Hillo muuttuikin katkeraksi kalkiksi.

Kirjoitan näin aamutuimaan vähän poliittisesta lähihistoriasta, kun eräästä  ”näytelmästä” on ollut yhtä monta tulkintaa kuin on ollut tulkitsijaakin.

Eli, olin eilen henkilökohtaisessa puhekontaktissa sellaisen entisen kansanedustajan kanssa, joka perussuomalaisista loikkasi perustettuun siniseen tulevaisuuteen.

Nimittäin, hän sanoi, että heille uskoteltiin ja pidettiin jopa varmana, että heidän, entisen puoluejohdon ja viiden ministerinsä vetovoimaa ja statustaan tulee kyllä jäsenistö ja kenttäväkikin ennenpitkää seuraamaan ja jättämään perussuomalaiset ja liittymään heihin ja että Halla-ahon johdolla perussuomalaiset kutistuvat marginaaliin ennen lopullisia hautajaisiaan.

Näin he uskoivat vahvasti ja sanoi sitä päivää katuvansa kun heidän houkutuksiinsa uskoi ja hän ei muka ole ainoa.

Kertoi, että vähitellen totuus alkoi heille paljastua, että eihän siinä sitten niin käynytkään kuin heille annettiin johdon ja ministereiden taholta ymmärtää, kun edes tarvittavia kannatuskortteja ei tahdottu saada kootuksi puolueen perustamiseksi, niin peli oli pelattu ja totuus iski vasten kasvoja karmealla tavalla ja eduskuntavaaleissa sitten tuli se lopullinen niitti ja kansan tuomio ”peräkonttilaisille”.

Nyt hän ei ole kysynyt edes mahdollisuutta palata perussuomalaisiin, häpeä on muka niin valtava siitä, kuinka antoi itseänsä huiputtaa.

Joten, he olivat nenästävedettäviä hölmöjä ja vaikka jotkut siniset sanovat, että heidän loikkauksensa johtui Halla-ahon arvoista, niin se on paska puhetta, syynä oli se paljon puhuttu hillotolppa ja saattoivatpa jopa vähän uskoa itsekkin kuolemattomuuteensa sinisinä ”enkeleinä”.

Toivoi siinä vielä lopuksi perussuomalaisille menestystä vaaleihin ja kaikesta huolimatta antavansa äänensä entiselle puolueelleen ja sanoi vielä että vihainen hän ei ole kuin omalle itselleen, kun poliittinen ura loppui ennenkuin se ehti kunnolla alkaakkaan ja että ainoa nykypolitiikan vastavoima eduskunnassa on perussuomalaiset.

Kerroin, että unohda häpeäsi ja liity perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi, sillä ihminen on erehtyväinen.

 

 

 

 

 

Kohtuus kaikessa pitää lääkärin loitolla.

Suomessa kuoli viime vuonna alkoholiin/alkoholimyrkytyksiin ja alkoholista johtuviin sairauksiin lähes 2000 henkilö, eli puolet enemmän mitä vuodessa on ollut koronaan kuolleita.

Alkoholiin kuoleet ovat vapaaehtoisesti sairautensa hankkineet ja se ei varmasti ole kenellekkään tullut tilaamatta ja yllättäin ja siitä ei voi syyttää kuin itseään toisin kuin koronassa.

Eräs alkoholin runtelema, jolta kuolinvuoteellaan kysyttiin, että kaduttaako ylenpalttinen viinalla läträäminen sinua, niin kuoleva sanoi että, en päivääkää vaihtaisi pois, että kyllä sitten hauskaakin on ollut.

Sitähän sanotaan, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä.  Itse en ole enään pian kymmeneen vuoteen lasista laulukirjaa tarvinnut, eikä huumaavilla aineilla jo ennestäänkin tyhjää pääkoppaani sekoittaa, silti hymy ei ole hyytynyt eikä ole muilta tarvinnut kysellä, että mitähän eilen mahtoi tapahtua.

Niin kuin entinen sälli sanoi, että juopunut ei ole koskaan selvän väärtti, vaikka olis kuonka paljon juovuksissa. ( totuus tulee juopuneen ja lapsen suusta )

 

Naatitaan naatitaan, ei laakaista.

Esitän nyt tähän alkuun hypoteesin, että ilman puolueiden kannatusluvuista tehtyjä, lähes jokaviikkoisia Galluppeja ei nytkään hypittäisi lähes seinille hallituksen puoliväliriihen neuvotteluissa.

Joten, kyllä ne Gallupit ohjaavat päätöksentekoa enempi kuin tahdottaisiin tunnustaakkaan.  Kepuhan siellä on eniten paniikissa ja Gallupeissa saatu n.10% pistää kepun yrittämään näytellä kokoaan suurempaa ja hallituksesta lähdölläkin vihjaillaan.  Kovin vaikea on enään kansalaisten uskoa kepusanomaan, että pidetään suomi asuttuna Hangosta ”Petsamoon”, kun totuus on, että ainoa paikka maaseudulla ja kirkonkylillä jossa töitä vielä piisaa ja väki lisääntyy on hautuumaa.

Sdp, Vihr ja Vas voivat suhtautua maltillisesti puoliväliriihen neuvotteluihin, sillä ne ovat niin saman aatteen ja saman ”vaatteen” päällänsä matkaavia puolueita, että jos heistä jonkun kannatus laskeekin, niin hyötyjät ovat kuitenkin oman kuplan sisällä olevat toiset toveripuolueet.  RKP.tä eivät Gallupit ohjaile, heidän 4% on vakio, olivatpa sitten oppositiossa tai hallituksessa, kaikki käy.

Toki oppositiokin panikoi ainakin kokoomuksen suunnalla, kun noiden persujen kannatus senkuin nousee, vaikka he yrittävät äänestäjiä hämätäkseen näytellä persulaisempaa kuin persut itsessään.

———————————————————————————————–Olen usein ajatellut, että miltähän se tuntuu olla jakamassa ihmisille rahaa ja ottamassa sitä toisilta pois joka ei ole itsensä omaa.  Menettääköhän siinä todellisuudentajunsa ja siinä tulee kuin sokeaksi ja tunteeko siinä itsensä kaikkivoivaksi.  Ja kun ei siitä joudu vastuuseen, tekipä niin tai näin, sillä jos sanovat, että he kantaa poliittista vastuuta, niin eipä tuo enään lohduta eikä auta sitä, joka on kaulakiikkuun itsensä vetänyt.

 

 

Niinistökin heräsi sisäpolitiikkaan, kun Putin ja Biden ei tullutkaan kylään.

Niinistön piti taas sekoittaa unilukkarin lusikkansa kehysriihenkin soppaan.

Nyt hän varoittelee ja kauhistelee valtiovelan määrää, että jatketaanko koronankin jälkeen velanoton tiellä, kuten tapahtui jo ennen koronaakin.

Tämä on suoranaista sekaantumista hallituksen politiikkaan ja vaikka hän olisi/onkin oikeassa näin sanoessaan, niin pitääkö hänen itsestäänselvyyksiä enään laukoa, kyllä sen hallituspuolueet muutenkin tietävät.

 

 

 

 

Kepu pettää aina, on taas muuttunut lihaksi.

Kepun ministerit tekevät saman virheen kun mitä teki Soini opetuslapsi- ministereineen edellisessä hallituksessa.

Nimittäin, kun oma paikka on muodostunut tärkeämmäksi kuin niiden etujen puolustaminen, joilta valtakirjansa ovat vaaleissa lunastaneet.

Vaikka nyt kehysriihessä näytellään draaman kaarta, niin onhan se kepun esiintyminen ollut jo kaksi vuotta melkoista teatteria ja komediaa hallituksessa.

Nyt on kepulaisten enään turhaa odottaa, että kansalaiset heihin luottaisivat, vaikka väliaikaisesti pellenpuku onkin piilotettu tupaillan piironginlaatikkoon.

Olisi yhteiskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta paras vaihtoehto, koronasta huolimatta, että hallitus vaihtuisi ja tilalle tulisi kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten hallitus, jossa kokoomus hoitelisi kapitaalin kammarit, demarit katsoisi että proletaari ei kuolisi nälkään ja perussuomalaiset pitäisivät huolen, että nämä kaksi ei tappaisi toisiaan ja oikeudenmukaisuus tulisi vallitsevaksi.

 

Kateus vie kalatkin vedestä.

Kun sanotaan, että suomalaiset ovat kateellista kansaa, niin en kyllä tätä alleviivaa ainakaan omalta kohdaltani.

Minulle on yksi lysti, vaikka joku tienaisi, perisi, voittaisi lotossa tai muuten ylpeilisi rikkauksillaan ja omaisuuksillaan, eikä minun tarvitse vanhaa autoani lähteä kateudesta vaihtamaan uuteen Mersuun tai muuhunkaan kalliiseen menopeliin vain siksi, kun naapurini pihassa sellainen seisoo.

Enkä hommaa kyllä sellaista asuntoakaan, joka on omiin käyttötarkoituksiini lukaali, jossa on turhia neliöitä lämmitettävänä.

Ja jos näiden rikkaitten taustoja vähän tongitaan, niin useimmilla taustalta löytyy velka, eli syödään enempi kuin tienataan.

Minä olen onnellinen mitä minulla on, on oma tupa ja oma lupa, eikä ulosottomies eikä velkojat kopistele porstuassa ja voi syödä ja juoda menemättä konkurssiin ja ulkomaanmatkojakin voisi tehdä vaikka joka viikko, mutta en sitä tee vaikka ilmaiseksi vietäisiin.

Minä olen jopa tyytyväinen eläkkeeseeni ja suuren suuri se ei ole, mutta kun on elänyt kohtuudella, niin nyt on sitten hyvä nauttia ilman huolen häivää huomisesta taloudellisessa mielessä.

Enkä kyllä veikkauksilla enkä muillakaan rahapeleillä pyri miljonääriksi pääsemään, en tarvitse enempää kuin mitä minulla nyt on ja en viitsisi siinä vaivassa olla, että viikottain odottaisin lottopallojen pompahtelua hyrrässään.

Kukin taaplaa tyylillään ja en kyllä rupea luistelutyyliä harjoittelemaan, kun perinteinen riittä minua viemään sinne minne haluan omaan tahtiini, jos nyt tällainen metafora tähän sallitaan.

Ollaan tyytyväisiä mitä meillä on, eikä tavoitella sitä mitä emme tarvitse.

 

 

 

Hyysäämiselläkö näitä pitää vain edelleen palkita.

Kun alaikäiset kokoontuvat ja aiheuttavat uhan kansalaisten turvallisuudelle ja terveydelle väkivaltaisella käytöksellään, niin he eivät joudu teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, niin mikä keinoksi ?

No, kenellekkäs se vastuu muulle kuuluu kuin vanhemmille/huoltajille, jotka ovat vastuussa, että heidän jälkikasvunsa/huollettavansa eivät ole osallisena siellä, missä joukoissa tyhmyys tiivistyy.

Koska yhteiskunta tuskin lähtee tätä nuorten rikollista käyttäytymistä suitsimaan ulkonaliikkumiskielloilla, niin vanhempien/huoltajien on sitten ne otettava käyttöönsä ja määrätä lapsille/nuorilleen kotiintuloajat, jolloin kenenkään ei pitäisi enään klo 19  jälkeen pyöriä yleisillä paikoilla häiriökäyttäytymistä luomassa.

Ja jos tähän vielä lapset/nuoret syyllistyvät, niin rikosoikeudelliseen vastuuseen lapsiensa sijaan asetetaan heidän vanhempansa/huoltajansa, jotka eivät kykene saamaan huollettaviaan pysymään kaidalla tiellä.

Ja vaikka rasistin leiman saankin niin sanon, että ulkomaiset/maahanmuutto taustaiset ovat pääosiltaan näiden ongelmien suurin ryhmä ja aiheuttaja, jossa tyhmyys on sitäkin tiiviimpää, johtuen heidän kulttuuris,-kasvatuksellisesta taustastaan sopeutua meillä vallitseviin käytäntöihin ja velvollisuuksiin.

Metsä armahtaa.

Suomi oli jo ennen koronaakin mielenterveydellisten ongelmien kärkimaita ja nyt ihan ymmärrettävästi ongelmat ovat entisestään korostuneet, kun huoli huomisesta koettelee joko suoraan tai välillisesti suurta osaa väestöä.

Erityisesti nuorten mielenterveys järkkyy, kun elämän nälkä tukahtuu rajoitusten ja kieltojen sekamelskassa.

Meille, joilla perälauta on lähempänä ja joiden parasta ennen päiväys on jo aikaa sitten mennyt umpeen, niin meille tämä korona rajoituksineen ei ole suurempia ”purujen kastelemisia” aiheuttanut.

Itse en ole mielen harmitukseeni turvautumassa pilleripurkin kaikkivoipaisuuteen ja en suinkaan ketään arvostele jos niistä avun saavat, sitä vartenhan ne on kehitelty, että ihminen ”koppansa” saisi palautettua takaisin normaaliin ”dataansa”.

Minulle metsä toimii saman aikaisesti sekä apteekkina että kirkkona ja se on minun hoitokeinoni, kun ahistaa tai muuten tuntuu seinät kaatuvan päälle tai muuten, vaikka melankoliaan olenkin taipuvainen, niin se ei pääse vallitsevaksi, kun metsä antaa ja armahtaa pientä kulkijaa.

Väitän, vaikka en mikään tietäjä iän ikuinen olekkaan, niin ei varmasti olisi  kenellekkään pahitteeksi, että heille suositeltaisiin päivittäistä oleskelua ja samoilua metsässä aluksi pieninä annoksina ja sitten pidempiä yön yli muodostuvia ”hoitokertoja”.

Meille vanhemmille ikäluokille metsä koetaan turvapaikaksi, mutta erityisesti nuorillemme tätä suosittelen, sillä he ovat suurelta osin irtautuneet luonnosta ja metsä ja hiljausuus koetaan pelottavana elementtinä, mutta takaan, että kun he vähä vähältä pääsevät kokemaan metsän parantavan vaikutuksen mielensä ja ”kielensä” hyvinvoinnissa, niin sen jälkeen heitä ei saa sieltä pois pysymäänkään ja kirkot ja apteekit voivat pitää tunkkinsa ja pilleripurkkinsa hyllyissään.

Myöhäistä porata kun paskat on housuissa.

Kun nyt saadaan seurata tämän vihersosialistisen hallituksen ideologia edellä politikointia, kun suomea myrkytetään selvitystilaan joka rintamalla, niin kysyn nyt kokoomukselta ja kepulta, että olivatko ne perussuomalaiset arvot teille huonompi vaihtoehto, kun annoitte viime eduskuntavaalien jälkeen hallitusvastuun sosialisteille, vaikka suomi on eduskunnan mandaatein selvästi oikeistolainen, jos nyt kepustakaan enään tällaista mainintaa voi käyttää tämän hallitussekoilunsa jälkeen.

Kepua viedään kuin pässiä narussa ja kokoomus hokee vain perussuomalaisten olevan ihmisvastainen puolue,  ei jumalauta mitä hurskastelua kokoomukselta.

Kokoomus ja kepu kuvittelee, että vihreä utopia kyllä pitää heidätkin hengissä, vaikka yrittäjät ja elinkeinoelämä ovat kirjansa siirtäneet kiinaan.

Minä tunnen perussuomalaisena myötähäpeää kokoomuksen ja kepun politiikasta ja vaikka toisen puolueen tekemiseen ei kauheasti pitäisikkään sekaantua, niin onhan se nyt ennen kuulumatonta, että annetaan valtakunnan avaimet valtakuntaa tuhoaville voimille, jotka kuitenkin ovat marginaalissa ja elävät jalat tukevasti ilmassa.

 

Eletään sitten vaikka ihan kiusallammekin…

Kun sanon, että meillä sodanjälkeen syntyneillä ikäluokilla, jotka ovat nyt eläke ukkoja ja akkoja, niin meillä on 90%.sesti  hankittuna omistusasunnot ja useimmilla kesämökit ja ”pahanpäivän vara” pankkitilillä ja osakesijoituksissa ja on autot millä liikkua.

Ja tämä kaikki on hankittu työtä tekemällä ja eletty vähän kuin suu säkkiä myöden.  Ja väitän, vaikka ei minulla ole kuin mutu tuntuma, niin harva näitä on saanut perintönä ja vielä harvempi on syntynyt niinsanoakseni kultalusikka suussa.

Siinä samalla kun on omaa taloutta ja elämän valttikortteja laitettu kuntoon, niin siinä on samalla nostettu suomi siihen hyvinvointivaltion statukseen mistä nyt juhlapuheissa jaksetaan mainita.

Kun ei ole velkaakaan, niin mikäs tässä elellä ja sievoiset perinnöt odottavat saajiaan.

Jotenkin silti ainakin minua korpeaa, kun aina jaksetaan politikkojen suulla, jokaisesta puolueesta mainita, että me olemme tulevaisuudessa suurin haittaava tekijä kestävyysvajeellemme.

En ole vielä kenenkään politikon kuullut sanovan, että kyseiset ikäluokat ovat yhteiskuntamme voimavara ja he ovat meille sen vaurauden luoneet mistä nyt saamme nauttia.  Jotenkin tuntuu, että olemme yhteiskunnalle vain tuottamaton kuluerä ja mitä nopeammin luonnollinen poistuma toimii meidän kohdalla niin sitä parempi.

Nuorissahan se tulevaisuus tietenkin on, mutta jos olisimme eläneet kuin pellossa ja asettaneet huvitukset ja riennot leivän edelle elämänfilosofiassamme, kuten nykyään näyttää trendi olevan ja kun se tehdään vielä velaksi, niin köyhempinä olisivat niin yksilöt kuin yhteiskuntakin.

Onhan se toki totta myös, että meidän aikana oli töitä tarjolla joka sitä vain halusi tehdä ja pakkohan se oli tehdä, kun ei ollut nykyisenkaltaista Kelaa elättämässä, eikä silloin tullut mieleenkään ajatella, että jotkin työt olisivat paskaduuneja, sitä tehtiin, että leipää pöydässä riitti.