Olen useasti hämmästellyt sitä, että miksi eduskunnassa on äänestysnappi, että voi äänestää tyhjää, kyllähän mielipide pitää olla jos on sinne valittu, joko puolesta tai vastaan ja jos ei osaa tai uskalla olla puolesta tai vastaan, niin pysyköön kotonaan. Minä ristisin nämä tyhjää äänestäneet tyhjäpäiksi toimintaansa mukaellen.
Sitten tähän kuumaan natoperunaan mennäkseni, kun se tuntuu nyt olevan kansaa kahtia repivä voima ihan ylintä valtiojohtoa myöden.
Presidentti ja pääministerikin tuntuvat pelaavan kysymyksen ympärillä sököä keskenään, kun vuoroo toisiaan nokittelevat.
Itse olen ”puolueettomana” kyllä pääministerin lausuntoon tyytyväinen kun hän sanoi, että tällä hallituskaudella suomi ei tule jäsenyyttä hakemaan. Se on selvä kanta ja uskoakseni se viilentää tunteita myös naapurissa, mikä on hyvä asia meidän kannaltamme.
Presidentti on sillä kannalla, että kansanäänestys natosta on välttämätön ja kun pääministeri sanoi, että eduskunta päättää, niin minä tulkitsen sen niin, että eduskuntaan valitut parlamentaarikot tekevät päätöksen ilman kansanäänestystä natosta., tässäkin yhdyn pääministerin lausumaan jos tulkintani on oikea.
Ensikeväänä on eduskuntavaalit ja silloin tulisi vaatia sinne pyrkiviltä selvä kanta natojäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, sillä se tulee varmuudella olemaan asia, joka voi äänestykäyttäytymiseen vaikuttaa ratkaisevastikkin ja jolla ei kantaa ole tai ei sitä uskalla julki tuoda niin hänelle ei pidä myöskään ääntään antaa.
Onhan se hyvä että presidentti yrittää viilentää asekalistelijoiden tunteita idässä ja lännessä, sitä en tiedä onko sillä sitten kummepaa vaikutusta puolin taikka toisin, sillä siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun hevoset nai.
Jos tuosta natosta vielä mainitsen, niin kyllä se on eduskunta joka päättää, järjestetäänkö natosta kansanäänestys ja jos presidentti on eri linjoilla sen tarpeellisuudesta, niin se merkittäneen pöytäkirjaan, mutta päätöksen tekee kuitenkin hallitus eduskunnan tuella, ei presidentti.
Joten perustuslakia tulisi siltä osin muuttaa sanallisesti, että suomen ulkopolitiikkaa johtaakin hallitus ja eduskunta, eikä kuten nykyään sanotaan, että presidentti johtaa, se on harhaanjohtava lausuma, sillä eduskunta on se joka sen kaapinpaikan määrää, jos sen paikasta ollaan erimielisiä.