???

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006569573.html

Minulla, niin kuin lähes kaikilla, on Google asennettu älykännykkään automaattisesti sekä Google Maps. Edelleen turvallisuuden tähden paikannus on päällä aina autolla ajaessani ja muuallakin niin usein kuin haluan.    Hätäjärjestelmä 112 on asennettu ikoniksi ja se on aina taustalla päällä. Eli käytännössä isoveli on paikalla lähes aina.

Sain raportin kesäkuun liikkeistäni, kävellen, pyörällä tai autolla. Se ilmoitti tarkasti paikat, kuten kaupat, ajan ja kulkuvälineen ja kilometrit. Lisäksi siinä oli markkinointitietona ne palvelut, joita lähellä oli. Raportti tuli automaattisesti läppärilleni ja kännykkään yhteenvetona. Olihan mielenkiintoinen ja tarkempi kuin päiväkirjani.

Nyt on kehitteillä Covid-19 jäljityssovellus. Kysymys: mitä sillä tehdään, jos ja kun Google tietää jo minun liikkeistäni ja kellonajoista kaikki. Jos muilla on samat Googlet kännykässä, siitä selviää päällekkäisanalyyseinä keitä on ollut saman aikaisesti samalla alueella tai paikassa. Ja pirulainen voi hälyttääkin kaikkia samassa paikassa olleista mahdollisesta tartuntariskistä viestein.

Kieltämättä mielenkiintoinen yhteenveto. Minulla ei ole sitä vastaan mitään, kun ei ole salakapakoita tai salaisia käyntiosoitteita. Täytyy panna vain paikannus päälle aina, vaikka se virtaa kuluttaakin.

Tämmöisiä tänään maasta eli talvivalkosipulia ja Annabelle varhaisperunoita varrellinen. Lehtikaaleja, puna- ja tavallista sipulia lisukkeiksi, kruunutilliä ja kohta SILLI ui pöytään !

Tuolta toosasta tuli juuri dokumentti Irwinistä, miehestä, joka kuoli 47-vuotiaana viinaan.

Vaikka hän oli Hämeenlinnasta kotoisin, asui myöskin Tampereen Lielahdessa hulppeassa tiilitalossa lähellä ns. Vahvelaisen kulmaa, Isoniemenkadulla.

Oma tapaamiseni oli v. 1990 ennen hänen esiintymistään Syksyn säveleen kappaleella ”ai ai ai, kun nuori ois”, jolla hän pääsi Rainer Frimanin jälkeen toiseksi.

Esiintymisjännityksen poistoa harjoiteltiin Hotelli Pasilan baarissa, jossa oli mukana Irwin, Vexi, ex-päätoimittaja Parpola ja meikäläinen. Juomina oli gin tonic ja viski ja tippa vettä. Siinä sitä sitten lipiteltiin ja puhuttiin pehmoisia illan edetessä mukavaan höyryyn saakka. Jossakin vaiheessa Vexi sanoi, Irwinille, että nyt äijä lähdetään nukkumaan, että edes jotain selvää saatais mun sanoituksistani. Täysin vesimies, Vexi,  tilasi hissin, työnsi Irwin hissiin, piti pystyssä, painoi nappia ja häipyivät kämpille.

Seuraavana iltana Irwin lauloi kappaleensa ja sai toisen sijan- aikamoinen veijari. Sen pituinen oli sen tarinan lähes loppu.

Porvoolainen Pirkko Ruohonen-Lerner pääsi persujen kansanedustajaksi niukasti v. 2007 . Hän oli sitä ennen ollut kokoomuksen ja vihreiden kaupunginvaltuutettuna.

Hän oli sittemmin Soinin persunakin ärhäkkä taloudellisten epäselvyyksien tonkija Porvoossa ja monien mielestä luottamuksen arvoinen kaupunginvaltuutettu, niin minunkin, tunsin hänet ja hän sai ääneni.

Kutsu tuli porvoolaisten persujen kanssa vierailulle Eduskuntaan v. 2008. Hyppäsin bussiin ja ihmettelin mihin porukkaan olin tulut ???

Matkalla sai kyytiä kaikki mikä liikkuu, maisemakin, joka oli ihan kaunis, mutta jokusen mielestä liikaa rantaruotsalaisten asuttama.

Eduskunnassa ryhmä pääsi sisään onneksi sivuovesta, ettei melullaan ja sormen osoituksillaan häirinnyt sivistyneempää porukkaa. Pirkko oli vaivautunut.

Tutustuttiin laajasti taloon siihen lehterin aluseenkin, josta oppositiopersut nykyään huutelevat.

Ryhmä käveli käytävillä ja yhdystunnelissa. Vastaan tuli edesmennyt Jouko Skinnari ja Kari Salmi- morjestettiin, katsoivat kummastellen porukkaa, jonka kyljessä liikuin.

Sasi käveli silloin huonosti liikkuvan Salolaisen kanssa vastaan, nähdään,  hihkaisi Sasi. Kato, tossa Sasi jutteli ton meikäläisen kanssa, hirnui porukasta joku.

”Juntti” Rehula kahvilassa ihmetteli minulle, kun Pirkko tarjosi kaikille kahvit- ”Juntti”, kun ei tarjoa koskaan mitään omasta lompakostaan.

Ile ja Zysse naurattivat naisia kahvipöydässä jne…

Kiitin Pirkkoa vieraanvaraisuudesta ja sanoin, että jään Hesaan tulen eri kyydillä takaisin.

Olisin mielelläni ehdottanut paluumatkalla jättämään tuon porukan kyydistä Sköldvikin- Kulloon kohdalla omalla kotipysäkilläni ja pannut porukan kävelemään, 12 km Porvooseen, olisivat saaneet siunailla kokemuksiaan Liisan Ihmemaassa.

Koska eräs nimimerkki poistaa oleellisia kommenttejani ja lainaa osia niitä lupaa kysymättä,  julkaisen oman näkemykseni tästä asiasta.

Tästä lähdetään: ”Ollikainen”

https://yle.fi/uutiset/3-11421162

Energiatalouden muuttamien nopealla syklillä laidasta laitaan on mahdotonta, Sen pitää edetä harkiten.
Kiertotalouden tehostaminen kuten roskien ja jätteisen hyödyntämien lämpötaloudessa on yksi. Moduuliydinvoimalat toinen. Aurinko ja tuuli jne..

Puu polttoaineena tarkoittaa sitä, että metsiä joudutaan hakkaamaan entistä enemmän. Puun laatu heikkenee nopeassa kasvussa. Jäännöspuut, kun oksat, kannot jne. joutuvat poltettaviksi. Avohakkuut kasvavat, metsäpohjan ravinteet heikkenevät, metsäluonto turmeltuu, pölyttäjät ja itikat katoavat lintujen suista ja marjat metsistä sekä omenat puista jne.. jne.. Luettelo olisi pitkä haitoista ja lyhyt hyödyistä.
Ollikainen on aivan oikeassa puun verolle panemisesta polttoaineena.

Nopeaa kasvua tapahtuu hoitamalla, lannoittamalla, ojittamalla alustat ja harventamalla eli puupelloissa, avohakkuiden jälkeläisissä.
Sitä taas ei tehdä luontaisessa poimintahakkuussa, jossa kasvu on luontaisempaa ja hitaampaa. Sen kasvun laadun näkee vuosirenkaista. Puu pitäisi tehdä Suomessakin jalostetuiksi lopputuotteiksi kuten huonekalut, taloelementit jne. Sellu nyt on kaukana jalostetuista paperituotteista, jotka pitäisi tuottaa jo Suomessa selluviennin sijasta.

Puun käyttöä pitäisi ohjata juuri verotuksella järkevimmiksi lopputuotteiksi.

Tätä asiaa voisi metsäalan ammattilainen kuten Tuomisen Pentti kommentoida

 

 

 

 

 

Rajaa käydään, mikä on toimituksellista tekstiä ja mikä on mainontaa. Tällaista juttua arvostetuissa lehtien toimituksissa on sanottu ”huoraamiseksi”. On aikoihin eletty.

Näitä samojen rajojen kulkijoita ovat olleet aina auto- ja matkailujutut riippumattomassa lehdistössä. Toimituksellisesti vaikeita asioita olla tukematta suoraan yrittäjän liiketoimintaa. Raja kyllä näyttää olevan siirtymässä lähemmäs suoraan liiketoiminnan tukemisen alueita.

https://www.aamulehti.fi/a/2cb9400c-6850-4c3a-8581-839459686995