Varmasti kaikki tuntevat sen verran historiaamme, kun Paasikivi lähti Talvisodan kynnyksellä Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliitoon ”vaatimuksista” ja suuri joukko rautatieasemalle kokoontuneista saattajista lauloi Paasikivelle saatteeksi ”kuullos pyhä vala”.
Ja nyt olisi ollut paikallaan Marin saatella Brysseliin saman laulun sanoilla, vaikka nyt ei olekkaan kysymys rajanvaihto/luovutus ”didegtiivistä”, niin vakavasta asiasta kuitenkin on kysymys, kun tällä myötäjäislahjalla suomineito naitetaan pysyvästi EU-nyrkin ja hellan väliin.
Ei pitäisi koskaan mennä avioliittoon muuten kuin rakkaudesta, mutta nyt suomineito menettää lopunkin itsemääräämisoikeutensa liittovaltiomiehelleen, joka pistää suomineidon vain hänen piiakseen ja uskottelee rakkauden kyllä seuraavan perässä, kun on tarpeeksi kauan löyhässä hirressä roikotettu.
Suomineitoa ei puolusta muut kuin ne, jotka uskovat kodin,-ja isänmaarakkauden kulkevan käsi kädessä ja nyt tämä halutaan haureuteen vaihtaa, jossa suomineidon pitää uskollisuutta ja kiitollisuutta osoittaa ”raiskaajalleen ja parittajalleen”.