Tekijä: arvi.

Haluaisin nyt esittää arvon blogisteille kysymyksen, että kumpikohan näistä kahdesta herrasta Trumpista tai  Putinista olisi oikeutetumpi täyttämään ne saappaat,  joita Carl von Ossietzky käytti, vai onko kumpikaan. Ainakin molemmat toimissaan väittävät toimivan Ossietzkyn tavoin.    Vai lienevätkä sittenkin Trump ja Putin niitä, joiden vuoksi Ossietzky palkittiin.( 1935 )

Kuka olisi teidän ehdokkaanne.

 

Minä olen tullut samaan päätelmään kuin mitä lausui n.500 vuotta sitten  Oxensterna pojalleen.

”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”.

Nytkin on viisaita niin että päät yhteen kolisee ratkomassa sodan ja rauhan kysymyksiä ympäri maailmaa  meidän tyhmien onneksi.

Itse olen nyt sulkenut korvani ja silmäni näiltä maailman viisaiden viisauksilta………. peläten sen olevan tarttuvaa.

 

 

 

 

Pari päivää sitten YLE julkaisi Gallupin, jossa kansalaisilta kysyttiin, että mitä puoluetta äänestäisit jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

En sitä pitänyt merkittävänä, että suurin oppositiopuolue piti kärkipaikkaa, sillä näinhän yleensäkkin käy, että oppositiossa kannatus nousee räksyttämällä kaikesta ja kaikista hallituksen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

Ja kun katsotaan kokoomuksen Gallupkannatusta, niin se liikkuu aika pitkälle samoissa haminoissa kuin mitä se oli edellisissä eduskuntavaaleissakin.

Mutta itselleni oli yllätys, miellyttävä sellainen, että perussuomalaisten kannatus oli kuitenkin yli 15% ja nousemaan päin, vaikka puolue on ollut kaksi vuotta muiden puolueiden ja median kusitolppana ja sylkykuppina ja kuullun ja nähdyn perusteella voisikin  saada käsityksen, että perussuomalaiset ovat yksin hallitusvastuuta kantamassa, sillä niin suurella volyymilla oppositio, korporaatit ja media on perussuomalaiset demonisoineet.

Minulla nousee päivä päivältä suurempi kunnioitus perussuomalaista puoluetta ja sen jokaista toimeenpanevaa elintä kohtaan, eduskuntaryhmä ja ministerit etunenässä.  Heillä ei ole kintaat pudonneet kädestä kun ovat edellisen sosialistihallituksen jätöksiä siivonneet ja vaikka paskaa lentää tuulettimiin vasemmalta ja oikealtakin mediasta puhumattakaan, niin vastuuta ei ole väistetty, kun on suomineitoa nostettu takaisin jaloilleen edellisen viiden naisen jättämästä perinnöstä.

Eduskuntavaaleihin on vielä noin kaksi vuotta aikaa ja  monensorttisia ennustuksia on jo ilma sakeana tulevan hallituksen kokoonpanoista ja sitä pidetään jo ikäänkuin kirkossa kuulutettuna, että sinipunaa pukkaa.

Mutta ikävä on tuottaa pettymys niille jotka näin luulevat, sillä luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärtti ja minulla kun sattumoisin on se tieto, niin jaan sen muillekkin.

Seuraava hallitus on tämän nykyisen hallituksen jatkumo, kaikki merkit viittaavat siihen ja vaikka niin oppositio kuin mediakin yrittää tehdä kaikkensa persupahan vaihtamiseksi sosialisti hyvään, niin mitä enempi he päältä sokeroitua kakkua tarjoilevat kansalaisille, niin sitä voimakkaampi tarve ihmisissä kumpuaa saada ruokapöytäänsä perussuomalaiseen juureen leivottua ruisleipää.

Ei sitä työtä tehdä millään sosialistikorpulla, ruis se on joka Suomen tiellä pitää.

( Leikkaa talteen seuraavia eduskuntavaaleja varten )

En varmasti ole paljoa väärässä nyt(kään) kun sanon, että maassamme sellaisten kansalaisten, jotka eivät omaa poliittista lukutaitoa, niin tähän joukkoon uppoaa kuin kuumennettu naskali voihin tämän vasemmistolaisen ns.kulttuuriväen sanoma oikeistolaisuuden pahuudesta.

Siinä ei sitten auta pätkääkään, vaikka esittäisit minkälaista faktatietoa nykyisen hallituksen hyvistä toimista maamme nostamisessa suosta, kun vasemmistolaiset kulttuuriväen naamanvääntelijät, säihkysilmät, koomikot, apurahataiteilijat ja sävelkorvansa palelluttaneet valtaavat mediamme viestillään huutaen Orpon/Purran vievän heidän suustaan leivän, jota punkkulasiinsa ovat kastelleet pikkusormi pystyssä.

Eivät nämä medialukutaidottomat jaksa perehtyä politiikan seuraamiseen että totuus heille paljastuisi, kun  poliittista vasemmistolaista viherhumppaa ja sosialistisoppaa on medioissa tarjolla valmiina pureskeltuna mahan täydeltä.

Vasemmistolainen tutkiva journalismi on valjastettu hutkimaan oikeistolaisuutta kaikissa muodoissaan ja tämä kulttuurimarxistinen, jonka juuret ovat taistolaisuudessa, niin kiljuu jokaisesta Eino.S. Revon tuutista historiallisten perinteellisten kulttuuriemme olevan saatanasta, joka pitää hävittää viimeistä pilkkua myöden.

Nyt kun maassamme on oikeistohallitus ja kuten on nähty, että eduskunnassa ei ole vasemmisto/kepulla voimaa sen kaatamiseen, niin vasemmistokorporaatio linnakkeet ovat nousseet joukolla juoksuhaudoistaa uraata huutaen, sateenkaari ja Palestiinan terroristilippuja liehuttaen tekemään vallankumousta.

Ei ole kuin kaksi vuotta aikaa siitä, kun kansalaiset halusivat vasemmiston vittuun kuskin paikalta, nyt näyttää ainakin Galluppien mukaan olevan, että tämä vasemmistolainen kusivärkki halutaan takaisin.

 

Kyllä on tapahtumarikasta ja mielenkiintoista aikaa saanut elää viimeisen reilun kuukauden aikana, kun on seurannut poliittista tähtitaivasta niin meillä kuin muuallakin.

Kotimaan sisäpolitiikasta ei nyt suurempia mullistuksia ole tapahtunut kahteen vuoteen, hallitus vie ja oppositio vikisee.

No mikäs sitten on maamme ulkopoliittinen tilanne ja  sanon, että se on yhtä sekaisin kuin koko Euroopassa kaikkineen, kun Afrikan täh…anteeksi Amerikan tähti haluttaisiin kieltää vaarallisena.

Näin itseoppineen politiikan astrologina nämä päivät ovat olleet pelkkää hunajata jossa  Amerikan tähti loistaa kirkkaana, toiset näkevät siinä maailmanlopun enteet ja toiset huutavat halle lujaata sen loistossa.

Itselleni Amerikan tähti ei aiheuta maailmanlopun pelkoa enkä ole laisinkaan huolissani oman pohjantähtemme kirkkaudesta, se loistaa ja ohjaa meitä suomalaisia myös sen jälkeen kun Amerikan tähti on sammunut.

En ole voinut olla huvittumatta kun seuraan kuinka politikot meillä ja muualla ovat kauhuissaan, kun eivät osaa päättää että kumartaisivatko vai pyllistäisivätkö Amerikan tähdelle, nyt ne tekevät molempia kuunkierron mukaan.

Mukulana aina iltapimeällä vahtasimme taivaalle nähdäksemme tähdenlentoja toivoaksemme jonkin hyvän tapahtuvaksi.  Nyt saamme katsella Amerikan tähteä myös päivälläkin ja mikä parasta myös kuunnella, vaikka sen kuunteleminen uhkaakin joidenkin tärykalvoja,  kun joissakin se on musiikkia kuolleeksi uskomalleen sävelkorvalle.

Arvoisat perussuomalaiset, lopettakaa ruikuttaminen siitä, että kuinka meitä vastaan hyökätään mitä erilaisemmin asein pääasiassa tuolta vihersosialistien suunnalta, toki niitä hirttoköysi kainalossa kulkevia hihhuleita löytyy myös sieltä, jotka pitävät napinlävessään ruiskukkaa tai punaiseksi värjääntynyttä kepuapilaa.

Nyt tälläkertaa näiden hyeenalaumojen kohteena on sisäministeri Mari Rantanen, jota yksi punainen virkanainen syyttää syrjinnästä, väittäen Marin ohjeistaneen ministeriötä suosimaan kristittyjä maahantulijoita valittaessa ja eduskunnan perussuomalaisia demonisoivat  yhtyvät huutoon, syyttäen Maria ja koko puoluetta islamfobiasta vaatien   ministerin erottamista.

Mutta arvon perussuomalaiset ja perussuomalaisesti ajattelevat, ainoa asia jolla näiden hihhuleiden ja isänmaavastaisten suut saadaan tukittua, on mennä äänestämään kaikissa vaaleissa perussuomalaisia, niin tulevissa kunta,-ja aluevaaleissakin.

Mutta jos jätätte täyttämättä kansalaisvelvollisuutenne, niin se on ihan samaan verrattavissa, kun pyydät rosvoja syömään pöydästäsi.

Ei meidän tapohimme kuulu lähteä kaduille melskaamaan eikä huutamaan vallankumousta, riittää kun menemmä aina äänestyskoppiin laittamaan numeron perussuomalaiselle ehdokkaalle, olipa kysymyksessä mitkä vaalit hyvänsä.

Sellainen kansalainen,  joka sanoo olevansa perussuomalainen, mutta joka  jättää äänensä käyttämättä  vaaleissa, niin itse nimittäisi tällaisia henkilöä käpykaartilaiseksi.

Minä kirjoitan nyt siitä, että onko Suomen kansa niin yksimielisesti tätä sodankäyntiä ja sotateollisuutta tukemassa ja osallistumassa siihen kuin mitä  politikot eduskunnassa yli puoluerajojen antavat ymmärtää.

Sen mitä minä nyt olen tahkonpyörittäjänä kiertänyt maakunnissa ihmisten veitsiä teroittelemassa, niin ei se kansa varsinkaan nyt tällaisena aikana, kun sairaat kuolevat hoitojonoissa, köyhät kituuttavat kyykyssä ja työttömät ovat kilometritehtaalla niin voi ymmärtää, että silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä kun sota huutaa tarpeitaan.

Jos nyt jonkinsortin prosentin teille arvon pirkan blogistit sanon kenttätutkimukseni tuloksesta, niin yksituumaisia politikkojen kanssa oli noin 70% ja 30% oli sillä kannalla, että liiallisuuksiin on menty sotahysteriassa, kun kysymys on kuitenkin vieraan maan suvereniteetin puolustamisesta.

Oma arvi(oni) on, että kun nyt näyttää sotaan liittyvä siivu budjetista kasvavan yhä nykyisestä reilustikkin, niin enpä kyllä yllättyisi, jos tämä 30% lähtisi kohoamaan varsitenkin, kun yhä suurempi joukko kansalaisista joutuu  tukeutumaan ”kunnan jauhoihin”.

Toivotaan, että Trump  nyt pakottaa osapuolet rauhaan, että mekin täällä Suomessa voisimme taas sanoa omalle väellemme, että kaveria ei jätetä myöskään rauhan aikana heitteille, kuten nyt on huolestuttavasti ilmennyt tapahtuneen sodan kustannuksella.

 

Yhden neuvon annan nyt Suomen valtiojodolle ja Presidentti Stubille ja se on…….

Että vaikka nyt koko Eurooppa poliittisine johtajineen ja myös Suomen vasemmisto kilpailevat siitä, että kuka sitä suuremmalla suulla huutaa ja suuremmalla pensselillä maalaa presidentti Trumpista saatanasta seuraavaa…..ylöspäin.

Tähän kuorolaulantaan ja maalaamiseen ei pidä osallistua, ei vaikka Putinistiksi herjattaisiin.

Sillä kyllä se on ison veden takana kortteeraava Setä Samuli, joka on nyt ja tulevaisuudessa se taho ja kumppani, jolloin voimme turvallisesti yömme nukkua ja päivämme kukkua.

Ja vaikka valtiojohtomme ajattelisikin Trumpista samoin kuin muu Eurooppa, niin nyt pitää mölyt pitää mahassa, sillä yksikin paha sana Trumpista saa paljon tuhoa aikaan.

Antakaa vaan jatkossakin Euroopan johtajille poskipusuja, mutta älkää menkö sen pidemmälle, vaan halataan sitä kaksin käsin joka meille se lähin ja luotettavin kumppani on Trumpista huolimatta tai juuri siksi.

Turvataan nyt pitkää itärajaamme yhdessä Yhdysvaltain joukkojen kanssa laadituin sopimuksin, ottakoon muu Eurooppa vastuulleen Ukrainan rauhanneuvottelut ja sen vielä sanon, että poikiamme ei tule missään tilanteessa lähettää Ukrainaan miinanpolkijoiksi, sillä ei se Talvisodan henki ole vientituote.

Minä olen järkähtämättömästi yhä sillä kannalla, että muuten ei tätä maamme kansantaloutta ja vaihtotaseen alijäämää ja parikymmentä vuotta kestänyttä riekkumista kakunsyönteineen ennen leipomista  saada takaisin kestävän kehityksen uralle kuin että……

…….kansalaisten pitää oppia rakastamaan ruoskaa, sillä kuten ollaan nyt nähty, että  saksia käyttämällä tätä  oleskeluyhteiskuntaan tottunutta  ja totutettua kansaa ei ilman ruoskaa saada sen ideologian kannalle/kannattajaksi,  joka hallitusohjelmassa kantaa nimeä  työn ja yrittämisen yhteiskunta.

Jos kansalaiset haluavat, että maastamme voidaan jatkossa käyttää ilmaisua hyvinvointivaltio, niin silloin pitää sitten tehdä työtä sen tavoitteen saavuttamiseksi, eikä istua kintaidensa päällä tai laittaa työn viereen maata.

Ennen, siis vielä silloin kun maamme ei elänyt Huittislaisen hullun miehen opein, niin varma hyvinvoinnin ja korkean moraalin merkki oli, että mitä enemmän oli työmiehen kädessä rakkoja, sitä paremmin koko yhteiskuntamme voi myös henkisesti.

Nykyään ne rakot taitavat olla lähinnä kielessä ja suupielessä huutamisesta, jossa vaaditaan Purraa ja Orpoa hirtettäväksi ja painostetaan hallitusta antamaan köyhille oikeus olla kyykyssä jatkossakin, kyykyssä olijat ja heidän lakeijansa sanovat sen olevan ihmisoikeus, kun elää muiden piikkiin…..SAATANA !

Ja niin pitkään kun tämä huuto ja mekastus jatkuu vasemmalta laidalta median hurratessa vieressä, niin silloin voidaan todeta, että rakkaus ruoskaan ei vielä ole saanut täyttymystään, että lisätäämpä ripaus suolaa kyytipojaksi haavaan, kyllä sen jälkeen rakkaus palaa iloisesti kuin öljy pumpulissa.

Työ tekijäänsä kiittää.

 

 

Kyllä nyt Eurooppalaiset poliittiset johtajat ovat kilvan antamassa toisilleen poskisuudelmia ja taputtelemassa toisiaan olalle vakuutellen ikuista rakkautta toisilleen ja Zeletskille.

Tänäänkin taas nämä rientävät tukka putkella ja hännät ojossa Lontooseen, jossa tarkoitus on lyödä nyrkkiä pöytään ja jonka tuloksen tiedämme jo etukäteen.  Siellä sovitaan vain seuraavan kokuksen pitopaikasta ja tehdään julkilausumia ja päätetään, että kuka seuraavaksi lähetetään ison veden taakse leijonanluolaan kieli ruskeaksi voideltuna.

Anteeksi nyt vaan, mutta tästä Eurooppalaisesta päätöksellisyydestä minulle tulee mielleyhtymä peurasta ajovaloissa.

Ei täällä vanhalla mantereella olla vielä valmiina siirtymään uuteen aikaan, eli vastaamaan itse oman hiekkalootansa kakuista.  Joten, vaikka se kuinka kirveltääkin Euroopan sivistyneistön  anella Amerikanhullulta apua, niin se on kuitenkin viisautta sen jälkeen, kun kusi lakkasi ”sivistyneistön” housuissa lämmittämästä.