Polle polle polle älä aisalle kaki, sillä huomenna on markkina päivä.

Kaikille vähänkin maamme historiaa ( sota ) tunteville on tullut selväksi, että yksi keskeinen tekijä maamme menestykselle on ollut Suomenhevonen, joka niin rintamaolosuhteissa kuin kotirintaman vuosikymmenissäkin antoi kalliin panoksensa isänmaan puolustamisessa ja eteenpäinviemisessä.

Mutta nyt tunnen kyllä syvää huolestuneisuutta siitä, että raskaan tukkilamuskan eteen ollaan taluttamassa lämminveri- ravuria.

Toki tämä viimeisenpäälle strimmattu ravuri kiittää metsäplantaasille tyhjällä lamuskalla iloisesti korskuen ja into piukassa, mutta kuinkas sitten turpahöylä laitetetaan, kun kuormaan lastataan parkymmentä ikihonkaa ja lunta on mahaan asti.

Silloin kyllä suomenhevosen riimut eivät enään jouda roikkumaan tallin naulassa, kun on aika lähteä suomea puolustamaan etulinjassa ja vastuuta kantaen.

Tämä on tällainen aasinsilta nykypäivän politiikkaan, vaikka aaseja ei nyt enempää pidäkkään valita vastuuta kantamaan.

 

Vuosi hellan ja nyrkin välissä.

Synttäreitä vasemmisto, hetken päästä juhlistaa, vuoden päivät vallankahvaa, saaneet ovat rakastaa.

”Lasaretin” lavitsalta, Antti viimein virkoaa, porvareille vaalivoittoo, enään ei saa ”lahjoittaa”.

Satukirjan Antti päätti, ottaa vaalivankkuriks, vappupuheen satasilla, hurmas mökin mummotkin.

Vaalivoittoon Rinne rykii, maaliviiva pelasti, Jussin kiri meinas olla, proletaarin surmaksi.

Pikaisesti hallituskin, kasaan sitten parsitaan, toverit kun kepun saivat, punakuoroon laulamaan.

Mutta eipä AY-jyrä, irti päässyt raidoistaan, kusti polki varikolle, Paaterokin manajaa.

Nopeasti Sanna Marin, oppii talon tavoille, valtakunnan avain-nippu, sopii Sannan ovelle,

Joustavasti hallituskin, pääsee työnsä aloittaan, pilkkuakaan ohjelmasta, ei nyt mennä muuttamaan.

Mutta sitten koronasta, tuli kaiken kauhistus, toivotaan et tarinalle, saadaan kansan pelastus.

Eikä liene pahitteeksi, vaikka kädet ristittäis, uskovat ja ateistit, yhdes kulkee pystypäin.

 

 

Kylä se siitä.

Minä ainakin toivon ja toivoo varmasti moni muukin puoluekirjaan katsomatta, että hallituksen ( THL ) koronastrategia osoittautuu oikean suuntaiseksi ja mahdollisimman vähäisin kuolemantapauksien selvitään tästä ”pirusta”.

Olen vakuuttunut ainakin oman puolueeni suunnalta, että Gallupit ovat nyt mitä ovat ja kaikki on tehtävä kansalaisten terveydentilan eteen ja se maksaa minkä maksaa, murehditaan sitä sitten vasta, kun piru on voitettu.

Ja kun eräät sanovat perussuomalaisten keikuttavan venettä, mutta parempi sekin kuin tapittomassa venessä sitten vettä äyskäröiden.

Ei varmasti kukaan voi sanoa, että kaikki on mennyt kuin Strömsössä ja silloin kun on kritiikin aika sitä annetaan ja toivotaan että hallituskaan ei sulje korviaan vain siksi, että kritiikki tulee perussuomalaisten suunnalta, sillä väitän, että perussuomalaisissa on kaikista vioistaan huolimatta enempi tervettä maalaisjärkeä ja tolkkua kuin useissa muissa ryhmissä.