Tekijä: arvi.

Nyt jää Ukrainat ja koronat toiseksi, kun valtakunta on mennyt  sekaisin ”marista” ja minareeteista kuuluu, että kuningatar on kuollut, kauan eläköön kuningatar.

Minun kristallipalloni kertoo, että suomessa pääministeri vaihtuu ( taas ) ennenkuin kukko ensikevään vaaleissa kiekaisee.

Antti Lindtman kuulemma jo kuopii lähtötelineissään ja jotkut demarit eivät olisi kuuna päivänä voineet uskoa ikävöivänsä nyt Antti Rinnettä takaisin sorvin ääreen, kun pääministeri oli nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta.

Pääministerihän sanoi nauttineensa vain viinaa ja kielsi huumeet, mutta eräs vanhempi sanoi minulle kerran kun poikansa oli huumeiden käytöstä jäänyt kiinni, että ensimmäiseksi hän kielsi kaiken ja toiseksi hän syytti vanhempiaan vainoharhaisuudesta.  Paraneminen lähti liikkeelle vasta sitten, kun hän myönsi olevansa riippuvainen ja JOS nyt pääministeri on alkoholisti tai huumeriippuvainen, niin hänen itsensä takia toivon että hän sen myöntää itselleen, pääministeriys on kuitenkin toisarvoinen asia, jos oma terveys on vaakalaudalla.

Tietenkin tämä antaa kuvan myös poliittisesta pelistä, jossa halutaan kuningatar syöstä valtaistuimeltaan, mutta niinhän tapahtuu aina, kun kilpailu vallasta ei kaihda keinoja.

Mutta videon julkaisia teki kyllä .suurimman palveluksen pääministerille, kun salailu tuli vihdoin tiensä päähän, nyt toivoo tietenkin JOS päihteet on pääministeristä saanut yliotteen, että hän sen julkisesti myöntäisi ja jättäisi paikkansa.

Mutta kuka tietää totuuden, sen tietää vain pääministeri itse, kaikki muu on spekulaatiota.  Mutta eihän valtakunnan korkein instanssi ja viranhaltia, JOS osoittauttuu hänen riippuvuutensa oikeaksi, niin ole oikea henkilö hoitamaan yhteiskunnan asioita pääkallopaikalla ylimpänä ”juomanlaskijana”.

Kepuakin joku sanoi suomen huorrapuolueeksi, siitäkös kepulaiset siuvaantuivat, mutta eikös sen sanota olevan maailman vanhin ammatti, joten olisivat ylpeitä nimityksestä.

Ennen ensikevään vaaleja saattaa vielä moni politikko kävellä kuvainnollisesti ilman päätä, kun se on noussut tässä kateellisten unelmayhteiskunnassa liian korkealle.

Kaappijuopot komeroissaan, kulissejaan suojelee, viinahuuruis moralistit, Sannaa toruu viihteineen.

Viisahille viina kuuluu, sitä aina hoetaan, Sannallakin korkokengät, joskus korkkiin kopsahtaa.

Moni toivoo että järvet, viinaksikin muuttuisi, Näsijärven aallokossa, Sanna varmaan polskisi.

Miksi Saanan pulloon pitäis, olleenkaan nyt sylkeä, eduskunnan viinahissis, riittää kyllä väkeä.

Ruokarahaa Sannaltakin, tahtoo kaikki periä, baarikaappi Kesärannan, Ilmaria ikävä.

Hyvä sika hyvin elää, juomalla niin sanotaan, Juhlimalla Sanna kuittaa, velat velan maksattaa.

Koronankin Sanna voitti, juhlimalla todisti, Alkon kautta rokotukset, nopeasti unohti.

Ruoatta se ihminenkin, ihmeen pitkään taivaltaa, mutta jos se juoma loppuu, pirtu Eestin pelastaa.

Sannan kyllä pitää huolen, viljaa riittää kossuhun, Koskenkorvaan rekkaralli, todisteena siitä on.

Sannan myötä onnellisuus, suomen kansas asustaa, köyhätkin ne onnessansa, ruokajonois tuulettaa.

Karjalaakin moni juopi, takas pullon kerrallaan, kotipaikka rajan takaa, omalta se vaikuttaa.

Kunpa Sanna vielä saisi, jatkokauden keväällä, silloin voisi piikin pitää, auki meidän hörppiä.

 

Eilen katsoin mille Purra, puolueensa rakentaa, rakkauden pienen liekin, vihan voima sammuttaa.

Luukkanenkin peloitteli, pian kyllä rytisee, r…ät tappaa toisiansa, meidän pommit säästynee.

Sanoivat he julki senkin, venäjä on murskattu, nyt voi vihan kohteen vaihtaa, kiinaan katseet suunnattu.

Vaalivankkureiden eteen, vihan ratsut aisataan, naapurinkin troikka laukkaa, kohti kuolon satamaa.

Kotimaalle rakkautta, persut kyllä kuuluttaa, globalismin kauheutta, vihaamalla torjutaan.

Luukkanenkin meitä neuvoi, varautua pahinpaa, jos se arkku Putinille, tyhjänä vain lahoaa.

Lotto-voiton etsijätkin, persut tahtoo karkoittaa, kahden passit kantajatkin, lähtömaihin potkitaan.

Rakkauden liekki palaa, kuin öljy pumpulissa, vihan liekki loimuaa vain, vihan ruokinnasta.

Vihan tunteen kovin hyvin, ymmärrän ma hyvinkin, mutta ilman rakkautta, kuolo korjaa meidätkin.

Eihän kukaan r…än  suuntaan, lentosuukkoo lähetä, mut ei myöskään vihaamalla, karhun voimat häviä.

Vaarana on että meidän, yhteiskunta tuhoutuu, jos se rakkauden tiili, kivijalast unohtuu.

 

Suomalaiset vihdoin keksi, millä r…ä voitetaan, Kievin kautta koukkaamalla,  heidät voissa paistetaan.

Karjalaiset männytkin ne, saavat kasvaa rauhassa, Ukrainasta kyllä löytyy, koivut joihin takoa.

Kekkonenkin kieriskelee, ”hiekkakääreis” tuskissaan, sotaan meidän poijat joutuu, tunarit kun komentaa.

Nopeasti natotauti, valtas koko suomenmaan, aivot joutui narikalle, hurmahenki puistattaa.

Sodat loppuu sotimalla, Rokkakin sen vahvisti, r…ät loppuu tappamalla, Halla-aho vakuutti.

Nyt se aita nopeasti, pystyyn itä-rajalle, muuten lähtee kansalaiset, turvaan tsaarin datsoille.

Saulikin jo pian voisi, suuttumustaan hillitä, vaikka Putin hälle osti, hamekankaan hyllyltä.

Eihän sitä rukkasista, pidä ottaa itseensä, uutta matoo koukkuun Sauli, häät vain tulee viiveellä.

Aseet ennen piiloon pantiin, kätkettiinkin huolella, nyt on aseet käteen saatu, aurat kyntää haudassa.

Taitaa olla mulla pelko, rauhankyyhkyn puolesta, kaikki tähtää kyyhky parkaa, aseen piipun takana.

 

 

Poliittiset puolueemme, vaaleja jo kokottaa, toiset oottaa piikkipaikkaa, toisten veret seisahtaa.

Demarit ne menestyvät, Sannan kruunun varjossa, mutta saattaa monarkia, olla suomeen kallista.

Demarit jo muistuttaakin, eunukkien armeijaa, munattomat unta näkee, koska alkaa seisoomaan.

Kokoomuksen kammareissa, samppakaljaa kitataan, rapulaa ei tunne kukaan, Gallupit kun janottaa.

Mutta taas jo toisen kerran, Hjallis pilaa juhlinnan, pieni piikki Orpon persees, kaataa koko unelman.

Persut etsii vihollista, jota voisi kurmoottaa, mutta pahin vastustaja, omast` pelist` vilkuttaa.

Purra kun se nuijan otti, eipä tiennyt tulevaa, Halla-aho naganillaan, äänestäjät karkoittaa.

Kepulaiset sekaisin on, käkikello toiseks jää, Saarikko jo hautuumaalta, änkyröitä herättää.

Vasen oikee nosta koipee, sieltä näkyy pyöree soikee,- kepulaiset runoilee, Paavon tulo lähenee.

Vihreätä siirtymää jo, koko kansa kiittelee, sillä saatiin puoluekkin, marginaaliin ikuiseen.

Vihreät kun kahleisiinsa, muinoin sitoi itsensä, kuka heidät irti päästi, tuhos monen elämän.

Vasemmistoliitossa ei, punaliput hulmua, vappunakin proletaarit, peruuttelee Mersua.

Venäjään he katseen siirtää, kommunisti heräilee, jospa vielä Kremliin pääsis, Lenin setää suuteleen.

Moni toivoo muutoksia, hallitus kun vaihdetaan, mutta minä tiedän kyllä, samaa rataa jatketaan.

Sanna niinkuin Petterikin, Brysselin on liekassa, mutta sehän taivaspaikka, molemmilla unissa.

 

 

Minä tervehdin tyydytyksellä tulevaa ja jo osin olevaakin energiakriisiä, että jospa sitä kautta ihmisten tervehtyminen kulutshysterian ja materian kaikkivopaisuudesta lähtisi liikkeelle.

Mutta sehän on kuitenkin selvää, että jos päättäjät eivät laita suitsia tiukemmalla, vaan jatkavat oman ”vaalikarjansa” tyytyväisenä pitämista, ottamalla velkaa velan päälle, että sirkushuvit saisivat jatkumonsa.

Joten, vain pakon ja puutteen kautta alkaa tervehtyminen takaisin perusasioiden äärelle ja toivottavaa olisikin, että tuleva kriisi ei olisikkaan vain muutaman vuosikvarttaalin mittainen, vaan että siitä tulisi normaali, asioita tärkeysjärjestykseen priorisoiva yhteiskunta yksilöineen.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä se on totta,  mutta jos sirkushuvit ja materiasta ja kulutushysteriasta tulee elämän tarkoitus ja palvonnan kohde, niin silloin myöskin leipä voi loppua pöydästä.

Sehän on selvä että kansalaiset lähtevät barrikaadeille puolustamaan saavutettuja etujaan ( lelujaan ) ja siksipä tulisikon löytyä sellaiset henkilöt päätöksiä tekemään, jotka asettavat kansalaisten henkisen hyvinvoinnin etusijalle ja annostelevat vain pikkulusikalla sitä jota tähän asti on kauhalla tuputettu niin että hukumme kohta paskaan.

Joten loppukaneettina tähän että,  kun rahan jumala tulee sisään ovesta materian länget kaulassa, niin samassa onnen pienet murenet lentävät ulos ikkunasta.

 

 

Kaivoksista kulta loppuu, loppuu kullan huuhdonta, mut`ei lopu vihree kulta, uusiutuu vain kaadosta.

Metsästä on kansakunta, hyvinvoinnin hakenut, joillekkin myös kaulakeinuun, lujan oksan tarjonnut.

Kuusipuiden oksistossa, linnut laulaa sikermää, oravatkin sadon korjaa, jatkaa kurrein elämää.

Suomalaiset joulun tullen, kuusen tupaan kiikuttaa, latvatähti muistuttaapi, seimen pientä nukkujaa.

Koivupuu se kovuudellaan, kallojamme kuvailee, mutta saunan lautehilla, hellin lehdin hyväilee.

Hyvän opin koivu myöskin, lapsukaisiin kylvänyt, jos on joskus villiks mennyt, koivu vitsa hillinnyt.

Mänty meidät pelastanut, petäjä ei pettänyt, pettuleipä pöydässämme, kuolemaa on siirtyänyt.

Joskus ollaan myöskin mäntyyn, päitämmekin iskeneet, toivotaan et Karjalassa, puusto rauhas kasvanee.

Haapapuuta roskapuuna, pitää melkein jokainen, mutta saunan laudepuuna, tykkää perse puhtoinen.

Haavanlehti väristelee, meille silti lehtiään, vaikka tuuliviiri nukkuu, tyyni haapaa hyväjää.

Katajainen kansa suomi, sisu meitä ilmentää, kataja kun taipuu kyllä, katkea ei itsessään.

Papitkin vain kirkoissansa, saatanalla pelottaa, kansalaiset metsään menee, lähemmäksi Jumalaa.

Metsä meille ravinnon on, iki ajoin antanut, leivän se on pöytään tuonot, sielun haavat hoitanut.

Mtsästä ne myöskin löytyy, marjat, sienet pöytihin, vitamiini pillerit vain, laiskan kroppaan eksynyt…

Nyt ne meinaa Euroopasta, suomen metsät ”pelastaa”, kasvupaikaks hyönteisille, toukkain leuat louskuttaa.

Vihreällä siirtymällä, vihree kulta tuhotaan, hiilinielut ilman putsaa, iminen vain kuukahtaa.

Toivossa on hyvä elää, lapamato vakuuttaa, toivotaan et vihree myrkky, lahkolaiset tainnuttaa.

Taitaa olla että tähän, loruni ma lopetan, ettei viha puheen voudit, tule meille vierahaks.

Suomessa on valtaapitävät tahot, eli poliittiset puolueet ulkoparlamentaarisine korporaatioineen ja mediakenttineen onnistuneet loistavasti myymään kansalaisille paketin, jossa vakuutetaan ihmisille, että olemme itsenäinen valtio ja vaaleissa te ratkaisette suunnan johon purjehditaan.

Minuun eivät nämä korulauseet ja pyhät psalmit uppoa, sillä meidän valtiolaivamme pujehti karille lopullisesti ja pysyvästi  vuonna 1995, kun hirtimme itsemme Brysselin kommunistiseen polybtyroohon.

….ja vauhti on ollut hurjaa sen jälkeen, meni markka ja meni itsenäinen puolustus sotilasliiton käskyvallan alaisuuteen.

Taas kiihotetaan kansalaisia kevään vaaleihin ja sanotaan äänestämisen olevan kansalaisvelvollisuus, mutta jos joku sanoo minulle yhdenkin asian, jonka eduskuntamme päättää ilman ”suuren ja mahtavan” siunausta, niin pyörrän sanani.

Eduskuntamme on kaikessa, siis ihan kaikessa lainsäädännässään ja sitoutumisissaan EU.n lainsäädännän ja perustuslakikomission alaisessa käskysuhteessa.

Olipa eduskuntamme voimasuhteet sitten vasemmalla tai oikealla tai jotain siltä väliltä, niin sama meno jatkuu, välillä siirrellään rahoja vasemmasta taskusta oikeaan ja päin vastoin ja vedetään kaksin käsin kermakakkua omalle ja kaverin lautaselle kun tiedetään, että seuraavien vaalien jälkeen joku muu saattaa olla heidän tilallaan noukkimassa rusinat pullasta..

Minulla ei ole lipputankoa pihallani, mutta jos olisi, niin niinsanottuna itsenäisyyspäivänä nostaisin kyllä suomen lipun salkoonsa, mutta lopettaisin sen hinaamisen siinävaiheessa, kun se olisi puolessa tangossa.

On se surullista, kun  käskyt, lait  ja nootit tulee Brysselistä ja puolustusvoimamme ovat alisteisessa asemassa sotilasliitolle ja pyydän nyt ainakin omasta puolestani anteeksi niiltä, jotka henkensä ja terveytensä menettivät taistelussa itsenäisyytemme puolesta ja häpeän niiden puolesta, jotka sen menettivät, luullen ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella.

Nytkin ollaan jo kaulaamme myöden mukana sodan juoksuhaudoissa ja revanssihenki on vallannut koko maan.  Nyt ei miekkaa panna tuppeen ennenkuin r…ä kärisee voissa.

Niinistö päässinpäänä johtaa joukkoja edestä ja kansa lammaslaumana määkii perässä ja huutaa glooriaa vapah…..vapauttajalleen.

Ja kun sodan jälkeen sotasyyllisiä tuomitaan, niin airueen kärjessä ovat Niinistö, Marin ja koko se eduskunta, joka meidät sotaan liitti mukaan.

Mutta äänestäkää, äänestäkää vaikka henkenne edestä, kyllä isoveli valvoo, että äänestitpä sinä ketä hyvänsä, niin lihapadat kiehuu Brysselissä, kun  täällä lisätää leipään puolet petäjäistä ja hoilataan nälkämaan laulua.

 

Nyt ilo on ylimmillään, kun Ukraina on iskenyt Neuvostoliiton sotilastukikohtaan Krimillä ja saattanut hyökkääjävaltion asevoimat naurun alaiseksi.

Varmasti hyökkäys on oikeutettu ja nyt kaikki sotaintoilijat riemuitsevatkin tämän olevan alkusoittoa Neuvostoliiton romahtamiselle ( taas )

Minä en tähän usko ja en nyt haluaisi olla mikään pahanilmanlintu joka yleisen juhlapäivän pilaa, mutta …….

…….mitä enemmän Ukraina saa menestystä rintamalla ja mitä ahtaamalle Neuvostoliiton asevoimat joutuvat taistelussa demokraattisia valtioita vastaan, niin sitä lähempänä on myös ydinaseen käyttö.

Sillä en näe sitä tapahtuvaksi, että Neuvostoliitto tulisi koskaan perääntymään valloittamiltaan alueilta ja jos tavanomaisilla aseilla se kokee jäävänsä tappiolle ja uhkana on ”punaisen viivan” siirtyminen takaisin vanhoille rajoille, niin jos minulle joku sanoo, että ei se Putin uskalla tarttua ydinaseeseensa, niin hän kuvittelee silloin vielä inhimillisyyden piirteitä saatanalle Moskovassa.

Käytän tässä hyökkääjästä Neuvostoliitto nimitystä, sillä siihenhän naapuri on palaamassa opetuksineen ja oppeineen.

Joten vielä kerran, jokainen voittoisa taistelu miehittäjästä tuo myös ydinaseen askeleen lähemmäksi sen käyttöä, niin ikävää kuin tämä on todeta, mutta haluan vain että ei tuudituttaisi liiaksi hyvänolontunteeseen, sillä jos Neuvostoliitolla on ase jolla se säilyttää kasvonsa ja pelastaa mitä enään pelastettavissa on, niin varmasti se siihen turvautuu.

Minä en tiedä mikä olisi ratkaisu sodan lopettamiseksi ja mitä heikommaksi Neuvostoliitto osoittautuu, niin sitä vaarallisempi se tulee olemaan( ydinase )

Kovasti myös ennustellaan Putinin kuolemaa, mutta mikäs se maatuskanuken sisältä aina nousee esiin muuta kuin yhä uusia ja uusia maatuskoita, pienempiä kooltaan, mutta….

Puhutaan ydinpelotteesta, mutta joillekin se on myös viimeinen oljenkorsi johon tarttua ennen hukkumista.

Hoppee ei oo häppee sanotaan, mutta

……kyllä se silloin on suuren vitutuksen paikka, jos jää eduskuntavaaleissa hopealle, se tietää kutsua opposition orsille kaakattamaan ainakin seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Sillä voittava joukkue pääsee valitsemaan jäsenensä omaan viestiporukkaansa…….

……ja nyt näyttää, että Arkadianmäen mestaruudesta taistelevat jokaisen äidin unelmavävy Orpo ja jokaisen appiukon unelmaminiä  Marin.

Joten kyllä nämä ovat pääministerivaalit ja myös vaalit nykyisen hallituskoalition jatkumoksi, sillä miksi lähteä vaihtamaan nykyistä, toimivaa valtioneuvostoa toiseen vain vaihtamisen ”ilosta”, tämä nykyinen on toiminut kuin junan vessa.

Siis nyt kaikki ne, jotka kannattavat nykyisen hallituksen jatkavan, niin äänet tulisi ehdottomasti keskittää Marinille, se takaisi muidenkin, nykyisten hallituskumppaneiden jatkon.

Orpon poppoota äänestettäessä ei tiedä mitä saa, eli ostaa sian säkissä niin sanoakseni.

Kokoomuksen voitosta voi seurata vain katastrofi ja koska kaikille on kai selvää, että persut tulevat joka tapauksessa jatkamaan oppositiossa, voittaapa vaalit kumpi hyvänsä, joten kokoomus joutuu nykyisestä toverihallituksesta hallituskumppaninsa etsimään ja sehän on jo aikaisemminkin nähty, että siitä ei tule kuin sutta ja sekundaa.

Joten, vihreät, Rkp, kepu ja vassarit, älkää sössikö hallituspaikkaanne äänestämällä vanhasta tottumuksesta omaa puoluettanne.  Ei siihen tarvita kuin yksi prosentti kultakin  enemmän näiltä neljältä demareille, niin jatkumo on varma.

Omasta puolestani nukun kun nukuttaa ja ketä se sitten auttaa onkin sitten jo toisen tutkimuksen kysymys.

Jatketaan nyt kun on hyvään alkuun päästy Kekkosen viitoittamalla kokoomuksettomalla tiellä.