Vaalien häviäjä tulee nousemaan suurempaan rooliin kuin voittaja.

Eilen palautettujen vaalilistojen mukaan näyttäisi kepu voittavan kuntavaalit, toiseksi sijoittuisi kokoomus ja kolmanneksi perussuomalaiset, Marin jäisi neljänneksi.

Taisitte vähän säikähtää, tämä ylläoleva tulos on vain ehdokkaiden lukumäärän mukainen järjestys.

Kepulla on noin 7000 ehdokasta ja se on esimerkisi 1000 ehdokasta enemmän kuin kokoomusella ja perussuomalaisilla ja Mariniin ero on vieläkin suurempi.  Mutta suurella todennäköisyydellä kepu tulee koko maan prosenteissa sijoittumaan neljänneksi ja kun sanotaan, että nelossija yleensä on kilpailuissa se kaikken harmittavin, kun putoaa mitalleilta, niin kepulle se on katastrofi.

Perussuomalaisten voittaakseen tulisi nostaa edellisten kuntavaalien tulostaan yli 10% mihin en usko, mutta hyvän tuloksen PerusS tulee tekemään ja prosentit lienevät tuolla 15-17% haminoissa.

Marin ja kokoomus sitten taistelevat ykköspaikasta ja minulle henkilökohtaisesti on yksi lysti kumpi näistä voittaa, minua kiinnostaa ja jota odotan suurella mielenkiinnolla, että kuinka suureksi se kepun veretseisauttava vaalitappio muodostuu.

Jussi Halla-aho ennakoi, että jos ja kun kepu saa rökäletappion vaaleissa, niin se todennäköisesti jättää hallituksen tämän vuoden aikana.

Mutta kuka enään viimeviikkoisen kehysriihinäytelmän jälkeen uskoo kepun performarssiin kun se kysyy itseltään, ollakko vai eikö olla, siinä pulma.

Mutta eihän nyt tässä tilanteessa pidä lähteä hallitusta kaatamaan, kun rahalla saa ja hevosella pääsee ja pirukaan ei enään istu aisalla, se on siirtynyt aisalta istumaan pelkääjän paikalle Marinin ”nysseen”.

Eihän nämä kuntavaalit sinällään tuo isompia muutoksia kunnissa tapahtuvaan toimintaan käytännöntasolla entiseen, mutta eduskunnassa saattaa kepun kipuilu näkyä entistäkin suurempana epätoivona, kun humala vain pahenee vaikka prosentit pienenee.

Loppuun vielä laitan kepusta, että nyt ne ajavat kuin käärmettä pyssyyn kaksoiskuntalaisuus- verotuksellista mallia, että kyllä se hätä saa kaikenlaisia esittämään, kun olettavat äänestäjien tälläkurin kepuun palaavan ja sillä pelastavansa itse tuhoamansa maaseudun kuolemalta.

Kun seuraa näiden eduskunnassa toimivien puolueiden toimintaa, niin siellä ei taida olla enään kuin Harkimo, jonka ryhmä on yksimielinen kaikesta ja jossa ei kyynärpäät näyttele mitään roolia ja napinpainamisesta ei tule riitaa.

 

 

 

Ei yksi mies/nainen sotaa voita, mutta se voi hävitä sen.

On puoluejohtajia ja on ”puoluejohtajia”.

Hyväksi puoluejohtajaksi voidaan hyvällä syyllä nimetä Jussi Halla-aho.

Hän on henkilö joka pelasti puolueensa näivettymiseltä ja lapio puheenjohtajaksi noustuaan aukikaivetun haudan umpeen.

Eihän yksi mies tietenkään sotaa voittanut, mutta Jussi Halla-aho lienee ollut ainoa vaihtoehto sillä hetkellä , joka entisen vallan pystyi kaatamaan.

Ja nyt eduskunnassa istuu 39 kansanedustajaa, jotka saavat suurimman kiitoksensa  lähettää Jussi Halla-ahon suuntaan ”työpaikastaan”.

No, sitten se toinen, huonompi esimerkki puoluejohtajasta, joka johdatti laumansa erämaahan oman hyvän tähden ja jos nyt haluaa ilkeä olla, niin oli aiheuttamassa potkut koko laumalleen Arkadianmäeltä.

Voidaanhan sitä tietenkin sanoa, että mitäs lähdit seuraamaan johtajaasi erämaahan, mutta kun olivat sielunsa hänelle myyneet ja luvanneet ikuista ”rakkauttaan” tälle ”vitsiniekalle”, niin hänen johdatukseensa uskottiin kuin Mooseksen kivitauluun.

Eli, kyllä puoluejohtajilla on merkitystä ja Marin on myös johtaja, joka pelasti puolueensa ja vaikka koronasta ei kyllä voida myönteiseen sävyyn ja äänenpainoin puhua, niin Marinille se toi kruunun kutreille.

Kepu taas ei tunnu löytävän johtajaa, joka kykenisi Lepikon mullan muuttamaan kullaksi ja joka onnistuisi tälle puolueen sontakärrylle perälaudan löytämään.

Ja kun laskeskelin, niin kepun viisi edellistä puheenjohtajaa ovat luopuneet tai paremminkin sanottuna luikkineet ennenaikaisesti koloihinsa, kun kaikki toimet ei oikein päivänvaloa sietäneet, tai muuten alkoi, syystä tai toisesta maa jalkojen alla poltella.  Ja nyt kunniakkaaseen kaartiin saattaa joutua myös Saarikko, kovasta yrityksestään huolimatta, sillä tyhjän puhujat harvoin perivät maan, toisin sanoen, kyllä räkänokastakin mies/nainen tulee, ennenkuin tyhjän naurajasta/puhujasta.

Ja sitten kokoomuksenkin pitäisi löytää nuijanvarteen henkilö, jolla olisi niinsanoakseni ”munaa” ja joka ei hoippuisi arvoissaan aina sinne, mistä tuuli kulloitenkin hönkii.

Kokoomus ei löytänyt Helsinkiinkään pormestariehdokasta ”omistaan”, kun piti ehdokkaaksi nimetä ex-demari, joka sanoo olevansa vielä pesunkestävä Tannerlainen sosialisti.

 

 

 

Ennen oli kirkko keskellä kylää, nyt se on ”poltettava” saatanan sanansaattajana.

Olen vähän kyllä hämmästellyt sitä, että Päivi Räsäsen kohtelu ja suoranainen ajojahti ”Stasin” suunnalta ei ole saanut minkäänlaista kansanliikettä aikaiseksi yhteiskunnassamme.

Kyllä ihmiset ovat sankoin joukoin osallistumassa kaikenmaailman marsseille ja huutamaan rasismia kurkut suorina, kun yhteiskunta ei heitä suojele enemmistön hirmuvallalta, vaikka omat vastuut onkin vähän sitä sun tätä ja velvollisuudesta niin ja näin.

Kirkkoon kuuluviakin taitaa olla vielä maassamme lähes 70% väestöstä ja siellä opetetaan ja saarnataan samoja tekstejä ja psalmeja joita Räsänenkin on ottanut kirjoituksissaan esille.

Joten, nyt olisi jo korkea aika nousta vastustamaan tätä vähemmistöjen mielivaltaa, joka tuntuu hallitsevan joka sektorilla yhteiskuntamme toimintoja ja kansalaiset pelkäävät jo pian omaa varjoaankin, ettei se vaan rasistia muistuttaisi habitukseltaan

Totuuden nimessä on kyllä tunnustettava, että kun en minkään enkä kenenkään yksityisen, yhteisön tai muunkaan vuoksi lähde huutamaan tuskaani turuille ja toreille ja marssimaan minkään puolesta tai ketään vastaan, niin en sitä aijo tehdä myöskään  Räsäsen asiassa, sillä marssimiset ja mielenosoitukset, vaikka kansalaisoikeuksiin kuuluukin, niin ei kuulu minun toimintatapoihini.

Mutta ihmettelen vaan ihmisten passiivisuutta, mutta kaippa se maallisen herran pelko onkin jo pelottavampi kuin taivaallisen herran pelko ja eipä taida tällä menolla enään olla kaukana se päivä, kun Raamatturoviot valaisevat katujamme ”kristalliöinä”.

Varmasti Raamatusta, kuten muistakin kirjoista kirjoituksineen löytyy valtavasti tekstejä, jotka eivät ole aina lakikirjan ”hengen” mukaisia, tai herättävät pahennusta ja mielipahaa, mutta se on päättymätön tuhon kierre, jos ja kun tämä Räsäsen kohtelunkaltainen toiminta tulee vallitsevaksi yhteiskuntamme kaikilla tasoilla ja vallan saa ”kolmannen valtakunnan” opit.

 

Kulttuuriministeri tarjoili sirkushuvia kansalle koko velkarahan edestä.

Mikäs blogi sellainen on,  jossa ”taide kielletään”,  onneksi on Pirkan blogit, siellä kannel heläjää.

Politiikkaa vaikeaa on, taiteeksi nyt kutsua, joten koitan runon kautta, taiteeksi sen muokata.

Eihän näitä riimejäni, runoiksi voi sanoa, paremminkin itkuvirsiin, niitä voidaan verrata.


Puoliväli riihi sitten, vihdoin saatiin puitua, varstat siellä lauloi että, velat tuovat onnea.

Saarikkokin koetteli, tovereiden tuntoja, josko sieltä liikenisi, tupailtaan valoa.

Turvenuijat mielessänsä, Saarikko käy taistohon, ”uusiutuvaa” kasvunvoimaa, meillä miljoonittain on.

Hallituksen kaataa uhkas, Saarikkokin tohkeissaan, Marinilta koitti saada, matohinkkiin juotavaa.

Öiseen aikaan Saarikolle, aivot alkoi hyrräämään, jos hän kaataa hallituksen, Orpo tulee hääräämään..

”Unilukkari” se vasta, iltalypsyt lopetti, Saarikonkin pimeen vintin, valon säde tavoitti.

Näytelmähän tämä oli, verratonta hupia, nauruun meinas kansa kuolla, kepun klovnein tuomana.

Kepu lähti sutta pakoon, avun luuli saavansa, mutta tuli karhu vastaan, punainen on valttia.

Maassa jälleen kaikki hyvin, hallitus saa jatkoa, velat ovat saatavia, korkokin viel matala.

Elvytetään elvytetään, Vanhanenkin kailottaa, tietää että seuraajalle, tyhjä kirstu kirskahtaa.

Kuntavaalein läheisyys se, puolueet saa sekaisin, millähän ne vielä saisi, pidettyä myöhemmin.

Halla-ahon Jussi seuraa, sirkusta vain sivusta, persuin vaali vankkureille, tulee kyllä ahdasta.

Koronasta rokotukset, kansan pian pelastaa, hallitus ei koronalla, pääse pakoon vastuutaan.

Kepunkin on loppuun saakka, hallitukses oltava, ässän sijaan käteen jäi vain, musta pekka naurava.

Toivotaan et kansa tyhjää, vaaleissa ei äänestä, kokoomuksen arvopohja, tyhjäpäiden täyttämä.

 

Elo ihmisen huolineen ja murheineen, se on vain väliai…..

Koronahan se puhuttaa ja muutenkin, kun kaksi sellaista ihmistä kohtaa toisensa kylillä, joiden parasta ennen päivä on mennyt jo aikaa sitten umpeen ja perälauta häämöttää, niin….

..ensin sanotaan hyvät päivät ja sen jälkeen käsitellään vallitseva säätila ja sitten puheeksi tuleekin jo, että oletko ollut terveenä ja siinä sitten perataan särkyjen, kolotusten ja vaivojen koko kirjo päästä varpaisiin.

Tämähän on tietenkin ymmärrettävää, nuorilla on nuorten ilot ja murheet ja heidän kohtaamisissa ei kyllä ilmat ja terveys-epigreenit ole päällimäisinä jutun juurina.

Vanhana sitä päällimmäisenä on oma ja läheisen/läheisten terveys huolineen ja murheineen ja kaikki kyllä tiedostaan elämän rajallisuuden ja enpä usko kuitenkaan, että vanhat kokevat mitään kuolemanpelkoa sinänsä ja ajatellaan kuitenkin, että kuoltaisiin nopeasti sitten kun lähdön hetki koittaa, eli kuoltaisiin niin sanoakseni saappaat jalassa, eikä jouduttaisi ”vihanneksena” elämään  muiden kontalla pisempia aikoja ”vaipoissa”.

Varmasti sitten myös useat, ei kaikki, murehtivat omaisuuksiaan ja perintöjään ja kun käärinliinoissa ei niitä taskuja ole, niin sitä murehditaan kuitenkin, että elinaikana hankitut omasisuudet ei menisi sitten kurkusta alas tai taivaan tuuliin perijöiden toimesta.

Mutta, miksi näitä näin vappuna valitan ja huokaan, puhutaan vaikka politiikkaa, kun äsken luin lehdestä, että kokoomus aikoo tehdä välikysymyksen ensiviikolla hallituksen puoliväliriihen työllisyys,-ja velka/talouskasvutavoitteiden epäonnistumisesta.

Hurskastelua sanon minä kokoomukselta, kun toisella kädellä on kuitenkin antamassa miljardi tolkulla lahjarahaa upotettavaksi välimereen ja sitä kautta sitomassa suomen ikuiseen velka ja budettiunioniin.

Kokoomus ei puolla eikä kiellä vaan päin vastoin, kun tukipakettipäätöksestä äänestetään.

 

Kyllä kansa tietää, jos sen annetaan tietää.

Kansa on aina silloin viisasta ja kaikkitietävää, kun se äänestää sen mukaan mitä itsekkin edustaa, eli…

Kansa oli viisas kun se äänesti suomen EU.n jäseneksi.

Mutta jos ehdotat, että esim. Nato jäsenyydestä tulisi järjestää kansanäänestys, niin johan tulikin yht`äkkiä kansalaisista tyhmiä, että jäsenyyttä ei pidä alistaa kansan päätettäväksi asiassa, josta he eivät mitään ymmärrä.

Sama koski euroon liittymistä, pelättiin että kansa äänestää pian väärin, kun eivät ymmärrä euron siunauksellisuutta.

Sekä nyt tuki/lahjapaketin kohdalla, kun suomea ollaan viemässä laittomasti ja EU.n  perussopimuksia rikkoen pysyvään budjetti ja verotusunioniin, niin ei uskalleta luottaa siihen, että kyllä kansa tietää, olipa lopullinen kansanäänestyksen tulos sitten kyllä tai ei.

Ja kun näin tulee tapahtumaan, että suomesta katoaa lopullisesti sekin vähäinen suvereniteetti mitä vielä on ollut tähänasti jäljellä, niin……

…antaa Brysselin sitten valita meille kansanedustajatkin, mitäs sitä eduskuntavaalejakaan enään järjestellään, turhaa rahan ja ajan tuhlausta, kun olemme vain kumileimasimia ja nukkeja teatterissa, kun lankojen pitelijät ovat Brysselin keskuskomitean sihteeristössä.  Eduskuntamme onkin alisteinen kaikelle lainsäädännälle mitä Brysselissä määrätään ja päätetään ja jos joku tämän myönteisen tukipakettipäätöksen jälkeen vielä tulee minulle sanomaan, että suomi on itsenäinen valtio, niin minä vetelen sitä tu…aan.

Mutta hyvää vappua silti kaikille ja työn juhlaa, vaikka yhä harvempi suomalainen siitä herkusta saa nauttia.

Suutari pysyköön lestissään.

Niinistö pelkäsi parlamentarismin puolesta jos hallitus hajoaa, mutta olen itse aina ollut aikaisemmin siinä luulossa, että hallituksen hajoaminenkin, uusine ennenaikaisine vaaleineen ovat myös osa parlamentarismia.

Ainoa asia mikä Niinistön sai huolestumaan oli, että uudet vaalit tulisi hänen inhoamansa henkilön ja hänen puolueensa melko suurella todennäköisyydellä nostamaan vallankahvaan ja pääministeriksi.

Jos joku vielä ihmettelee, että mikä sai Saarikon yön yli nukuttuaan kääntämään takkinsa hallituksen innokkaaksi tukijaksi ja perässähiihtelijäksi niin  oli se kun Niinistö sanoi, että mieluimmin löyhässä hirressä, kun Perussuomalainen pääministerinä.

Mutta kaksi vuotta vielä joudumme tätä naisarmeijan komentoa sietämään, mutta sitä ei kykene edes Niinistökään mahtikäskyllään estämään, että sen jälkeen hän joutuu Halla-ahoa kättelemään uutena pääministerinä.

Se on kuules Niinistö tämä parlamentarismi siitä kummallinen hallintomuoto, että siinä kansa päättää eikä joku unilukkari.

 

 

Enemmistö päättää, kuka kuopan kaivaa kenellekkin.

Niinistö ilmaisi huolensa maamme parlamenttaarisen päätöksenteon ajautumisesta umpikujaan kehysriihessä, kun Marinin ja Saarikon oli tavannut asian tiimolta.

Olisi unilukkari kerrankin sanonut olevansa huolissaan hallituksen holtittomasta elämäntavasta, jossa velkarahalla elvytetään jo ennestäänkin julkista, tuottamatonta ja ylisuurta julkista sektoria ja ideologisista syistä johtuen pakotetaan yritykset pakkaamaan kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttamaan sinne, missä yrityksiin ei suhtauduta vihamielisesti.

Ottaisi nyt sen nyrkkinsä pois alushousujensa povitaskusta ja löisi sillä pöytään sanoen,  jo riittää,  pitäisi ottaa teidän tilallenne vaikka viisi sahapukkia, ei ainakaan huonompaan suuntaan silloin kansana ja kansantaloutena mentäisi..

Mutta nyt mennään tällä kokoonpanolla minkä äänestäjät pari vuotta sitten halusivatkin, kun hyppäsivät Rinteen jarruttomaan bussiin pelkääjän paikalle.

 

Tovereissamme meillä on voimaa, isänmaatamme puolust…..tuhoamaan.

Kun nyt olen katsellut ja kuunnellut kepun ja kokoomuksen poliittisia avauksia ja ”aivastuksia” eduskunnassa ja sen ulkopuolellakin, niin ei kovin hääviltä näytä mahdollinen oikeistohallitus tulevaisuudessa, kun kepu ja kokoomus vain kilpailevat keskenään siitä, kumpika sillä sirpillä pääsee ruista leikkaamaan sosialistien laariin ja kumpika sillä vasaralla ”rumatuumaisia” ensimmäisenä ehtii poliittiseen ruumisarkkuunsa naulaamaan.

Näihinkö pitäisi perussuomalaisten luottaa hallituskumppaneina, jotka ovat välillä vihreämpiä kuin vihreät itsessään ja punaisempia kuin Anna Kontula.

Kommunistikin näille kahdelle selkärangattomalle on mieluisampi yhteistyö”toveri” kuin isänmaan nimeen vannovat perussuomalaiset.

Perussuomalaisia on haukuttu kaikesta maan ja taivaan väliltä, mutta heidän ei tarvitse joka aamu herätessään miettiä, että mitähän mieltä me tänään olemme asioista, puheet ja teot vastaavat toisiaan ja kansalaiset tietävät, että sitä saavat mitä tilaavat heitä äänestäessään.

Tuskinpa kepunkaan äänestäjät uskoivat viime eduskuntavaaleissa kepua äänestäessään, että heidän äänensä menee ”toverihallituksen” tukemiseen.  Toki sinnehän sillä kokoomuksellakin oli kova hinku, mutta kepu oli hanakampi hyppäämään pelkääjän paikalle Rinteen ”nysseen”.

Joten, ei näytä oikeistohallitus tulevaisuudessakaan kovin mahdolliselta, jos kepu ja kokoomus jatkavat vasemmistopolitiikan tukemista, jossa on vain kakunsyöjiä ja leipojat ovat joutuneet kilometritehtaalle.

 

Löytääkö kepu kadotetun selkärankansa….vai ei.

On aivan selvää, että minusta ei tule kuuna päivänä kepulaista, mutta nyt jos kepu tekee isänmaallisen teon, että hylkää tämän vasemmistohallituksen, jotka elävät ja tekevät politiikaansa jalat tukevasti ilmassa….niin…

olen päättänyt kuntavaaleissa antaa ääneni heille, minä joka olen perussuomalaisuuden ilmentymä, niin osaan kuitenkin antaa arvostukseni tässä tilanteessa kepulle, jos asettavat maan edun hillotolppiensa,  siltarumpujensa  ja iltalypsyjensä edelle.

Sitten voin taas palata sinne jossa kotini on ja uskon että tämä hairahdus minulle anteeksi suodaan, kun sillä olisi hopea reunus.