Tekijä: arvi.

Kun mediat pitävät jo kokoomuksen vaalivoittoa ja tulevaa pääministeriyttä lähes varmana, niin minä en sitä pidä vielä taputeltuna ja sanon siihen nyt muutaman syyn, miksi näin luulen

1 ) Liike Nyt  syö kokoomukselta pari prosenttia.

2 )  Kepun vasemmistohallitukseen osallistuminen sai suivaantuneet kepukannattajat Gallupeiden mukaan väliaikaisesti kokoomuksen helmoihin, mutta hyvin sopii tähän sanonta, että kyllä routa kepuporsaan kotiin ajaa vaalipäivänä ja kepun kannatuksen nousu nykyisestä muutamalla prosentilla tekee loven kokoomuksen äänilaariin.

3 ) Ja ei vähäinen ole myöskään ”Ryrdmaneiden” siirtyminen kansallismielisen puolueen siipien suojaan, johtuen kokoomuksen ajautumisesta liiaksi vasemalle maailmoja halaamaan.

Näistä jo muodostuu kannatuksen putoaminen alle 20% ja kun perussuomalaiset nousevat vielä sen saman kuin tammikuunkin Gallupissa, niin voittajasta ei liene epäselvyyttä.

SDP.n  ja heidän kannatksensa alamäen takaa heidän puheenjohtajansa äärettömällä vallanhimollaan ja olen vakuuttunut, että kansalaiset haluavat muutosta ja tietävät muutoksen tapahtuvan vain äänestämällä PerusS  ykköseksi.  Ja minua hymyilyttää kaikki ne lausunnot kun sanotaan, että kukaan muu puolue ei perussuomalaisten johtamaan koalitioon liity, niin saattepa nähdä, että oven takana sisäänpääsyä odottelevat kaikki muut vihersosialisteja lukuunottamatta ja heihin rinnastan myös Rkp.n

Ja nämä rasismi,-ja Putinilla ja valheellisilla EU-erolla pelottelut saavat vielä empivätkin vaaliuurnille antamaan tukensa persujen politiikalle.

Jos näin ei tapahdu kuten yllä kuvasin, niin myönnän erehtyneeni, vaikka hyvin harvoin jos koskaan joudun niin tekemään.

( LEIKKAA TALTEEN )

 

Kyllä sitä näin pitkään politiikkaa katsomosta seuranneella tulee monen sorttista ajatusta mieleen ja en tiedä onko ne kollektiivisia, vai minun omia huomioitani ja joku voi pitää niitä ilkeämielisinäkin, mutta sanon sen mitä ajattelen, kun meillä sentään on maassa sananvapaus ( vielä )

Nyt kun torit täyttyvät politiikoista lupaamassa kaikille kymmentä hyvää ja yhtätoista kaunista, niin minulle tulee demaripolitikoista mieleen torin pulut, jotka maassa ollessaan syövät sinun kädestäsi, mutta siiville noustessaan paskovat päällesi.

Ja lisäksi olen havainnut, että tämän päivän demaripolitikkojen lupaukset ovat huomispäivän veroja ja että julkisia asioita hoidetaan yksilön hyväksi.

Senkin voin sanoa, että demareiden totuus tarkoittaa mitä tahansa väitettä, jota ei voida todistaa vääräksi.

Eikä ihmisten epäonni ole se, että ovat erilaisia, vaan se, että demari politikot  ovat kaikki samanlaisia.

Jne.

 

 

 

Kiitos Riikka Purralle rohkeudesta sanoa se jota muut eivät uskalla.

Nimittäin suomen ja suomalaisten etu ei varmasti ole kuulua sellaiseen Euroopan unioniin, jossa me olemme vain holtittomasti oman taloutensa hoitaneiden maiden maksuautomaatti ja vekseleiden ja velkojen kuittaaja.

Ja EU jäsenyys ei meidän turvallisuuttamme lisää ja nyt kun pian olemme Naton jäsen, niin sen jälkeen ei senkään vertaa, päin vastoin.  Silloin kun unioniin liityimme, niin kansalaisille sanottiin että se tehdään turvallisuuspoliittisessa katsannossa, joten nyt kuun meille tulee Naton viides artikla, niin tämä väite on historiaa.

Koko ajan ollaan unionia hivutettu fiskaaliunionin suuntaan ja ollaan erkaannuttu kauaksi siitä EU.sta johon vuonna 1995 liityimme.Tulisi olla vain itsenäisten valtioiden välinen kauppaliitto, jossa kukin maa huolehtisi vain omista veroistaan ja veloistaan.

Nyt ovat kaikki EU.n edessä syvinpään kumartavat ja matelevat repimässä pelipaitaansa Riikan kommentista, vaikka hän sanoi, että ero ei lähitulevaisuudessa ole heidän tavoiteohjelmassaan, mutta tilannehan saattaa muuttua nopeastikkin, kuten Naton kohdalla huomaamme, kun ei ole pitkäkään aika siitä, kun kokoomus olisi oltu valmiina vetämään munistaan hirteen Natokiihkoilustaan ja nyt sen nimeen vannoo jo ”Pihtiputaan mummokin”.

Joten maailma muuttuu ympärillämme hurjaa tahtia ja kukaan ei tiedä mitä huomenna on edessä, joten on ihan tervettä meidänkin pitää kaikki skenaariot esillä, sillä ei vara venettä kaada ja jos joku esittää tulevaisuudenvisioita jotka eivät sillä hetkellä ole valtavirtaa, niin jo löytyy ensimmäisen kiven heittelijöitä.

 

 

 

Anteeksi nyt sivistymättömyyteni ja maalaisuuteni, mutta vaikka kuinka tiheällä kammalla yritän löytää eroja vasemmiston ja kokoomuksen politiikasta niiltä osin, jotka ovat perussuomalaisen politiikan keskiössä, niin en hyvällä tahdollakaan niistä tällä kolupohjallani eroja löydä ja jos jotain onkin, niin ne ovat kokoomuksella vieläkin epäedullisemmassa  katsannossa perussuomalaisiin nähden

Ilmastojihadismi, haittamaahanmuutto, EU.n muuttaminen fiskaaliunioniksi ja sisäinen turvallisuus jne  jne nyt ensiksi mainitakseni ja vaikka kokoomus nyt ennen vaaleja lähestyykin perussuomalaisten arvoja, niin minua, joka katson aina peilin taaksekkin puolueiden lausumia tarkastellessani, niin löydän kyllä kokoomuksen neulan heinäsuovasta.  Kokoomuksen ainut ja sanon ainut poinnin lähestyä perussuomalaisuutta on pelko siitä, että jos he avoimesti sanoisivat kuten vasemmistokin, että he eivät perussuomalaisten kanssa ”leiki”, niin se tietäisi varmuudella koko suomessa tuhansien kansallismielisien  ”Rydmanien” lähtöä ja ottamaan poliittiseksi kodikseen perussuomalaiset.

Minä en usko pätkääkään kokoomuksen lähtevän perussuomalaisten kanssa yhteiseen hallitukseen, jos he ovat pääministeripuolue ja vaikka he nyt vielä ennen vaaleja sitä pitävätkin pramilla, niin edellä jo mainitsinkin syyn heidän kaksien rattaidensa sumutuksessa.

Ainut vaihtoehto ja muutos tähän nykyiseen talonpojan tappolinjaan ja suomineidon alistamiseen on äänestää PerusS  ykköseksi ja sehän on kaikille vähänkin asiaan vihkityneille selvää, että jonoa kyllä on perussuomalaisten oven takana mankuamassa hallitukseen pääsyä.

Tässä olen tuolla kylänraitilla muutaman demariäänestäjän kanssa keskustellut ja he ovat kovasti paheksuneet Marinin ulostuloa, kun hän liputti perussuomalaiset ulos mahdollisesta hallitusyhteistyöstä, vaikka yhtään ääntäkään ei vielä ole annettu ja sanoivat vielä, että perussuomalaiset heidän mielestään olisi kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kokoomus, kun suomalaisten palkansaajien ja heikompiosaisten ihmisyyttä puolustetaan.

Ja jos niin kävisi, että kukaan ei perussuomalaisten hallitukseen kutsua noudattaisi, niin mielenkiintoista olisikin nähdä mikä olisi kansalaisten reaktiot sen jälkeen, kun kansan tahtoa ei kunnioitettaisi.  Tämä on hypoteesi, enkä  usko näin käyvän, sillä kyllä siinä arvot liukenevat ja takki nopeasti kääntyy, kun vaihtoehtona on neljän vuoden karkoitus nahkurin orsille tai valtioneuvoston iltakoulut kampaviinereineen.

Sen verran vielä jatkan tätä pitkää sisäistä puhdistusriittiäni, että kyllä tälle maalle olisi katastrofaaliset seuraukset, jos nykyinen hallituspolitiikka saisi uuden jatkumonsa, sitten se vasta rasismi puhkeaisikin kukkaansa tässä maassa, kun kantaväestöä ruoskittaisiin kansainvälisillä ihmisoikeuksilla, jossa suomalaisten historiallis/kulttuuris/taloudelliset tavat ja tottumukset rakastettaisiin hengiltä, eli niille annettaisiin viimeinen kuoleman suudelma, se on varma.

 

 

 

 

 

Minä kun ole vertaillut kahta puolueensa puheenjohtajaa Marinia ja Purraa ja kysynyt itseltäni, että mikä on se tekijä, jonka mukaan äänestäjä vaaleissa päätyy heitä äänestämään.

MARIN )  Väitän, tai olen itseasiassa täysin varma, että suurin osa Marinia äänestäviä ei äänestä häntä hänen poliittisten mielipiteidensä ja substanssiosaamisensa johdosta ja heitä ei liiemmen kiinnosta hänen arvonsa ja aatteensa.  Heille näyttäisi Marinin vaatteet olevan aatteita tärkeämmässä roolissa ja se, että on nuori ja nätti ja nainen, niin silloin hänen mokailunsa kuitataan vain olan kohautuksella ja etsitään aina syylliset muualta kun erehtymättömästä  ”ikkunaprinsessasta”.   Marin on puheenjohtaja, jolle puolue on ponnahduslauta oman hyvän saavuttamiseksi ja hän on pelolla johtaja, joka ei jätä puukkoa  lyömättä lähimmänkään toverin selkään, jos sillä vain oma hyvä tulee saavutetuksi.   Olen varma, että Marinin poistuttua näyttämöltä, demarit tulevat vielä pitkään sen jälkeen potemaan henkistä krapulaa, kun olivat sokeasti lähteneet uskomaan puolueen menestyksen tulevan henkilökultista, jonka kruunua kiillottamalla rahvaskin kirkastuu.

PURRA )  Hän on johtaja, jota äänestetään hänen arvojensa ja aatteidensa johdosta ja vaikka hän on myös nainen ja varsinainen eloveena tyttö, niin hänen kokonaisvaltainen poliittisten asioiden hallinta ja osaaminen on se, joka äänestäjiin vetoaa, ei itsensä ja ”vaatekaappinsa sisältö” ja hän ei hae julkisuutta illanistujaisista joidenkin jauhojengien ja tusinajulkkisten kanssa riekkuessa kansan piikkiin.

Saas nyt sitten nähdä vaaleissa, että haluavatko äänestäjät vieläkin jatkaa tällä samalla glamoudilla kuin on jatkettu jo neljä vuotta, jossa sosialistista pakkopaitaa kiskotaan kansalaisten päälle ja sanotaan, että kun toveri sanoo että ei sinulla voi olla nälkä, niin ei se silloin nälkä myöskään ole.

Purraa kun äänestää niin tietää saavansa mitä tilaa, mutta kun prinsessaa äänestät, niin silloin kyllä päätökset tapahtuvat hänen,  ei koko kansakunnan hyvinvoinnin ehdoilla.  Ja vaikka en prinsessaa siaksi sano, niin sian ostat kyllä säkissä häntä äänestäessäsi.

Joten, Purra on jalat maassa päätöksiä tekevä politiikko, kun Marinilla ne jalat ovat metrin ilmassa ja pää pilvissä ( tai pilvessä )

Kun seuraa näitä lukuisia ”Pekka Tovereita” lausuntoineen, koskien Ukrainan sotaa, niin itse en niihin luota, ne ovat lähinnä arvailuja ja toiveita omaan maailmankatsomukseen nojautuen.

Nämä toverit usein toistavat, että pian on odotettavissa venäjällä tilanne, jossa vauhdilla kasvavat ruumiskasta rintamilla saavat kansan nousemaan vastarintaan ja vaatimaan sodan lopettamista ja Kremlin vastuuseen teoistaan. Tämä väite ei perustu tosiasiaan, vaan toiveeseen, sillä kansan tuki vahvistuu ”operaatiolle”, mitä korkeammaksi ruumiskasat kasvavat, tämä on faktaa.

Sitten nämä toverit väittävät, että venäjältä loppuvat aseet ja ammukset. Tämäkin on toive, sillä sitä mukaa kun ne vähenevät, niin tuotantokoneisto on valjastettu ja viritetty monilta tuotannon sektoreilta palvelemaan yksinomaan sodan tarpeita ja kulutusta, tämä on fakta, joten lännen aseapu ei sotaa lopeta eikä sitä ratkaise.

Sitten nämä Venäjään suunnatut pakotteet, ne toki vaikuttavat, mutta eivät kuitenkaan ole se millä Venäjä saadaan polvilleen, sillä kaikkialla muualla kuin Euroopassa sota ei ole merkityksellinen asia heidän arjessaan ja kun Venäjältä saa edullisesti omaan kansantalouteen polttoainetta, niin troikat kiitävät jatkossakin Venäjällä, vähän pienemmin kaura-annoksin, mutta kiitävät kuitenkin, tämä on fakta.

Mutta miksi kukaan ei kysele, että milloin Ukrainalaisille tulee mitta täyteen omaan sotilasjohtoonsa ruumiskasojen kasvaessa, ei yksin rintamilla, vaan yhä enenevissä määrin myös siviilien keskuudessa, koska yhä todennäköisempää on, että sota pitkittyy ja se mutkistuu.  Ukraina joutuu nyt yksin uhraamaan kansalaisensa lännen etuvartioasemana, Venäjän teurastaessa ja tuhotessa kaiken tielleen osuvan ja se ei lopeta ”operaatiotaan” Ukrainassa, vaan se tulee sitä entisestään kiihdyttämään, kun se tietää että Venäjä on turvassa omien rajojensa sisäpuolella, tekipä se mitä hyvänsä Ukrainassa ja tämän toiminnan jatkumona on ydinaseen käytön uhka Venäjän taholta.Tämäkin on fakta.

Minä en tiedä mikä olisi tie rauhaan, sillä niin järjetön ja raakalasmainen sota Venäjän taholta kohdistuu nyt Ukrainaan, että minkäänlaisiin myönnytykseen ei olla valmiita, mutta kuten edellä kuvasin, niin sotimalla ei rauhanpiippuja sytytellä ja lopputuloksen taitaa ratkaista loppupeleissä se, kumman maan kansalaiset kestävät pidempään sankarivainajiensa kasvavat kummut kalmistojen.

Rokka aikoinaan sanoi, että sodat loppuu sotimalla. ( saas nähdä )

Enpähän olisi koskaan uskonut kiittävänä Marinia, mutta nyt kiitän.  Sillä perussuomalaisia syyttämällä rasisteiksi hän samalla tuli sinetöinneeksi perussuomalaisten ykköspaikan vaaleissa ja joka tarkoittaa samalla myös sitä, että enään ei hänen nätti perseensä hinkkaa mustan auton takapenkkiä, vaan joutuu sopeutumaan opposition orsiin, jossa voi rauhassa munia yhteiskunnalle vahinkoa tuottamatta.

Eikä enään vaalien jälkeen tarvitse mediankaan kysellä Orpolta, että kelpaako perussuomalaiset hänen hallitukseensa, koska Purra  on se joka on kuskin paikalla.

Nyt ei enään tarvitse perussuomalaisen puoluejohdon olla huolissaan siitä, että kannattajat jäisivät vaalipäivänä kotiin, sillä tämä Marinin sammakko kyllä heidät herätti, sillä perussuomalaisten kannattajakunta ei hyväksy koskaan sitä, että joku äärilaidan vasemmistolainen  tytönhupakko heidän arvojaan määrittää toverijuoksuhaudastaan.

Toivottavasti nyt jatkaa media samalla linjalla ja jokaisessa vaalitentissä kyselee Marinilta rasismista meitä kohtaan, se sataa meidän laariin.

Marin oikeastaan toimii täysin demokratian vastaisesti ja aliarvio äänestäjien tahtoa, kun jo ennen kuin yhtäkään ääntä on annettu, niin karsinoi toisen puoluee yhteistyö kelvottomiksi hänen, ei äänestäjien silmissä.

 

Suomessa on eletty satoja vuosia tukahdetutetussa tunnetilassa, sukupolvesta toiseen, jossa vihaa ei saanut, uskaltanut  tai sitä ei voinut julkisesti osoittaa itäistä naapuriamme kohtaan, vaan se oli ikäänkuin kielletty hedelmä, josta ei saanut haukata.

Mutta nyt, nyt ovat vuosisatojen padot murtuneet ja vihdoinkin voimme vapaasti hengittää ilman pelkoa takaraivossamme ja vihasta on tullut jokahetkinen tunnetila, joka ruokkii itseään.

Ja  tuskinpa sitä suunnatonta rakkauden määrääkään olisi näin suuressa mittakaavassa olemassa Ukrainalaisia kohtaan, jos ei toisena sodan osapuolena olisi venäjä.

Kun kulee sanottavan, että nyt pitää Ukrainaa auttaa kaikilla rintamilla, sillä muuten me olemme seuraavina venäjän ruokalistalla.  Mutta olen jokseenkin varma, että tähän hokemaan eivät usko itsekkään ja vain ne aikaisemmat vihan patoutumat nyt purskahtelevat esiin vuosisatojen vankeudesta.

Aikaisemmin, aina viimevuoden helmikuuhun asti me rakastimme venäjää hampaat irvessä, nyt me vihaamme heitä sydämmen kyllyydestä.

Kuitenkin, vihan lisäksi takaraivossa kytee kuitenkin myös pelko tulevasta, sillä vastassa on maailman suurin ydinasevalta ja jos kerran kaikki sanovat, että venäjää johtaa sotahullu koneisto jota kansa palvoo, niin ……..

Vaikka kaikki tietävät ja tuomitsevat venäjän brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan, niin itselleni on silti jotenkin vastemmielistä kuunnella sitä uhoa jota pääministerimme osoittaa kuten myös Halla-ahokin, suosiotaan se kyllä lisää, mutta itse toimisin toisin, tehdään mitä pitää, mutta ilman uhoa.

Kaippa tästä kirjoituksestani jotkut rivien välistä lukijat läytävät sen viisasten kivensä, että minua venäjän myötäilijäksi pääsevät tituleeraamaan.

 

 

Ihmettelen sellaisia politiikan tutkijoiden puheita kun he sanovat, että Gallupien kolmen suuren puolueen tiukka kisa ratkeaa vasta viimeisten vaalikeskustelujen ja puolueiden puheenohtajien esiintymisten perusteella, että kuka heistä päästelee sammakoita tai kuka kiljuu kovimpaan tai kenen kehonkieli kielii luotettavuudesta, sekä kuka heistä ajaa kaksilla rattailla tai sammutetuin lyhdyin vaaleihin.

Nämä evät minun mielestäni vaalien voittajaa ratkaise, näitä sitoutumattomia tuuliviirejä on kuitenkin hyvin pieni marginaali koko äänestäjäkunnasta, jotka mutu,-ja perstuntumalla äänensä antavat.

Se tulee nämä vaalit voittamaan, joka saa nukkumateista edes muutamalle prosentille viisarin värähtämään ja en taida paljoa erehtyä kun sanon, että ne prosentit tulevat pääosin olemaan protesti prosentteja nykymenolle ja en taida siinäkään harhaan sanoa kun sanon, että perussuomalaisten laariin sataa.

Marin pelasi itsensä ulos voittotaitelusta, kun demonisoi perussuomalaiset rasisteiksi ja rasitteeksi heidän maailmoja syleilevälle hyvyydelleen ja ovat esteenä suomineidon myymisessä Euroopan köyhille sivistysvaltioille.

Kokoomuskin menetti pelin liialliseen varmisteluun ja kun yrittää kaikkia mielyttää ja joka puolelle kumartaa, niin lopulta tuleekin pyllistäneeksi itselleen.

Joten, voittaja on se, joka on sivuilleen vilkuilematta toteuttanut ohjelmaansa, eikä ole sortunut luulemaan ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella ja ei ole lähtenyt juoksemaan pikavoittojen perässä ja jonka puheet ja teot ovat 1/1.teen

Nyt se sitten nähdään muutaman kuukauden kuluttua, että haluavatko suomalaiset muutosta, vai juodaanko vihersosialistien tarjoilemaa myrkkyä, se tappaa hitaasti, mutta se tappaa varmasti.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja kun tietää, että seuraavina kahtena kuukautena ennen eduskuntavaaleja ”kuningatar”  lakeijoineen ei jätä kiveäkään kääntämättä, että sen toverimonarkia saisi jatkumonsa vaaleissa.

Nyt kun lueskelee ja kuuntelee mediaa, niin lähes kaikki ulkoparlamentaarisen korporaation lakkokenraalit jo pujoittelevat punaisia lakkonauhoja käsivarsiinsa ja hakevat työväentalojensa juoksuhaudoista bandarollejaan jossa lukee että,  ”Porvarit ei meitä enään hoivaa, eikä veriset julmuritkaan, tovereissamme meillä  on voimaa, vapauttamme puolustamaan”.

Aika hiljaistahan se on ollutkin lakkorintamilla ja johtuu tietenkin siitä, kun toverituomioistuimet hallitsevat parlamentissamme.

Mutta annas olla  jos kansa äänestääkin väärin ja uuden hallituksen muodostavatkin ne, jotka nyt ovat oppositiossa, niin saatte olla varmoja, että seuraavat neljä vuotta vasemman laidan agitaattorit ja lakkokenraalit sekä  kaikki kynnelle kykenevät ”orjuutetut” valjastetaan eduskuntalon eteen huutamaan tuskaansa ja vaatimaan vallanvaihtoa.

Se näyttää tässä maamme vallan kammareissa olevan, että aina kun vasen laita sotkee asiat, niin oikea laita laittaa ne kuntoon, näin mennään neljän vuoden välein.  On siinä poijaat taas melkoinen savotta edessä, että maamme tästä suosta kuiville nostetaan ja voi sitä itkun ja porun määrää mikä vasemmalta kuuluu, kun oikeuksien vastapainoksi otetaan myös velvollisuudet, joka on nykyisen hallituksen ohjelmista huutanut poissaolollaan.

Jos nyt menen ennustuksessani vähän jo vaalien jälkeiseenkin aikaan, niin en taida paljoakaan olla väärässä, että oikeiston voitto vaaleissa tietää myös pohjimmiltaan sosialidemokraattien voittoa, sillä heidän nykyinen johtaja lähtee tai lähetetään ”muihin hommiin”, niin siitä alkaa puolueen eheytyminen, pois henkilöpalvonnasta takaisin kaikkia kuuntelevaan kansalaisjärjestöön.