Alimpana lisäys, kun Teiskon periferiaan kyllästyneet muuttivat ihmisten ilmoille.

Kivikylänssäkin on aika mukavaa, jos asuu Hesan Krunikassa tai Skattalla, kävelee töihin ja ajelee työpäivän päätteeksi fillarilla vanhan kätilöopiston kulmille Kumpulan siirtolapuutarhaan. Hoitaa puutarhaa, grillaa, käy saunassa ja uimassa. Menee mökkiinsä ja vetää peiton korviinsa.
Jotkut pakkaavat vain viikonloppuisin tai kesälomillaan autonsa täyteen ja ajavat hermoillen tänne Näsijärven, Pyhäjärven rannoille tai Saimaan ruuhkakesään.
Minä hypäsin välillä paattiin ja ajelin Pihlajasaareen työpäivän päätteeksi tai kokemaan verkot Sipoon selälle – merelle.

No ei tämä täällä lätäkön vieressä, harjun kupeessa, mäntymetsien keskellä, aurattujen teiden vieressä eläminen nyt hassumpaa ole, kun kaupaankin voi mennä kävellen kelillä kuin kelillä.

Sai siitä periferiassa, 12 km Porvoon keskustasta, yksityistien päädyssä, meren rannassa, lumen ja jään keskellä, metsän siimeksessä, katuvalottoman 3 km:n, kaupattoman ja parin mukavan naapurin kanssa elämisestä ihan riittävästi vuosien kokemusta toisenlaisesta elämästäkin.

Aikansa kutakin sanoi…

AL 26.2.2022:

Pariskunta muutti maalta Tampereen huippusuosittuun kaupunginosaan ja yllättyi – Kodista avautuu nyt hieno näkymä: ”Rakastan sitä maisemaa”

Kun Leo Kinnunen jäi eläkkeelle ja lapset olivat muuttamassa omilleen, Tuija Kinnunen halusi pariskunnalle kodin keskeltä Tampereen palveluja. Arjen helppous yllätti Kalevassa. Kesämökki on silti yhä Teiskossa.

1950-luvun henki ja palveluiden läheisyys. Nämä tekijät viehättivät Tuija ja Leo Kinnusta Tampereen Kalevassa, jonne he muuttivat Teiskosta vajaat kaksi vuotta sitten.

Yllätyksekseen he löysivät alueelta myös kauniita puistoja ja hyviä liikuntamaastoja. ”Minulle oli uutta, että Kiovanpuisto on aivan tuossa vieressä. Sellaista ei huomaa, jos tästä vain ajaa ohitse. Käyn siellä usein lenkillä”, Tuija Kinnunen kertoo.

Lue lisää: Etsitkö kotia Tampereelta? Nämä asuinalueet tekevät vaikutuksen – Aamulehden suosittu juttusarja esittelee kaikki kaupunginosat

Talvella Sorsapuiston tekojäärata ja kaukalo houkuttelevat Kalevassa luistelijoita ja jääkiekon harrastajia. Kaunis ja rauhallinen Kalevankankaan hautausmaa on kivenheiton päässä, puhumattakaan Kaupin upeista ulkoilumaastoista.

”Minulle on tärkeää, että myös Näsijärvelle on lyhyt matka”, sanoo Leo Kinnunen, joka harrastaa talvisin retkiluistelua ja kesäisin melontaa.

Kun Kinnuset asuivat Teiskossa, lähimpään kauppaan oli neljä kilometriä. Matka keskustaan vei bussilla noin tunnin, omalla autolla puoli tuntia.

Nyt rautatieasemalle pääsee kävellen vartissa, ratikalla viidessä minuutissa. Kauppoja ja muita palveluita löytyy myös lähikulmilta.

”Jos saan päähäni laittaa jotakin ruokaa, voin vain kipaista ainekset kaupasta. Kirjasto ja uimahallikin ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Tämä kaikki säästää aikaa”, Tuija Kinnunen kertoo.

 

Kun olemme heränneet enneunestamme tämän päivän todellisuuteen ihmettelemme, miksi suuri osa EU:n valtion päämiehistä ovat yksitellen käyneet neuvottelemassa ”rauhasta” Venäjän yksinvaltiaan kanssa ja vielä kukin päämiehemme omat intressinsä taskussaan. Seuraus on ollut joukko tuomitsemisia taloudellisine pakotteineen, jotka naapuriemme yksivaltias on vetänyt vessanpytystä alas toinen toisensa jälkeen.

Toisessa valveunessamme olemme toivoneet USA:n roolin häivyttämistä neuvotteluosapuolena  ohi EU:n Venäjän kanssa, mutta nyt vahvasti toivomme, että USA:n liittovaltio olisi  todellinen isäntä yhteisissä toimissamme Ukrainaan  hyökkääjää vastaan. Mistä tämä kertoo ? Siitä että, EU on äärimmäisen hajanainen vastapuoli voimana maailman yksinvaltiaiden kanssa.

Mitään muuta ratkaisua ei ole uudessa maailmantilanteessa kuin yhdistää voimanne yhteisen osaavan johdon alle olkoonpa se nimike mikä tahansa. Toteutuksessa voisi olla USA:n liittovaltion kokemukset niin hyvistä kuin huonoista puolista. EU:n on koottava koko voimansa yhden katon ja johdon alle ja  ainoastaan sillä tavalla EU:lla on niin taloudellista kuin sotilaallista voimaa takanaan.

Ennenkuin tyrmäätte tämän romahduttavan teollisuutemme, kaupunkien tiivistämisen ja lisärakentamisen ja puistojen tuhoamiset lisärakentamiselle niin, kannattaa lukea Hesarin kirjoitus.

Tavoite on pitkän tähtäimen tavoite. Jos päästäisiin edes lähelle tätä, olisimme hyvällä tasolla. Olen jo aikaisemminkin kertonut omasta ”natura”- mallista Sirpa Pietikäisen ollessa ympäristöministerinä vv. -91-95. Eli Suomen päälle levitettäisiin ikäänkuin ”katiskaverkko”, jonka langat ja silmät olisivat luonnonmukaisia kulkuväyliä paikasta toiseen ja, joiden paksuus ja koko vaihtelisivat, mutta olisivat yhteydessä toisiinsa kaikkialla.

HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa – Kotimaa | HS.fi

Kivikylänssäkin on aika mukavaa, jos asuu Hesan Krunikassa tai Skattalla, kävelee töihin ja ajelee työpäivän päätteeksi fillarilla vanhan kätilöopiston kulmille Kumpulan siirtolapuutarhaan. Hoitaa puutarhaa, grillaa, käy saunassa ja uimassa. Menee mökkiinsä ja vetää peiton korviinsa.
Jotkut pakkaavat vain viikonloppuisin tai kesälomillaan autonsa täyteen ja ajavat hermoillen tänne Näsijärven, Pyhäjärven rannoille tai Saimaan ruuhkakesään.
Minä hypäsin välillä paattiin ja ajelin Pihlajasaareen työpäivän päätteeksi tai kokemaan verkot Sipoon selälle – merelle.

No ei tämä täällä lätäkön vieressä, harjun kupeessa, mäntymetsien keskellä, aurattujen teiden vieressä eläminen nyt hassumpaa ole, kun kaupaankin voi mennä kävellen kelillä kuin kelillä.

Sai siitä periferiassa, 12 km Porvoon keskustasta, yksityistien päädyssä, meren rannassa, lumen ja jään keskellä, metsän siimeksessä, katuvalottoman 3 km:n, kaupattoman ja parin mukavan naapurin kanssa elämisestä ihan riittävästi vuosien kokemusta toisenlaisesta elämästäkin.

Aikansa kutakin sanoi…

 

Kannattaa lukea pari kokemusta 90- luvun lamasta, ettei taas eräiden hullujen saateta antaa meistä väärää käsitystä.

Minäkin olin yksi työllistäjistä, mutta selvisin melkein kuivin jaloin, mutta tässä on todella kovia kokenut Katinkullan perustaja Pertti Lindeman:

Marinin hallitus epäonnistunut? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Tässä se vähäinen mitä minä koin:

80-luvun lopulla yrityksillä meni hyvin ja investoitiin koneisiin ja tuotantoon. Työllisyys oli kunnossa. Pankit tarjosivat pääasiassa vakuudellisia lainoja investointeihin, mutta myös vakuudettomia ml. ulkomaisia valuuttalainoja. Ja niistä kilpailtiin.

Sitten oli yksitystalouksia, jotka rakensivat kotejaan ja myivät alta pois edelliset. Mutta oli sellaisiakin, joitka jostakin syystä jäivät kahden asunnon loukkuun, kun markkinat romahtivat pankkirkiisin vuoksi muutamassa päivässä kuin seinään poliittisita lupauksita huolimatta.
Viinasen/Ahon lupaukset petettiin raskaasti. Pankit menivät konkurssiin ja veivät mukanaan sadat tuhannet työpaikat.
Asuntojen hinnat romativat tasolle 30 % entistä hinnoista. Normaalit velatkin jäivät takaajien maksettaviksi tai itse järkevän lainan ottajille.

Sitten tulivat ilkkujat, jota eivät tehneet mitään tai elelivät turvakoloissaan. Roskapankit ja jobbarit, jotka ostivat asuntoja pilkkahintaan.

500 000 työtöntä, konkursseja ja itsemurhia ja Suomi ajautui kaaokseen.

Ja, että tuosta vielä ilkutaan.

Nyt ei ole sellaista vastuutonta Brysselin konetta, jossa asiat olisivat sekasin kuin Suomessa aikanaan, vaan kaikkien maiden hyväksynnällä toimitaan.

Satuin olemaan taksin takapenkillä palaamassa työmatkalta SKOPin tietohallintojohtajan kanssa, kun hän sai soiton, että Ali-Melkkiä on tehnyt itsemurhan. Että sellaista.

Minäkin sain takiini, en valuuttalainoista, vaan takasin luotettavalle rakentajalle pienen lainan, että sai valmiiksi ostamani asunto-osakkeen Helsingissä. Rakentaja meni konkurssiin , ja läheltä piti minuakin.

Minulla oli myös pääosakkuus F-Musiikkiliikkeessä oman päätyön osalla.

Kun gallupit om pohjamudissa ja Purran änii ei kuulu, niin nyt kuuluu torvien toitotus. Tuohon porukkaan ei kannata liittyä !

Autoilijoiden torviprotesti haittaa liikennettä perjantaina Tampereella – tätä reittiä autoletka aikoo edetä: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008620846.html?share=aa17b5aba5977315e5e8b9d4964d0b4e

 

Minä väitän, että sähköautot ovat katastrofi. Lapamyllyt ovat katastrofi. Suurydinvoimalat ovat katastrofeja. Aurinko sen sijaan paistaa kaikille niin köyhille kuin rikkaille, metsien eläimille kuin marjoille, puille ja pensaille. Ja se pitää meidät myös lämpiminä aina tarvittaessa.

Ainoat sähkövoimalat, jotka käyttävät hyväkseen luonnon raaka-aineita pitäisi olla aurinkovoimalat paneeleineen, miniydinvoimalat siirtymisvaiheessa vety-ym. korkean teknologian sähköntuotatoon.

Sillä aikaa metsät pitäisi palauttaa kiireesti monimuotoisuuteen niin laajasti kuin on mahdollista monipuolisine puulajeineen, eliöineen, hyönteisineen, eläimineen ja kaikkine elollisineen. Se on aina hätävaramme niin energiaan kuin ruoan tuotantoon kuin hyvinvointiimme.

Vesitalous pitää olla puhdasta puhtaine järvineen, joissa järkevät ohivirtausvesivoimalat voivat tuottaa sähköä.

Tämä omaani hiukan provosoivasti, mutta jatkakoon Kari Enqvist:

Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu voi hoitaa vihreän siirtymän | Yle Uutiset

Miksi monialaisen yhteiskunnallisen  ja humaanisen keskustelun yläpäähän yltävät vain vasemmiston ja vihreiden huippunimet ? Miksi muiden puolueiden ”äänipäät” keskittyvät vain mulle-sulle- keskusteluun. Korostan ihmisyysnäkökulmaa ja humaanisuutta, joka on tärkein ja jokaista loppupelissä koskettava asia.

– Vasemmistoliitto: Anna Kontula, Li Andersson ja Jussi Saramo

– Vihreät: Osmo Soininvaara ja Satu Hassi

Missä ovat muut vai, ovatko tässä hyvät lisät humaaniseen keskustelukulttuuriin osallistujat:

– Keskusta: Juha Sipilä, kokenut moniottelija, muita ei ole

– Kokoomus: Elina Valtonen, rahakeisarinna, missä muut ?

– SDP: Erkki Tuomioja, kokenein ja laaja-alaisin, Matias Mäkynen, kasvava analyytikko

– KD : Sari Essayah, moniottelija ja talouskeskustelija

RKP:  ?

– PS: Jussi Halla-aho, yksioikeinen älykeskustelija

Tässä jäisessä maisemassa.

Viking Line – Viking Glory in Turku

Kiinnitin huomiota AL:n Jukka Gustafssonin juttuun siitä, miksi niin demokraattisesti edistyksellinen Saksa ajatui natsien propagandan uhriksi ja tuhoon. Tuo alla oleva kappale on tiivistys siitä, miihin voi verrata myös tiettyjä äärioikeistolaisia populistisia liikeitä Suomessa. Sen johdossa on korkeasti koulutettu ”Göbbels” ja taustalla säestäviä oppineita ajatuksellisia julmureita, jotka saavat valtaansa kansasta helposti höynäytettyä porukkaa.

Suomessa kokoomuksen äärioikeistolainen ja äänekäs porukka on sivistystasoltaan humaania väkeä, jotka eivät tähän kuulu eivätkä sen puolueen muutkaan.

Kepun oikealta laidalta kyllä löytyy pieni joukko äänekkäitä kosolalaisia, jotka eivät ole kaukana tuosta Göbbelsin porukasta. Linkola taas oli lähellä Göbbelsin ääriajattelua, josta vihreät sanoutuivat irti.

Ei myöskään KD:sta eikä RKP:stä  sisivtyspuolueina.  Kommarit, eivät edes äärivasemmalla, ei ole humanismivastaista porukkaa. Demarit ovat nimensä arvoisia demokkraatteja.

”Hitlerin poliittisessa ohjelmassa ja propagandassa vedottiin hyvin paljon samankaltaisin teemoihin, joilla populistiset puolueet ratsastavat nyt USA:ssa, Euroopassa ja valitettavasti Suomessakin. Filosofian tohtori, kansanvalistus – ja propagandaministeri Joseph Göbbelsin mukaan poliittinen viesti pitää suunnata massoille ja olla sävyltään kansanomaista ja vastata älyllisellä tasoltaan vastaanottajista yksinkertaisempia.”

Lukijalta: Jukka Gustafsson vastaa, miksi hän kirjoitti Saksasta eikä Venäjästä – Lukijalta – Aamulehti