Tekijä: arvi.

Demarit ne Marinia kultatuolis kiikuttaa, ulkomailta kotimaahan, vekselin toi tullessaan

Italian mafiosot, patonkien purijat, suomipoika jatkossakin, takaa heidän siestansa.

Laps suomen ällös vaihda pois, sun maatas ihanaa, mut Marini nyt suomineitoo, huutolaiseks kauppajaa.

On maamme köyhä siksi jää, jos Sannaan luotamme, demareiden tavoitteena,  köyhyys ilomme.

Toivotaan et monarkian, kansalaiset unohtaa, muuten meidät ”kassaneiti”, Hurstin kauppaan pakottaa.

Marini se kesälomaa, alkoi tänään viettämään, jospa viettäis kaksi vuotta, paljolta me säästytään.

Kokoomuksessa on vaikeuksia näytellä pettynyttä, kun punavihreä hallitus ylitti heidän villeimmätkin odotuksensa  käydyissä EU.n rahoitus ja lahjarahaneuvotteluissa ja nyt tuntuukin, kuin ovet olisi lopullisesti auki taivasta myöden kaikenkattavalle yhteisvastuulle,-ja harmonialle ( liittovaltio )

Kansalaisille kokoomus itkee krokotiilin kyyneliä ja samalla omissa kapitaalin kammareissa kitataan samppakaljaa ja hoilataan vedet silmissä kansainvä……eiku EU-hymniä.

On turhaa kuvitella hallituksen kaatuvan, kun kepu ja kokoomus on soutajana vasemmistolaisessa kaleerissa ja nauttii ruoskaniskuistaan ikuista uskolliuutta vannoen ”sirpille ja vasaralle”.

Ei voi kuin kauhistella, kuinka alas onkaan kepu ja kokoomus vieneet kodin,-ja isänmaauskon perinteensä.

Olen seurannut taas yhtä maailmalla leviävää hullututusta, jossa polvistutaan yhdessä osittamaan tukea rasisminvastaiselle taistelulle.

Ja jos et polvistu, niin olet rasisti.

Näin yksinkertaista se on ja mietin jo, että koskahan eduskunnassakin vaaditaan perussuomalaisia polvistumaan muiden tavoin yhden huu-haa ismin edessä.

Mutta olen vakuuttunut, että perussuomalaiset eivät näiden toteemien edessä kumartele eikä päätään paljasta ja jos siitä rasistiksi tituleerataan niin siitä vaan, kunhan ei liiviin uida.

Kassaneiti kansakunnan, kaapinpäälle istahti, Rnteen Antin seuraajalle, lotto voitto napsahti.

Demareiden kannatuksen, Sanna saikin nousemaan, toverit jo koronankin, toista aaltoo odottaa.

Nyt on Sanna Brysselissä, puolustanut suomea, kunhan ensin välimeren, köyhät saadaan kuopasta.

Välimeren valtiolle, suomi on vain alusmaa, josta aina tarpeen tullen, ”siemen pernat” noudetaan.

Saksalainen kunigaskin, suomeen piti asettaa, mutta Merkkel tätä virkaa, loistavasti edustaa.

Sanna hyvin siellä pärjäs, hyvin piti kutinsa, mallioppilaankaan status, ei nyt saanut kolhuja.

Suomalaiset sairastuneet, Tukholman on sundroomaan, orjuuttajaan rakkauttaan, yli kaiken suitsuttaa.

Maksa maksa suomipoika, kiitos seisoo lopussa, joskushan ne viimeisetkin, tuhkat loppuu uunista.

Suomi kyllä aina pärjää, paremmin tai huonommin, kunhan muistaa köyhä kansa, tyytyä vain muruihin.

Varmasti kaikki tuntevat sen verran historiaamme, kun Paasikivi lähti Talvisodan kynnyksellä Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliitoon ”vaatimuksista” ja suuri joukko rautatieasemalle kokoontuneista saattajista lauloi Paasikivelle saatteeksi ”kuullos pyhä vala”.

Ja nyt olisi ollut paikallaan Marin saatella Brysseliin saman laulun sanoilla, vaikka nyt ei olekkaan kysymys rajanvaihto/luovutus ”didegtiivistä”, niin vakavasta asiasta kuitenkin on kysymys, kun tällä myötäjäislahjalla suomineito naitetaan pysyvästi EU-nyrkin ja hellan väliin.

Ei pitäisi koskaan mennä avioliittoon muuten kuin rakkaudesta, mutta nyt suomineito menettää lopunkin itsemääräämisoikeutensa liittovaltiomiehelleen, joka pistää suomineidon vain hänen piiakseen ja uskottelee rakkauden kyllä seuraavan perässä, kun on tarpeeksi kauan löyhässä hirressä roikotettu.

Suomineitoa ei puolusta muut kuin ne, jotka uskovat kodin,-ja isänmaarakkauden kulkevan käsi kädessä ja nyt tämä halutaan haureuteen vaihtaa, jossa suomineidon pitää uskollisuutta ja kiitollisuutta osoittaa ”raiskaajalleen ja parittajalleen”.

 

Suomi ja suomalaiset tuntuvat elävän illuusiossa, jossa halpa korko on ikuista ja kakkua riittää syötäväksi ilman sen leipomista.

Mutta en sitten tiedä, olenko isänmaa vastainen, kun toivon korkotason nousevan muutaman prosentin, jospa se sitten palauttaisi suomalaiset vanhaan todellisuuteen, jossa säästäminen ja ”tarkan markan” politiikka oli hyve.

Valtio on jatkanut velan ottoa että ranteita pakottaa ja kansalaiset seuraavat johtajiaan velkaa velan päälle ottamalla.

 

Sanna Marin on paitsi kaunis, niin hän on myös hyvä näyttelijä ja hänelle varmasti myönnetään seuraavassa jaossa sivuosastaan Jussi-patsas.

Tätä teatteria käydään nyt Brysselin ”nukketeatterissa” ja Sannakin vetää roolinsa niin hyvin, että suomalaisetkin luulevat hänen olevan isänmaan asialla.

Pian sieltä näytelmästä marssii ulos vain voittajia ja Brysselin Bolshoiteatteri jatkaa tutun käsikrjoituksen sanomaa yhteisvastuun auvosta.

Tämä oli ennenpitkää odotettavissa, kun yksi puolue on asetettu kaikkien julkiseksi kusitolpaksi ja natsi ja rasismihirviöksi politikkojen ja median toimesta, että kansalaiset ottavat heistä esimerkkiä ja lähtevät perussuomalaisia ojentamaan, mukanaan ”puukot ja puntarit”.

Jos tämä tapaus osoittautuu poliittiseksi viharikokseksi, joka on tehty tappamis tarkoituksessa, niin sopii kysyä, että vastataanko väkivaltaan väkivallalla.

Mutta itse perussuomalaisena tiedän, että perussuomalaiset eivät provosoidu, eikä lähde arvojaan puolustamaan väkivallalla.

Toivon totisesti, että kysymyksessä on vain muutaman sekopään ja uuninpankkopojan yritys sotkea oma elämänsä muiden kustannuksella.

 

Turhaan ei sanota Jussi Halla-ahoa maamme fiksuimmaksi politikoksi, sen osoitti TAAS eilinenkin maikkarin puoluetentti klo 20-22

Vaikka ei olisikkaan samaa mieltä Jussin sanomisista, niin hän ei ainakaan tee muiden tavoin tilaisuudesta sellaista sirkusta, jota kohtaan katselija tuntee myötähäpeää esiintyjiä kohtaan.

Toinen fiksu esiintyjä oli RKP.n edustaja ja puhun nyt muusta kuin asiasisällöistä.

Mutta toki näin perussuomalaisena voin Jussia kehua muustakin kuin sivistyneestä käytöksestä muita kohtaan, sillä taas tuli osoitetuksi se tosiasia, että muut puolueet ovat vastuuttomia kymmenen hyvän ja yhdentoista kauniin jakajia, vaikka pian velanperijät nauravat makeasti pankkiin astellessaan.   Ja naurua piisaa myös välimerenmaiden ”haarakonttoreissa”, kun suomi yhtenä typeränä takaa heidän siestanvetämisensä jatkossakin.

Viikonloppuna Marin tulee lahjapaketti neuvottelusta voittajana ja lausuu jo tutuksi tulleet sanat,—-MEHÄN TIENATAAN TÄLLÄ.

Sanna Marin on pelkuri, kun kulkee takaovien kautta, että ei joutuisi toimittajien ristituleen päivänpolttavista kysymyksistä.

Yksilöhaastatteluja kyllä suoltaa naistenlehdille ja häntä ihaileville medioille ja jonkun hänelle kirjoittamat puheet opettelee ulkoa siitä pilkkuakaan muuttamatta.

Tänäänkin on kolmoskanavalla puoluejohtajille suunnattu tentti klo 20, kun samaan aikaan Yle-Pravdassa Marin on klo 21  ja pääsee lipovan toimittajan haastattelemaksi, jossa kruunua kiillotetaan ja ylistetään ja tehdään hänestä lähes korvaamaton.

Mutta kukaan ei ole korvaamaton, ei edes Marin, vaikka velka vielä pitääkin hengissä.