Jokohan joku sekopää onnistuu kolmannella yrittämällä.

Kaikki varmasti muistavat vielä hyvin presidentinvaalimme, jossa A. Stubb valittiin virkaan seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Ja kaikki varmasti havaitsivat senkin, kuinka hänen toisen kierroksen vastaehdokkaansa P. Haavisto keräsi ja kokosi koko valtakunnan vasemmistolaisen kulttuuriväen ja apurahakommunistit ja näyttämötaiteen sirkustirehtöörit sekä posetiivarit apinoineen kuplastaan Haaviston presidenttiyttä tukemaan.  Ja hyvinhän siinä kävi, ei tullut Haavistosta presidenttiä vielä kolmannellakaan yrittämällä.

Tein tämän pohjustuksen siksi, koska nyt on havaittavissa Amerikan maalla sama ilmiö kuin oli meilläkin, että popparit ja filmitähdet laajalla rintamalla ovat lähteneet Kamalaa ajamaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, kun vanha ehdokas ( Biden )sivuutettiin kun hän ei enään olisi oppinut uusia sirkustemppuja.

Joten, Amerikassa tulee käymään kuten kävi meilläkin, että ”naista” ei valittu meillä, eikä tulla naista valitsemaan myöskään Amerikassa presidentiksi ainakaan näissä vaaleissa, kukin saa arvioida tykönään, että oliko sirkustaiteilijoiden tuki Kamalalle hyöty vai haitta.

Väitän, että Amerikkalaiset eivät äänestä turhan naurajaa Valkoiseen taloon, he äänestävät presidentiksi henkilöä, joka täyttää heidän rahapussinsa, sirkustempuilla ne eivät täyty.

Se on sitten tonen asia, jos ne kolmannella kerralla onnistuvat toisen ehdokkaan eliminoimaan oikosääristen pataljoonaan.

Väki vähenee……. pidot paranee.

Eilen kauppareissullani törmäsin vanhaan naapuriini  joka sanoi Lottovoiton osuneen viimein hänenkin kohdalleen.  Kysyin sitten että kuinka suuri summa se oli jonka Lotosta voitit, niin hän sanoi ettei ole koskaan Lottoa veikannut eikä muitakaan rahapelejä.

Siitäkös menin sanattomaksi ja hän huomasi ihmettelyni ja sanoi, että hän sai viimein kaksi vuotta tyhjillään olleen 80 luvulla rakennetun omakotitalonsa myytyä, se on hänen Lottovoittonsa, kun oli ns.kahden asunnon loukussa ollut, kun oli Savonlinnasta ostanut jo uuden kämpän, kun vanhakin oli vielä myymättä.

Joten Lottovoittoja on monen sorttisia, toisille se voi tarkoittaa sitä, että pääsee maahanmuuttajana Suomeen ja toisille se voi olla näin persuhallituksen aikana, että pääsee täältä pois.

Sen mitä olen lehdistä saanut lukea, niin ne jotka Lottoa veikkaamalla ovat saaneet täysosuman myötä suuren summan rahaa, jopa miljoonia, niin useimmille se on tuonut vain murhetta ja ennenaikaisen kuoleman, joten kyllä se niin taitaa olla, että kun rahaa tulee ( yli oman tarpeen ) sisään ovista, niin samalla rakkaus lentää ulos ikkunasta.

Onhan siinä monensorttisia elämänkohtaloita monilla täällä raukoilla rajoilla, kun eläkepäivien turvaksi on hankittu/rakennettu ok-talo tai rivitalon pätkä ja nyt kun sitten se pitäisi myydä jotta pääsisi lähemmäksi niitä palveluita joita vanhuuden vaivat vaativat, niin eivät kiinteistöt tahdo kelvata kenellekkään vaikka lähes ilmaitteeksi tarjotaan. Kun ei ole tarvetta niin ei ole tarvetta, olipa kiinteistö kuinka priimassa kunnossa hyvänsä.

Vielä muutama vuosi sitten kiinteistöistä sai niin paljon kun kehtasi pyytää, nyt ovat ostajat rautaesiripun takana.

Itse en ole rahapelejä pelannut, olen ollut aina tyytyväinen saatuun palkaani työelämässä ja nyt sitten eläkkeeseeni ja suurin lottovoitto tuli kohdalleni v.78 tavattuani vaimoni ja rakkaus on pysynyt pirtissä, kun laitettiin oikein tuplaikkunat huusholliin.

Sosialistit katsomossa ovat tae yhteiskunnan uudistamiseen.

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”.

En nyt kuolemaksenikaan jaksa muistaa kuka näin on lausunut ja missä yhteydessä.

Mutta sen olen huomannut, että Petteri Orpo on tämän ottanut politiikkansa keskiöön, sillä hän on tunnustanut tosiasiat, että ainoastaan perussuomalaisten kanssa hallituksessa voidaan tämä yli viisitoista vuotta kestänyt velkaantumisen kiihtyvä kierre katkasta ja kääntää takaisin kestävälle uralle, jossa kaveria ei jätetä.  Sillä kestävällä ja terveellä pohjalla oleva kansantalous on köyhän paras ystävä, ei mitkään Kelan nälkäluukut kuten vasemmisto markkinoi omassa punakantisessa aapisessaan.

Vielä vuonna 17 Orpo nukkui onnensa ohi, kun kieltäytyi hallitusyhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa, mutta tarvittiin vielä noin viisi vuotta, että Orpo tunnusti tosiasiat, että jos hyvinvointiyhteiskunta aijotaan säilyttää, niin se ei tule koskaan onnistumaan sosialistien kanssa tehtävällä hallitusyhteistyöllä, siinä otetaan aina yksi askel eteen ja kaksi taakse.

Monet epäilivät ja epäilevät vieläkin, että perussuomalaiset kyllä lähtevät hallituksesta ovet paukkuen kun tosiasiat iskevät päin kasvoja, mutta mitä vielä, perussuomalaiset lienevät hallituksessa se vahvin lenkki, joka muiden puolueiden heikkona hetkenä neuvoo ottamaan jalan pois jarrupolkimelta ja painamaan kaasua vaikka alla on kesärenkaat ja suussa nastahampaat.

Perussuomalaiset ovat suurin duunaripuolue ja kun sosialistit kieltäytyivät kaikesta yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, niin samalla he lunastivat pitkäksi aikaa lipun oppositon orsille muistelemaan loistavaa menneisyyttään.

Sillä viisitoista vuotta kestänyt velkaantumisemme ei oikene vielä neljässä eikä edes kahdeksassa vuodessa, joten ainakin niin pitkään sosialistit saavat istua oppositiossa, että pääsevät sitten taas kirjoittelemaan hallituksensa fläppitauluun  että, ”rahaa on”.

Siinä käy todennäköisesti niin, että sitä mukaa kun köyhät vähenevät nälkäluukuilta työn pariin, niin samaan tahtiin tulee vähenemään myös sosialistien kannatus, sillä ei se köyhän elintaso nouse persettä penkiin hinkaamalla..

Hyvin menee mutta menköön…..ainakin niin pitkään kun sosialistit huutavat katsomossa.

 

Ollaan niin itsenäisiä että oikein itkettää.

Suomessa toimii kansan valitsema eduskunta, joka on TOISEKSI ylin lakeja ja asetuksia toimeenpaneva elin maassamme ja jos jokin laki ja asetus mitä eduskuntamme tekee ei ole ylintä valtaa käyttävän rajojemme takaisen keskuskomitean mieleen ja heidän perustuslakinsa mukainen, niin se muutetaan sellaiseksi, tahdoimmepa sitä tai emme.

Joten on itsensä pettämistä kun sanotaan Suomen olevan suvereniteettinen itsenäinen valtio, sillä mikäs se sellainen itsenäisyys ja suvereniteetti on, jossa parlamenttimme on alisteisessa asemassa Brysselin keskuskomitealle.  Ja jos mallioppilas meinaa joskus potkia yli aisan, eli katsoo maan edun olevan ennen keskuskomitean etua, niin rangaistushan siitä seuraa.

Tälläkin hetkellä kun Orpon hallitus on Suomen laittanut ns.nälkäkuurille, niin se tekee sen siksi, koska jos se ei sitä tekisi, niin sen tekisi sitten sellainen isäntä, joka ei kyselisi enään että onko piialla vilu.

Stilasliitto Natoon kun liityimme, niin myös meidän omat puolustusvoimamme ovat sille alisteisessa asemassa, sitä en sano että onko se hyvä vai huono asia, sanokoon minua viisaammat  kypäräpapit sen.  Jos Naton myötä saamme rauhassa Suomessa elää niin se on tietenkin hyvä asia.  Siitähän voidaan taittaa peistä loputtomasti puolesta ja vastaan, että olisiko rajamme pysynyt rauhallisena myös kuten se oli pysynyt jo yli 80 vuotta ilman Natoa, siihen ei nyt vastausta saada, vain oletuksia.

Onhan se vähän irvokasta, kun omien köyhiemme ääni korvessa huutaa leipää, niin keskuskomitea vaatii vielä meidän ottavan lisää suita ruokittavaksi taakanjakodirektiiviin vedoten.  En kyllä enään tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun aikaisemmin näitä elintasopakolaisia nimitettiin rikkaudeksi ja nyt ne ovatkin sitten taakkoja direktiivin mukaan.

Voidaanhan Suomessa juhlia itsenäisyyttä jatkossakin mikäs siinä, mutta jos Suomen ja EU.n lippu pitäisi nostaa yhteen salkoon vallanjako perusteen mukaisesti, niin ylinpänä liehuisi EU.n lippu ja Suomen lippu roikkuisi puolitengossa.  Omassa lipputangossani ei koskaan tule hulmuamaan muu kuin siniristi lippu ja jos minut pakotettaisiin salkoon nostamaan EU.n  tähtilippu, niin sen jälkeen antaisin Husgvarnani laulaa ja soittaa säkkijärven polkkaa kintaat kädessä lipputangon kylkeen. ( Sama koskee ihmisoikeus-jihadistien sateenkaarilippua )

Pahaltahan tämä nyt näyttää tämä maailman meno jatkossakin ja olimmepa yksin tai yhdessä, niin entistä turvattomammaksi Suomalaiset itsensä tuntevat ja kun oikein ahistaa, niin kenenkäs niskavilloissa sitä kiinni ollaan kuin toisen Suomalaisen kun naama ei miellytä, vaikka oma peili on vino.

Nytkin ollaan jo siitä asti kun Orpo hallituksensa kasasi, niin puolet kansasta on vaatinut uusia vaaleja. Mutta ehkäpä vasemmisto haluaisi palattavan takaisin Urkin aikaan, jolloin UKK päätti kuka päätöksiä tekee hänen ohjeensa mukaisesti, vaikka pahat kielet nyt väittävätkin että Moskovassa se päättäjä istui kuten nyt on tätä nykyä Bryssel.

Saas nyt sitten nähdä, että kuinka monilla miljardeilla tulevana syksynä ”mafia” rokottaa valtiontalouttamme, kun heidän vaalikarjaansa uhkaa joutuminen työmarkkinoiden käytettäväksi.  Minä kun olin tuolla aamulenkilläni eilen, niin vastaani tuli hyvin kalpea mies jonka tiesin olevan vapaaehtoisesti työtön, niin kysyin häneltä että mikäs nyt noin kalpeaksi on hänet tehnyt niin hän sanoi nähneensä pahaa painajaista, sanoin että et kai vain meinannut painajaisessasi joutua työhön, niin hän sanoi että paljon pahempaa,  meinasin  joutua ylitöihin.

 

Lopettakaa se mariseminen, kun voitte sentään nukkua yönne rauhassa.

Nyt käyvät jotkut minua viisaammat ( niitäkin muka on ) äänekästä sanavaihtoa siitä, että onko Suomi sotaa käyvä maa niinkuin me olemme sen tottuneet ymmärtämään.

Siinä mielessä emme ole sodassa venäjää vastaan, koska sotaa ei käydä meidän maidemme välisellä rajalinjalla, eikä omia kansalaisiamme ole taistelurintamalla mukana, muutamaa vapaaehtoista lukuunottamatta.

Mutta jos katsotaan sitten sitä, että kolmatta vuotta käytävä sota Ukrainan ja venäjän välillä on syönyt valtion budjetistamme jo lähes 4000000000 miljoonaa euroa sotatarvikkeiden ja kaikenkattavan humanitaarisen avun muodossa lähetettäväksi Ukrainaan ja heidän pakolaistensa asuttamiseksi Suomeen,  niin tästä näkökulmasta voidaan kyllä sanoa meidän olevan sotaa käyvä maa, josta joutuu koko kansa kiristämään suolivyötään, jotta venäjä ei seuraavaksi hönkisi tänne raukoille rajoillemme tekemään seuraavaa sotilasoperaatiotaan.

Mutta se on ainakin varma, että annammeko vai emmekö anna Ukrainalle apua, niin niillä summilla ja aseilla mitä meiltä liikenee ei Ukraina sotaa voita eikä häviä, kyllä se sota on yksinomaan Amerikan hyppysissä mikä tulee olemaan sodan lopputulos.

Ihailtavasti ( ainakin vielä ) on kansalaisemme kuitenkin Ukrainan kaikkinaisen avustamisen kannalla ja vaikka leipä kapenee ja tilipussi kevenee, niin Ukrainaa autetaan niin pitkään kuin se apua pyytää, maksoi mitä maksoi.

Toivoisin kyllä että Suomalaiset lopettaisivat sen turhista mankuamisen, kun valtio pienen siivun leikkaa jokaisen toimeentulosta, sillä saamme kuitenkin elää turvallisessa maassa ilman ryssäpelkoa, toisin on Ukrainassa ja Ukrainalaisilla.

Sota on ollut pitkä Ukrainassa ja kuinka kauan se vielä kestää sitä ei kukaan pysty ennustamaan, en edes minä. Se voi loppua nopeastikkin, riippuen venäjän sisäisestä valtataistelusta, tai se voi samasta syystä kestää loputtomiin. Monet asettavat toivonsa sodan lopettamiseksi Amerikan presidentinvaaleihin, jossa Trump on luvannut lopettaa sodan, se onkin sitten toinen kysymys, että millä ehdoilla Ukrainan näkökulmasta.

Joten, loppuun vielä pyyntö, että niin pitkään kun Suomi ja suomalaiset saavat elää rauhassa omassa maassaan, niin ollaan sitten mieluimmin vaikka köyhänä kyykyssä ja lisätään sitten vaikka leipäämme puolet petäjäistä, aina se voittaa kuitenkin Venäjän valvontakommission läsnäolon hotelli Tornissa.

 

30% uunoja ja saman verran nukkuvia uunoja.

Minä kirjoitan nyt sillä ymmärryksellä joka minulla on ja kuten olette varmasti arvon blogistit huomanneet, niin se ei  olekkaan vähäinen ( pieni kevennys )

Minä olen fundeerannut sitä tällaisena katsomosta huutelevana politiikan ”tutkijana”, että kuinkahan suuri osa vaaleissa äänestäneistä kansalaisista tekee päätöksensä lähinnä iltasanomien ja iltalehden poliittisten erikoistoimittajien juttujen perusteella.

Otaksun että tuollaiset 30%

Mutta näiden kyseisten lehdykkeiden poliittiset toimittajat ovat kyllä nykyään kaikki  kaukana tutkivasta journalismista, eikä totuudella ole sijaa heidän majatalossaan.  Suuria otsakkeita revitellään ja pilkkuja nussitaan, eikä syvennytä olelliseen .

Tästä iltapäivälehtien poliittisesta ”laatujournalismista” saa jokainen puolue vuorollaan paskaa tuulettimeensa, sai viime hallituskaudella ja saa nyt, että siinä mielessä se on kyllä tasapuolinen.

Tämä 30% minkä arvelin olevan näitä jotka äänestyspäätöksensä tekevät hutkivan iltapäivälehtien uutisoinnin perusteella, niin ne ovat niitä jotka jokaisten vaalien jälkeen huutavat suurimmalla suulla että väärin äänestetty.

Onhan tuo prosentti toisi korkea ja toivoisin että näin  2020 luvulla osaisivat nämäkin laskeutua jo alas puusta, mutta taitaa olla turha toive kun on muinoin menty puuhun perse edellä.

Ratkaiseeko sitten tämä 30% vaalit suuntaan tai toiseen, en usko, kyllä ne hajaantuvat kuin varpusparvi jokaiseen puolueeseen, joten uskokoon minun puolestani vaikka sahapukkiin, tarvitseehan maassa olla höplästä vedettäviäkin, jotta kohujournalismikin saa leipänsä.

Lyhyt polku vastuulliseen ammattiin.

Mietin tuossa joutessani, että onkohan nykyään yhtään ammattiryhmää Suomessa, johon valmistuu ilman pitkää monivuotista koulutusta.

On ainakin yksi, eli vaikka työ jos mikä on vastuullista, niin sen harjoittajaksi pääsee kun vain läpäisee kokeen, jossa ajotaito todennetaan ja liikennesäännöt hallitsee.

Ei pääasia ole voitto…..vaan hyvät palkinnot.

Kuten ollaan nytkin saatu lukea lehdistä, että parikymppiset nuoret yleisurheilijamme pärjäävät erinomaisesti kansainvälisillä areenoilla kuten par`aikaa käytävissä alle 20v  MM-kisoissa Perussa, josta kotiintuomisina on kassillinen metallia.

Mutta annas olla kun siirrytään nuorten kisoista aikusten puolelle kisaamaan, niin tuomisina onkin enään puhdas O

Miksi siis näin käy, että kehitys loppuu ja jää junnaamaan tuloksellisesti paikoilleen.

Syy ei ole muussa kuin valmennuksessa tehdyistä virheistä, sillä mikäs se on muu kuin valmennuksen virhe,  kun vamma ja loukkaantumiskierteet seuraavat toisiaan.

Nämä nuorten kisoissa menestyneet huiput ovatkin sitten aikuisina enään juhlimassa voittoja Ruotsi maaotteluissa.

Nytkin kun seuraa esimerkisi Saga Vannisen uraa, niin hän oli vielä jokin aika sitten maailman paras nuortensarjalainen seitsenottelija, mutta nyt sitten valmennukselliset virheet ovat saaneet kehityksen laskemaan kuin lehmän häntä ja kuten nähdään, niin voimaa on hankittu nopeuden ja herkkyyden kustannuksella.

Voisin luetella pitkän listan niistä yleisurheilijoistamme, jotka ovat nuorten arvokisamitalisteina nykyään enään  juhlittavana Ruotsi ottelussa, tai ovat vammakierteen vuoksi laittaneet lopullisesti tossut ja piikkarit naulaan.

Mutta sekin on kyllä sanottava, että yhä harvemmassa ovat ne lapset ja nuoret, jotka yksilöurheilun kuten yleisurheilun valtsevat lajikseen, sillä siinä ei päästä huonoina päivinä ja huonosti harjoitelleena muiden seläntaakse piiloon kuten on joukkuelajien kohdalla.

Mika tässä jo aikaisemmin ehdotteli Ruotsi ottelun lopettamista ja olen kallistumassa samalle kannalle, kun siniristilippua raiskattiin oikein olan takaa jo pelkästä osallistumisesta, noin niinkuin sivuhuomautuksena mainiten.

Vai olisiko sittenkin viisaampaa, houkutella ja innostaa nuoria yleisurheilualkujamme tavoitteena päästä joskus osallistumaan maaotteluun Ruotsia vastaan, sillä maailman huipulle pääseminen vaatii jo sellaisia ylivoimaisia ponnisteluja, että niillä pilaa terveytensä lopullisesti.

No niin tai näin, tärkeintä on tietenkin vanha sanonta joka pätee kaikkiin ikään katsomatta…YLÖS-ULOS ja LENKILLE/HYÖTYLIIKUNTA,  ei matka tapa vaan vauhti.

Vasemmiston sirkuspellet valmiina naurattamaan.

Mediat näyttävät ennustelevan perussuomalaisten kohdalla, että hallitusohjelma tulee aiheuttamaan puolueessa oven avautuvan jatkossa kiihtyvään tahtiin vain ulos päin, mutta tämä on kyllä paremmin toive ja märkä päiväuni mitä punavihreä ”tutkiva” journalismi rukoilee polvet verillä tulevaksi.

Hallitusohjelma on hyvä, sen tietää jo siitä kun vihervasemmisto hyppii tasajalkaa ja kolme vasemmistopuoluetta on toistensa hiuspehkoissa kiinni, taistellessaan kuka siellä kukkona istuu opposition paskakasan päällä.

Iso Anttikin yrittää pitää aisoissa puolueensa ”Marin” siiven ja estää sitä kakkimasta aisalle, kun huomenna on markkinat ja sopanjako päivä Purran ikkunan alla.

On siinä poijaat seuraavat kolme vuotta melkoista tuskaa eduskunnan opposition orsilla, kun kaakatus voimistuu samaa tahtia, kun hallitusohjelma pääsee tavoitteeseensa hyvinvointivaltion jatkumoksi.

Tämä eduskunnan Arbuusi puolue, vihreä päältä ja punainen sisältä ( sdp,vihr,vass ) joutuu nyt vain kalastelemaan ääniä toisiltaan, sillä hallituspuolueiden vesiltä ei kalat kyllä lähde uimaan saastuneeseen ja hapettomaan ”punaiseen” mereen.

Kepu nyt on luku sinänsä ja tuskin nyt äänestäjät  puolueen puheenjohtaja vaihdoksen myötä lähtevät kannattamaan puoluetta, joka ei lähtenyt siivoamaan omia sotkujaan Orpon hallitukseen, vaan valitsi  toverien tapaan räksyttämisen oppositiossa.  Kyllä minua on suuresti naurattanut, kun eduskunnassa ainoa asia jota kepu esittää vaivaan kuin vaivaan, on parlamentaariset kahvia ja pullaa kokoukset.  Ei tarvitse katsoa kuin tätä parlamentaarista Yle kokoustamista, jossa opposition vastaus kaikkeen on…… EI saa leikata  Pravdasta.

Saas nyt sitten nähdä kun eduskunta aloittaa istuntokautensa tulevalla viikolla, että minkähän otuksen vasemmisto seuraavaksi väittää olevan perussuomalaisten kaksoisviestintää.  Olen antanut itselleni kertoa, että Saimaan norppaa ovat ehdottaneet  siksi, koska silläkin on viikset kuten oli ”Aatullakin”.

En varmasti paljoa erehdy sanoessani, että todennäköisesti jo ensimmäisellä viikolla eduskunnassa on epäluottamuslauseiden tulva valmiina hallitukselle ja tietenkin myös perussuomalaisille ministereille, kun eivät tarpeeksi uskottavasti suudelleet vasemmiston rasistista itkumuuria.

Uskovalle ei ole nykyään tilaa majatalossa.

Nykyään kun joku sanoo uskovansa Jumalaan, häntä pidetään jos ei ihan seinähulluna, niin jonkin sortin sekopäänä kuitenkin.

Mutta näistä edellämainistuista vertauksista huolimatta minä sanon uskovani Jumalaan.

Sen olen pannut merkille, että sellaiset ihmiset jotka lakkaavat uskomasta Jumalaan…..he eivät lakkaa uskomasta johonkin, vaan he uskovat mitä tahansa.

Meniköhän tässä nyt arvin aamukahvi aforismi joillekkin väärään kurkuun…….toivottavasti.