Niilo kirjoitti US/puheenvuoroon mukavan alustuksen, josta innostuin jatkamaan täällä.
Jatkoin omilla kokemuksillani. Olen sitä hommaa tehnyt ihan kakarasta, 10-v lähtien, aina viime vuosiin saakka kirveellä, erilaisilla klapikoneilla, traktoriruuveilla jne.. Billnäs vaan pyörimään, niin klapeja syntyy n. kuutio tunnissa.
Selvennys: lähtötilanne noin 40 cm:n pituisia koivupöllejä, tuoreita tai kuivia halosta halkaistuja. Kirves perinteinen puuvartinen ikivanha halkaisukirves. Halkaisutukkina metrin korkuinen iso tukeva pölli.
Muiden kommentit lainausmerkeissä:
”40 senttiä saattaa olla liian pitkä joihinkin tulisijoihin. Niin se on esim. pienimpään Aitokiukaseen, joka meillä on palvellut jo melkein 40 vuotta.”
40 cm:n, mitta oli vain kuvainnollinen. Entiset pöytäsirkkeliammattilaiset katkaisivat kuivaneen halkaistun halon keskeltä ja ristiin pöydällä eli neljään 25 cm pölleiksi. Nykyään ammattikoneilla saa säädettyä mitat melkein miten haluaa, klapeiksikin. Ns. pienillä kotien klapikoneilla ei tee yhtään mitään.
”Ison juuripölkyn päälle sopivan kokoinen autonrengas muutamalla ruuvilla kiinni. Halkominen renkaan sisälle on nopeaa, turvallista ja kevyttä. Fiksuimmat laittavat renkaan sisään vielä valmiiksi sopivan kantovälineen. Eikä muuten tarvi noukkia lenteleviä puita monen metrin säteeltä.
Just 2 isoa koivua ( 80 cm juuresta )portin pielistä laitettiin nurin.”
Aika kuluu juuri hankalasti halkaistavien oksaisten noukkimiseen, kun täytyy lyödä voimalla kirves molemmissa käsissä kiinni. Toisaalta taas helpommissa, kokenut billnäs-henkilö, pitää vasemmalla pöllistä kiinni loppuun saakka ja viimeinen klapi syntyy juuri sentti peukalon vierestä. Varo oksakohtaa, siitä voi terä kimmota !
Nyt ei ole pilkottavaa kuin keväisin naapurin siirtolapuutarhamökillä, mutta kieroja, kovia , vanhoja omenapuun käkkyröitä. Nuo aikaisemman klapikokemukset eivät päde tähän.
Aivan ihnteellista olisi saada varhaiskevään melkein jäisiä, tuoreita koivupöllejä käsittelyyn, siinä ei tarvitse kuin kirvestä näyttää.