Tekijä: arvi.

Nyt tulisi suomen toimia käytännössä sitä mitä puhuu ja olla ikäänkuin kokoaan suurempi ja boikotoida vuoden 22  talviolympiakisoja Kiinan Pekingissä.

Jos sanotaan, että politiikkaa ei pidä sotkea urheiluun, niin politiikka on yksi keskeinen tekijäja ja politiikan väline mitä suurimmassa määrin, eikä se julistuksilla muuksi muutu.

Suomi esiintyy nytkin ilmastonmuutoksen ja mitä erilaisempien ihmisoikeusjulistusten esitaistelijana ja vaatii oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista kaikilta ja tuomitsee syrjinnän ja vähemmistöjen sortamisen ja plaa plaa plaa..

Nämä ovat sanahelinää ja juhlapuheita, ja eilenkin olympiakomitean puheenjohtajuudesta kilpailevat kokoomuslaiset ehdokkaat julistivat kuin yhdestä suusta, että ei missään tapauksessa kun heiltä kysyttiin, pitäisikö suomen boikotoida Pekingin olympiakisoja vuonna 22

Nyt olisi mahdollisuus tosiaan olla KOKOAAN SUUREMPI ja osoittaa maailmalle, että suomi toimii kuten opettaa.

Mutta epäilen, ei löydy moraalista selkärankaa, vaikka tämä olisi ainutlaatuinen tilaisuus näyttää olevansa demokratian ja ihmisoikeuksien mallimaa, jota edellyttää muidenkin olevan.

Takaan, että tämän boikotin myötä suomi nousisi tosiaan kokoaan suuremmaksi muiden silmissä ja oletettavasti jäisi yksin pyrkimyksissään, mutta se hyöty ja arvostus minkä maamme saisi olisi mittaamaton kaikilla elmän sektoreilla.

Sehän on selvä, että totalitarismin maat paheksuisivat suomea ja varmasti särön aiheuttaisivat kauppasuhteisiimme, mutta minkä kiinalle menettäisimme, tulisi moninkertaisesti muualta takaisin.

 

 

Jospa nyt suomessa toimitaan edelleen vain kylmän rauhallisesti ja ohjeita ja suosituksia noudattaen tämän koronan osalta, eikä lähdetä kilpailemaan siitä, kuka ja ketkä ovat tämän ihmepiikin oikeutettu ensimmäisenä perseeseensä ottamaan.

Varmasti nämä pahemmat tautipesäkkeet ja punaisena loimottavat maat haluavat tämän ihmepiikin nopeasti käyttöönsä, huolimatta siitä, mitä riskitekijöitä se pitää sisällään, sillä siellä ollaan menettämässä pikkusormen asemasta koronalle jo käsi ja pian koko ruumis, niin piikki koetaan tähän hätään kuin ”taivaan lahjana”.

Itse olen hyvin skeptinen tämän toimivuuden kannalta, sillä näin lyhyessä ajassa ja kiireellä voidaan saada enempi haittaa aikaan ja kenelle se vastuu sitten lankeaa, kun kaikille tämä rokote ja sen teho näyttäytyy eri tavoin ja tehoin.

Kyllä siinä ihmiset ovat vielä tässä vaiheessa ikäänkuin ”koe kaniineina” jotka tämän piikin suostuvat ensimmäisenä ottamaan ja uhriutuvat muiden puolesta.

Ymmärrän kiireen, mutta näin alkuun on parempi vielä katsoa kuin katua ja en pidä sitä minään vastuun pakoiluna, vaan pelataan tässäkin varman päälle, sillä hosumalla ei tule kuin…….

Sen vielä sanon, että ei aleta nyt taudin tässä vaiheessa ollessa availemaan portteja eikä järjestelemään mitään sirkustemppuja kansalle, sillä hunot ovat kokemukset kun näin tehtiin, jolloin korona näytti vaarallisuutensa heti, kun sille elintilaa annettiin.

 

 

 

 

 

Seksuaali ja väkivaltarikollisuudelle on ainakin yksi varma keino sen ennaltaehkäisemiseksi, mutta suomalainen kaikensalliva oikeuskäytäntö ehdonalaisineen ja yhdyskuntapalveluineen saa rikolliset nauramaan oikeussaleista poistuessaan.

Toki tähän edellämainitsemiini rikollisryhmiin saadaan liittää myös huumausainerikollisuus naurettavine tuomioineen.

Tutkijat ja kriminaaliasiantuntiat väittävät, että kovemmat tuomiot eivät vähennä rikollisuutta ja niiden tekijöitä yhteiskunnassa, mutta olen eri mieltä.

Tämä yletön suvaitsevaisuus on johtanut yhteiskuntamme sellaiselle kehitysuralle, että sitä pyörää on pian vaikea kääntää toiseen suuntaan, paras esimerkki löytyy länsi-naapurista.

Ja jos nyt vielä vähän sivujuonteena sanon, niin terrorismiin syyllistyneet tai sitä tukeneet pois maasta ja kansalaisuuden menetys ja jos heitä ei kyetä poistamaan, niin lukkojen taakse, josta pois pääsee vain suomen pölyt läpsyttimistään pois pyyhkäisten.

 

Kaiken sortin unitutkijat ja hyvän olon ja elon asiantuntijat voivat tunkea tutkimusmateriaalinsa vaikka omaan perseeseensä.

Suomessa on sadoin tuhansin ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen muutaman tunnin yöunilla kymmeniä vuosia ja lähes koko aikus ikänsä, niin näiden unitohtoreiden neuvot tuntuvat lähinnä vittuilulta.

Sadattuhannet omaishoitajatkin, jotka ovat 24/7 jatkuvassa valvetilassa yötä päivää, kun huolehtivat läheisensä jaksamisesta itseään säästämättä, mutta rakkaudesta sen tekevät.  On kipua kolotusta ja särkyä ( ikään katsomatta ) jotka useasti ovat kroonisia ja joiden vuoksi nukkuminen on hetkittäistä ja pinnallista ja jää pariin tuntiin yötä kohden ja useasti menee päiviä, että ei anna yöunia ollenkaan.

Ja on suuri joukko henkilöitä, jotka kärsivät unettomuudesta ja johon ei löydy selittävää tekijää mistä se johtuu ja johon ei pure lääkehoidotkaan missään muodossa.

Osaan kuvitella miltä tuntuu lukea lehdistä näitä unitohtoreiden ja hyvän olon asiantuntioiden ohjeita unen tärkeydestä ja mihinkä sairauksiin unettomuus voi johtaa, jos sen annetaan jatkua pitkään.  Neuvotaan ja suositellaan liikuntaa ja mitä erilaisempia vippaskonsteja unen saannin ja määrän lisäämiseksi.

Useasti saa lukea lehdistä myös näiden pintajulkkisten ja monensortin sirkustaiteilijoiden hulestumista siitä, kun yhtenä yönä ovat nukkuneet vain neljä tuntia, että kuinkahan heidän psyyke tulee sen kestämään, niin näille unitutkijoiden puoskaroinnit uppoavat kuin kuumennettu naskali voihin.

 

 

 

Kyllä nyt ollaan melkoisessa vaaliputkessa suomessakin, kun ensin käytiin Yhdysvaltain presidentinvaalit ja keväällä on kuntavaalit ja jo seuraavana vuonna maakuntavaalit ja siitä sitten vuoden päästä eduskuntavaalit.

Se on jatkuvaa vaalitaistelua ja valtataistelua eduskunnassakin, kun puolueet koettavat äänestäjiään vakuutella mustan olevan valkoinen ja päin vastoin.

Verissä päin taistellaan puolueiden kesken, mutta varmasti ne verisemmät taistelut käydään omien puolueiden sisällä ja ennenkaikkea omien vaalipiirien sisällä saman puolueen ehdokkaiden kesken.

Ennenkuin tämäkin vaalisuma on läpi kahlattu, niin tullaan näkemään useampia puheenjohtajavaihdoksia, koska torjuntavoitot eivät kannattajia kiinnosta, niin naamaria vaihtamalla se vanhakin ( arvot ) näyttää nuoremmalta.

 

 

 

 

 

Betlehemin tähti loistaa, ameriikan taivaalla, syntynyt on vapahtaja, vanhan vaarin kuosissa.

Suomestakin Sauli lähtee, vapahtajaa katsomaan, vaippa käärön mennessänsä, suomalainen lahjoittaa.

Neljä vuotta pimeyttä, poistunut on vihdoinkin, pahuus poissa maailmasta, vaari vauva pelasti.

Rauha saadaan kaikkialle, aseet auroiks taotaan, vaari vauvaa Putinikin, oppii vielä rakastaan.

Itämaiden tietäjätkin, lahjoinensa vaeltaa, ”aasin” paikan vaari vauva, seimeksensä haluaa.

Enkelitkin paimenille, suuren ilon ilmoitti, vaari nukkuu kapaloissa, Kamala kun nukutti.

Neljä vuotta lyhyt aika, maailma on pelastaa, toinen vauva taustalla, revanssia odottaa.

Toivon et ei multa kaula, katkee näistä säkeistä, kun ma käytin satiiria, ameriikan sedästä.

 

 

( HS ) Islamistit marssivat Helsingissä ja osoittavat mieltään Muhammedin pilakuvien julkaisemisesta ja tuomitsevat Muhamedinsa pilkkaamisen.

Voihan perkele, olisivat nyt marssineet ja tuominneet näiden terroristien ja kurkunleikkaajien teot, eikä antaa hyväksyntäänsä, jota tämä minun mielestäni hyvin kuvastaa.

Viattomia ihmisiä teurastetaan jonkun pilakuvan vuoksi, niin saatanoita nää on eikä mitään pyhimyksiä.

 

Nyt kun Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on selvillä, niin ehkä suomelle kuitenkin suurempi kysymys on, kuka johtaa Venäjää.

”Luotettavat lähteet” kertovat, että Putin joutuu luopumaan presidenttiydestään terveydellisistä syistä johtuen. Toki häntä suomessa eräät tahot ovat nimittäneet seinähulluksi, mutta laskettakoon se näiden ryssäkauhuisten kosteaksi päiväuneksi.

Jos nyt saan olla vähän leikkisä, niin Sulo on hyvä esimerkki siitä, kuinka karhun kanssa voidaan rakentaa luottamukselliset suhteet.

Mutta kun seuraan mailmanpolitiikkaa näin omasta pienestä pesästäni käsin, niin mieleeni tulee runo oravasta, joka nukkuu sammalvuoteellansa, sinne ei yllä hallin hammas, eikä metsämiehen ansa, niin toivottavasti suomi saa elää oravan auvoista elämää jatkossakin.

Joka tapauksessa, suomi on voimaton aina, kun isot rajoja siirtelee ja täytyy uskoa ja toivoa, että karhua ei pesältään mennä årsyttämään ainakaan suomen aloitteesta eikä toimesta ja jos sinne ”vanhasta tottumuksesta” jotkut änkeävät, niin pysytään me ainakin poissa.

Ei meidän tarvitse mitään rakkaudentunnustuksia naapurille vannoa eikä kielisuudelmia jakaa, osoitetaan vaan se, että suomalaisen miehen/naisen sanaan voi luottaa.

Blogini otsake koskee myös ja ennenkaikkea sanan miekkaa.

 

 

Näyttää nyt siltä, että neljän vuoden viha,- ja lokakampanjointi on tuottanut tulosta, kun presidentti vaihdetaan Yhdysvalloissa.

Ei kai tässä auta kuin tunnustaa, että veikkasin väärää hevosta.

Tosin, ei se minun henkistä tasapainoa, mikä se sitten onkaan, niin tule hetkauttamaan kuin hetkellisesti ja nyt lähden siikaverkoille ja laitan n/arvin kuumaksi ja otan uuden vihdan, jolla vihdon itseni ”terveeksi”.

Kuten olen sanonut aikaisemminkin, niin tulevat ensikevään kuntavaalit ovat eduskuntavaalien esivaalit.

Sen huomaa jo siitäkin, että kuntavaaleissa ovat ehdolla kaikki valtakunnan ylintä johtoa pääministeri Marinia myöden.

Ja vaikka kuinka jotkut väittävätkin, että vaalit ratkaistaan kunkin kunnan paikallisesti tärkeissä kysymyksissä ja kaveri tuntumalla, niin olen eri mieltä, kyllä eduskunnan ja hallituksen päätökset ohjaavat vaalikäyttäytymistä pääosin kunatavaaleissakin.

Onhan näillä kuntavaaleilla ennenkaikkea suuri imagollinen merkitys ja jos näissä menestyy, niin se luonnollisesti poikii menestytä myös parinvuoden päässä oleviin eduskuntavaaleihin.  Ja vaalitappiotakaan ei voitoksi käännetä eduskuntavaaleihin mennessä, ne ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan.

Perussuomalaiset kun pitävät kuntavaaleissa esillä valtakunnallisia teemoja, mutta kun ihmiset turuilla ja toreilla juuri näihin haluavat vastauksia saada, niin pitäisikö niistä puhuminen ja tiedottaminen ihmisille kieltää muiden puolueiden mieliksi.