Tekijä: Albanus

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016041721429399

17.4.2016

Ministeriö kaavailee valtion tieverkon yhtiöittämistä ja yksityistämistä

[ Oliko tarkoitus valmistella Suomen tieverkon myyntiä ulkomaalaisille sijoittajille?]

Anne Bernerin liikenne- ja viestintäministeriö on hahmotellut jättimäistä valtion omaisuuden uudelleenjärjestelyä.

*

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005941036.html

19.12.2018

Anne Berner halusi antaa vauraalle Ahvenan­maalle 15 miljoonan euron lisä­rahoituksen soten varjolla – kokoomus ja siniset torppasivat

Myös valtiovarainministeriö piti esitystä liian avokätisenä.

HALLITUSPUOLUEET kokoomus ja siniset ovat kaataneet keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin esityksen Ahvenanmaan rahoituksesta. Myös valtiovarainministeriö (VM) piti keskustan ja Bernerin esitystä liian avokätisenä.

Laissa oli varsinaisesti kyse teknisistä rukkauksista, joita sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa Ahvenanmaan rahoitukseen. Berner yritti tämän ohella viedä läpi puhtaasti poliittisen Ahvenanmaan lisärahoituksen.

Bernerin ajama laki olisi nostanut Ahvenanmaan rahoitusta pysyvästi 15 miljoonaa euroa vuodessa. VM:n arvion mukaan se olisi tarkoittanut pysyvää 500 euron lisäystä asukasta kohti eli noin 11 prosentin kasvua.

”Ahvenanmaa saa kuitenkin jo nyt selvästi enemmän budjettirahoitusta kuin mikään muu maakunta”, VM arvostelee Bernerin esitystä.

Ahvenanmaan saama nettorahoitus asukasta kohti on noin nelinkertainen verrattuna siihen mitä maakunnat keskimäärin saavat nettorahoitusta asukasta kohti.

Ahvenanmaa on vauras maakunta, jonka bruttokansantuote asukasta kohti on Uudenmaan jälkeen Suomen toiseksi suurin.

 

Pitäisikö kysyä miksi mies yleensä tuomittiin vankeuteen, jos rikos ei ollut lajissaan erityisen moitittava.

*

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005940249.html

19.12.20018

Naapurinsa murhannut elinkautisvanki pääsee vapaaksi – hovioikeus: Rikos ei ”ollut lajissaan erityisen moitittava”

Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut vapauttamista. Hovioikeuden mukaan rikos ei ”ollut lajissaan erityisen moitittava”.

Helsingin hovioikeus päätti laskea elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen miehen, joka murhasi naapurinsa lyömällä tätä neljästi puukolla vartaloon Espoossa kesäkuussa 2007.

Murha tapahtui uhrin äidin silmien alla, mikä lisäsi äidin kärsimystä. Mies kertoi suuttuneensa, kun uhri oli kolme päivää aikaisemmin läpsäissyt hänen lastaan. Lapsi oli heittänyt uhrin päälle hiekkaa.

Mies meni naapuriinsa vesurilla ja puukolla varustautuneena ja houkutteli vaaraa aavistamattoman naapurinsa avaamaan oven. Mies kävi heti puukon kanssa uhrin kimppuun ja surmasi uhrin määrätietoisesti. Hän jatkoi tekoa, vaikka uhri yritti suojata itseään. Uhri menehtyi voimakkaaseen verenvuotoon.

Hovioikeus perusteli vapauttamista miehen vakiintuneilla perhesuhteilla ja vankila-aikaisella käyttäytymisellä. Mies ei ole vankeusaikana syyllistynyt uusiin rikoksiin. Hän on osallistunut vankilan työtoimintaan ja suoriutunut niistä hovioikeuden mukaan hyvin, samoin opinnoissa.

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/498bc53a-5f75-49fc-89b2-fa32a066e572

17.12.2018

Mitä ihmettä tässä tapahtuu? Jean-Claude Junckerin tapa tervehtiä virkanaista vetää sanattomaksi

https://www.youtube.com/watch?v=DIV-WIctcCQ

 

Junckerin käytös EU:n huippukokouksessa on herättänyt hämmennystä.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker herätti huomiota erikoisella käytöksellään saapuessaan EU:n huippukokoukseen viime perjantaina. Tallenne Junckerin saapumisesta näyttää, miten hän pörröttää villisti tervehtimänsä naisen hiuksia.

Daily Mail -lehti on tunnistanut videolla näkyvän naisen EU:n apulaisprotokollapäällikkö Pernilla Sjöliniksi.

Junckerin horjunta Nato-kokouksen alla herätti huomiota viime heinäkuussa. Tuolloin horjunnan syyksi paljastuivat Junckerin iskiasvaivat.

**********

 

Jean-Claude Junckeria on syytelty alkoholin käytöstä

https://www.youtube.com/watch?v=ZJsrJUuonkM

Tällainen mies johtaa Eurooppa: Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807132201072051_ul.shtml

13.7.2018

Jean-Claude Junckerin kompurointi Nato-kokouksessa tallentui videolle – muistatko EU-johtajan muut kommellukset?

Jean-Claude Junckeria on syytelty liian reippaasta alkoholin käytöstä – EU-johtaja itse sanoo, ettei hänellä ole ongelmaa.

Videolla näkyy, kuinka presidentti Sauli Niinistö auttaa Jean-Claude Junckeria.

Eilen päättyneessä Nato-huippukokouksessa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker haparoi askelissaan.

63-vuotias Juncker horjui ja menetti tasapainonsa useamman kerran matkalla illalliselle. Etenkin portaissa puheenjohtajalla oli ongelmia. Videolla näkyy, kuinka Juncker tukeutuu muun muassa presidentti Sauli Niinistöön.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Junckeria on jouduttu kaitsemaan kansainvälisissä kokouksissa.

Vuonna 2015 EU-kokouksessa Juncker tervehti valtiopäämiehiä läpsimällä näitä kasvoille. Independent-julkaisun mukaan iloluontoisena tunnetun Junckerin käytös nostatti tällöin useiden EU-maiden johtajien kulmakarvoja.

Samassa tilaisuudessa Juncker tervehti Unkarin pääministeri Viktor Orbaniarempseästi sanomalla ”Hei, diktaattori!”. Unkarissa sananvapautta kavennettu Orbanin johdolla jo vuosia, mutta harvalla poliitikolla olisi pokkaa kutsua häntä diktaattoriksi päin naamaa.

Junckerin outoon käytökseen on haettu syytä alkoholista, ja EU-komission puheenjohtajan alkoholismista on esitetty julkisuudessa useita epäilyjä. Etenkin brittilehdet The Sun ja eurokriittinen Daly Mail ovat kirjoittaneet huhuista, joiden mukaan Juncker ei hallitsisi alkoholinkäyttöään. Juncker on kuitenkin kiistänyt väitteet alkoholiongelmastaan useita kertoja.

Vuonna 2016 hän sanoi olevansa surullinen elämäntapojensa spekuloinnista.Ranskalaisen Liberation-lehden haastattelussa Juncker sanoi, että ainoa ongelma, joka hänellä on, ovat 14-tuntiset työpäivät.

 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005931626.html

13.12.2018

Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama raportti nosti esiin lukuisia keinoja, joilla liikenne saataisiin päästöttömäksi vuoteen 2045 mennessä.

Raportti herättää ajatuksen, että siinä ei ole katsottu yhtään ikkunasta ulos. Ei ole millään tavalla selvitetty eikä ymmärretty, mihin autoteollisuus voi ylipäätään taipua, Veho henkilöautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koski sanoo.

[ Onko henkilöautot otettu silmätikuksi  – entä rahtiliikenne ja bussiliikenne?]

*******

Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. eli 20%

Tieliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 90 prosenttia eli 18%

Tieliikenteessä puolestaan noin 58 prosenttia päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä eli 10%

*

Kovaa meteliä henkilöautoista – kotimaan kasvihuonekaasupäästöistä 10 prosenttia on peräisin henkilöautoliikenteestä.

*

http://www.aut.fi/ymparisto/autoala_ja_ilmastonmuutos/liikenteen_vaikutus_ilmaston_muutokseen

Tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 noin 11,1 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia. Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia.

Tieliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 90 prosenttia. Tieliikenteessä puolestaan noin 58 prosenttia päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja noin 37 prosenttia tavaraliikenteestä.

.

*

Muuten, löytyy tällainenkin tilasto:

https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Mitäs sitten tehdään kun kaikki Suomen ’tyhjät’ alat on metsitetty? Täysikasvuinen puu ei niele hiiltä, vaan loputa katuu ja lahoaa.

AL:stä: Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa [Puhutaan Suomen metsistä – tai oikeammin tulevista metsistä.]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

[Noin 10 000 miljoonaa tonnia]

Laajentamalla Suomen metsiä vuosittain ajatellulla tavalla nielisi 0,34% fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisista hiilipäästöistä.

****

Kun metsäalan puut ovat kasvaneet ne eivät enää sido enempää hiiltä. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: Annetaan puiden kaatua ja lahota tai hyväksikäytämme puuaineksen. Kummassakin vaihtoehdossa puuston sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään.

*

https://yle.fi/uutiset/3-10513112

Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot. Hän toivoo, että metsityshanke tulisi mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

[Eiköhän turvesoiden metsitys olisi jo käynnissä, jos se olisi kannattavaa. Muuten miten luonnon monimuotoisuus – eikö kiinnosta Sipilää?]

Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kuutiota.

– Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.

[ Noin 3 miljoonaa tonnia hiiltä – vastaten 0,03% maailmanlaajuisesta vuotuisesta hiilipäästöstä]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

****

https://www.aamulehti.fi/a/201353753

12.12.2018

Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa – liikaa vähenevät hiilinielut voivat koitua Suomelle rasitteeksi

”Kunnianhimoisia lukuja”.

Näin arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat Suomen metsien hiilinielun vertailutasoa, joka on tuoreen esityksen mukaan 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Näin paljon metsien, viljelysmaiden, ruohikkoalueiden sekä puutuotteiden pitäisi sitoa hiiltä vuosittain Suomessa.

Vertailutasoa lasketaan EU:n LULUCF-asetusta varten. Jäsenmaiden on toimitettava komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä omat vertailutason arviolukunsa. Näillä luvuilla on tulevaisuudessa vaikutusta maankäyttöön.

Jos Suomi yltää tähän yli 34,77 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinieluun, se korvaa jonkin verran muita päästöjä. Jos taas hiilinielut jäävät tämän vertailutason alle, on saatava lisää päästövähennyksiä tai ostettava päästö- tai nieluoikeuksia muualta. Suuret hakkuut ja liikaa vähenevät hiilinielut voivat tulla näin Suomelle rasitteeksi.

–LULUCF kytkee maankäyttösektorin osaksi ilmastopolitiikkaa. Vertailutasossa ei ole kuitenkaan kyse hakkuutavoitteista tai nykyisen hiilinielun määrästä. Tarvitsemme lisää tietoa niistä. Koko maankäyttösektori on tarkastelussa siinä, onko päästövähennyksiin mahdollisuuksia, kertoi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

Eri asia kuin hiilinielututkimus

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa korostettiin, ettei vertailutaso ole sama asia kuin viikonloppuna keskusteluun noussut toinen Luken tutkimus hiilinieluista. Tässä toisessa tutkimuksessa pyritään eri skenaarioilla arvioimaan muun muassa maa- ja metsätalouden päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tutkimus valmistunee tammikuussa 2019 ja auttaa hahmottamaan, kuinka paljon Suomessa on tehtävää hiilinielujen suhteen.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa arveltiin, että LULUCF-asetus on Suomelle tiukka varsinkin, jos hakkuut kasvavat. Lopullista tietoa tästä ei kuitenkaan vielä vaikuta olevan.

LULUCF-asetusta varten tehty arvio vertailutasoksi on laskettu vuosina 2000–2009 tilastoituun metsien käyttöön.

–Vertailutaso on laskettu siten, että metsien käyttö jatkuisi kuten vuosina 2000–2009. Vertailutason mukaan hakkuumäärä olisi 83,1 miljoonaa kuutiota vuodessa vuosina 2021–2025, kertoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen

Suomen metsistä hakattiin Luken mukaan vuonna 2017 yhteensä 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mikä oli ennätysmäärä. Puuston vuosikasvuksi on arvioitu 105,5 miljoonaa kuutiota.

Monimutkaisista hiilinielu- ja hakkuu-arvioista väitellään todennäköisesti jatkossakin, sillä esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto on arvostellut aikeita kasvattaa hakkuumääriä.

–Mitä vaikutuksia hakkuilla on metsäluonnon monimuotoisuudelle? Sekin on huomioitava, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pohti keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Myös EU:n tasolla riittänee vääntöä hiilinieluista, sillä LULUCF-asetus on viranomaisten mukaan hyvin tulkinnanvarainen.

–Kyseessä on neuvottelutulos, ja se on tulkinnanvarainen. Metsät ovat hankalin kohta, koska erot jäsenmaiden välillä ovat suuria. Asiantuntijoiden kanssa on mietitty, mitä tässä oikeasti on päätetty. Jäsenmailta on tulossa 28 tulkintaa kriteereistä, Kaipainen miettii.

*1)

https://www.ykliitto.fi/node/1689

17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi – International Day for the Eradication of Poverty

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 17. kansainväliseksi päiväksi köyhyyden poistamiseksi. Vuosituhannen huippukokouksessa vuonna 2000 YK:n jäsenvaltiot uudistivat sitoumuksensa köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisten elinolojen kohentamiseksi kaikkialla maailmassa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen yli 760 miljoonaa ihmistä. Maailmanpankin mukaan noin 10,7 prosenttia maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, alle 1,90 dollarin päiväbudjetilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä, kuten myös heidän osuutensa maapallon väestöstä, on kuitenkin laskenut selvästi: vuonna 1990 heitä oli 35 prosenttia maailman väestöstä (1,1 miljardia ihmistä). YK:n vuosituhattavoitteiden ensimmäinen tavoite olikin köyhyyden puolittaminen vuoteen 2000 mennessä.

YK:n uuden kestävän kehityksen ohjelman ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen maailmasta sen kaikissa muodoissa. Köyhyyden vähentäminen on edelleen Agenda 2030:n päätavoite. Köyhyyden poistaminen edellyttää maailman valtioilta monia toimia. Panostusta tarvitaan niin koulutuksen, terveydenhuollon, talouden kuin poliittisten järjestelmien tasolla. Budjetti ja bruttokansantuote ei aina kerro koko totuutta.

YK:n International Day for the Eradication of Poverty -sivuilta löydät lisätietoa kunkin vuoden erityisteemasta.

*******

* 2)

YK:n kestävän kehityksen paneelin raportti

YK:n touhu vaikuttaa joskus varsin koomiselta.

*

Laadukkaiden ja edullisten lisääntymisoikeuspalveluiden yleismaailmallisen saatavuuden varmistamista.

Kestävä kehitystä – ainakin  Afrikassa käytetään lisääntymisoikeutta tehokkaasti : väkiluku kasvaa kolmella kymmenellä miljoonalla vuosittain. Toimintaan liittyvissä palveluissa saattaa olla puutteita.

*

http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default7e93.html?contentid=239972&nodeid=44101&contentlan=1&culture=fi-FI

(c) Laadukkaiden ja edullisten perhesuunnittelu- ja muiden seksuaalioikeus- ja lisääntymisoikeus- ja terveyspalveluiden yleismaailmallisen saatavuuden varmistamista.

*

http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default0166.html?nodeid=44101

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon asetti elokuussa 2010 kestävän kehityksen korkean tason paneelin. Hän kutsui puheenjohtajiksi tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman.

Kansainvälisessä paneelissa on 21-jäsentä. Paneelin tehtävänä on pohtia kestävää kehitystä ja vähähiilistä taloutta etenkin ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen paneeli luovuttaa loppuraporttinsa pääsihteerille vuoden 2011 lopussa.

*

Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Zuma

Alkuvuodesta 2010 uutisoitiin että Zuma saa lokakuussa 20. lapsensa. Äiti on Sonono Khoza, joka ei ole yksikään Zuman nykyisestä kolmesta vaimosta.

*

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1459391723404

31.3.2016

Etelä-Afrikan presidentti Zuma isossa lirissä – määrättiin maksamaan kartanon remontti valtiolle

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Zuma

Jacob Gedleyihlekisa Zuma (s. 12. huhtikuuta 1942 Inkandla, KwaZulu-Natal) on Etelä-Afrikan presidentti vuodesta 2009, ANC-puolueen johtaja ja maan aiempi varapresidentti.

Zuma ei ole saanut mitään muodollista koulutusta. Hänen isänsä oli poliisi, joka kuoli Zuman ollessa vielä lapsi.

ll

…ja yksi hänen vaimoistaan teki itsemurhan vuonna 2000. Joulukuussa 2007 Zuma otti neljänneksi vaimokseen Nompumelelo Ntulin, joka oli jo siihen mennessä tehnyt hänelle kaksi lasta. Eri tietolähteet kertovat avioliittojen määristä eri tavoin. AP:n mukaan avioliittoja olisi ollut neljä, joista kaksi on yhä voimassa, ja kolmanneksi vaimoksi hän on ottamassa Tobeka Madiban. Avioliitto solmittiin 4. tammikuuta 2010. Zumaa syytettiin joulukuussa 2005 raiskauksesta, mutta oikeus totesi hänet syyttömäksi 8. toukokuuta 2006. Alkuvuodesta 2010 uutisoitiin että Zuma saa lokakuussa 20. lapsensa. Äiti on Sonono Khoza, joka ei ole yksikään Zuman nykyisestä kolmesta vaimosta. Zuman huolimattomuus kondomin käytössä aiheutti jälleen skandaalin maassa, joka on AIDS-epidemian riivaama. Zuma maksoi myös ystävänsä Irvin Khozan perheelle rahallista korvausta eli inhlawulo avioliiton ulkopuolisesta raskaudesta

*

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802142200745995_ul.shtml

14.2.2018

Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma eroaa virastaan

75-vuotias Zuma on toiminut Etelä-Afrikan presidenttinä vuodesta 2009 lähtien. 

.

Zuma sanoo eroavansa virastaan välittömästi.

Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma on ilmoittanut eroavansa virastaan välittömästi. Hän ilmoitti asiasta keskiviikkoiltana televisiolähetyksessä.

Aiemmin Zuman edustama ANC-puolue oli kehottanut häntä eroamaan tai muuten maan parlamentti olisi äänestänyt hänen luottamuksestaan torstaina.

On kumma juttu, ettei mepit ei saa tällaista omaa toimintaansa haittaava pelleilyä loppumaan. Tällainen sukkulointi kahden kaupungin välillä vaatii varoja ja on ilmaston kannalta haitallista.  Muuttoliikenteestä syntyy hiilidioksidipäästöjä.

*

https://yle.fi/uutiset/3-9317331

25.11.2016

Analyysi: Kahden kaupungin loukku syö EU-parlamentin uskottavuutta

Euroopan parlamentissa ihmetellään, miksi koko parlamentti joutuu kuukausittain siirtymään Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin.

STRASBOURG Iso muovinen matka-arkku lojuu Euroopan parlamentin käytävällä Strasbourgissa. Laatikko odottaa, että parlamentin täysistunto päättyy ja europarlamentaarikko Nils Torvaldsin tavarat viedään takaisin Brysseliin.

– Kyllä kai siinä joku kuukausi on jo vietetty maantiellä, Torvalds laskeskelee Brysselin ja Strasbourgin välisiin matkoihin käyttämäänsä aikaa neljän vuoden aikana.

Brysselistä Strasbourgiin on 434 kilometriä. Parlamentilla on täysistuntosali ja työtilat molemmissa kaupungeissa, mutta Strasbourgia käytetään vain kerran kuukaudessa järjestettävillä neljän päivän täysistuntoviikoilla. Loput 317 päivää vuodesta Strasbourgin tilat ovat tyhjillään.

Laatikoiden ja edustajien lisäksi Strasbourgiin pitää kuljettaa iso joukko avustajia ja virkamiehiä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on laskenut, että parlamentti säästäisi 114 miljoonaa euroa vuodessa, jos sen toiminta keskitettäisiin Brysseliin.

Syy kahden toimipaikan ongelmaan löytyy unionin perussopimuksesta. [Sopimus on kai muunnettavissa, niin kuin mikä tahansa sopimus]

Sen mukaan parlamentin virallinen toimipaikka on Strasbourg, jossa on järjestettävä 12 täysistuntoa vuodessa. Muun ajan parlamentti voi toimia missä haluaa, eli käytännössä Brysselissä, missä sijaitsevat EU:n komissio ja ministerineuvosto.

Google -> finflex selonottovelvollisuus – antaa kyllä osumia, mutta ei tieliikennelaista

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9a61c40e-5a54-4b0f-be6a-cf706de0dce8

10.12.2018

Poliisipomo inttää vastaan lumen peittämistä liikennemerkeistä: ”Kuljettajalla selonottovelvollisuus”

Automaattisesta nopeusvalvonnasta vastaava poliisipomo väittää yhä, että kuljettajan tulee varmistaa, mikä liikennemerkki piilee lumen alla.

*

Onko poliisipomo luomassa lainsäädäntöä vai mistä on kysymys? Joku toinen voisi väittää, että tien ja sen vieressä olevien merkkien kunnossapito ei kuulu autoilijalle. Pitääkö vaatia autoilijan pitämään mukanaan harjaa liikennemerkkien putsaamista varten?

.. vaikka opiskelemaan historiaa.

Maahan muutosta puhuttaessa tuodaan usein esille, että onhan sitä aina tapahtunut.

Niin on – lähimenneisyydessä ia hieman aikaisemmin.

Suurimpia maahanmuuttoja tapahtui, kun eurooppalaiset ottivat haltuun Amerikan – aina  pohjoisesta  etelää. Alkuperäiskansat käytännöllisesti tuhottiin. Tuhoaminen tapahtui tappamalla ja/tai viemällä asukkaiden elinmahdollisuudet. Esimerkiksi intiaanien elinehtona olleet biisonit tapettiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Biisoni

Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle visentille. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin sukupuuton partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.

*

Angela Merkel sanoi. ”Se [maahanmuuttoa] tapahtuu koko ajan koko maailmassa. Jos se tapahtuu laillisesti, se on hyvä asia.”

Amerikan alkuperäiskansoilla saattaa olla erilainen käsitys kuin Merkelillä.

*

Irlantilaisia maahanmuutto auttoi aikoinaan.

http://suvituuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52422-irlantilaiset-kuolivat-perunaruttoon

1840-luvulla puolet irlantilaisista, noin neljä miljoonaa oli köyhiä, lähinnä perunalla eläviä maalaisia. 1845 maahan levisi perunarutto, joka tuhosi käytännössä  koko perunasadon. Vuoden aikana irlantilaisia kuoli nälkään miljoona, ja seuraavien parin vuoden aikana toinen mokoma aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin.

Mikä tekee kärsimyksistä erityisen raa’an, on Englannin rooli. Vaikka perunasato tuhoutuikin, maassa oli kyllä ruokaa – maissia ja viljaa. Ongelma oli se, että suuri osa maatalousmaasta oli englantilaisten maanomistajien hallussa, jotka myös omistivat nämä sadot. Eivätkä he suostuneet nälänhädän lievittämiseksi jakamaan sitä nälkäänäkeville, vaan vetosivat vallitsevaan lainsäädäntöön, jonka mukaan maissia tai viljaa sai ostetuksi vain työpanosta vastaan. Itse asiassa maissia ja viljaa vietiin ulkomaille Irlannista, samaan aikaan kuin kansa kuoli – kirjaimellisesti – kaduilla ja torpissa.

Lontoossa lakia ei saatu muutetuksi ja kaiken lisäksi englantilaisten maanomistajien edustajat Irlannissa kiinnittivät raporteissaan huomion lähinnä maksamatta jääneistä vuokrista. Heitä eivät kuolevat ihmiset kiinnostaneet. Tästä oli seurauksena se, että suuri joukko vielä hengissä olevista maatyöläisistä häädettiin kodeistaan.

Joten eipä ihme, että ensinnäkin seuraavan 50 vuoden aikana noin  miljoona irlantilaista muutti Amerikkaan leveämmän leivän toivossa. Ja toiseksi se, että irlantilaisten suhtautumiseen Englantiin vaikuttaa vieläkin tämä episodi.

*

https://www.aljazeera.com/news/2018/12/members-adopt-global-migration-pact-181210092353957.html

10.12.2018

”Migration is a natural phenomenon,” German Chancellor Angela Merkel said. ”It happens all the time all over the world. If it happens legally, it’s a good thing.”

*

”Muuttoliike on luonnollinen ilmiö”, Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi. ”Se tapahtuu koko ajan koko maailmassa. Jos se tapahtuu laillisesti, se on hyvä asia.”

Onko muuttoliike välttämättä aina hyvä asia? Oliko vuoden 2015 pakolaistsunami laillista muuttoliikettä? Miljoonan kouluttamattoman elintasopakolaisen tunkeutuminen EU-alueelle ei varmasti ollut yksiselitteisesti hyvä asia. Angela Merkel pääsi jälleen tuomaan esille tyhmyyttään.

Tarja olisi varmasti halunnut aatteensa ohjaamana, että venäläiset, silloin vielä kommunistiset, olisivat ottaneet Suomen haltuunsa.

*

Ulkoasiain kansankomissaarin Molotov Berliinissä marraskuussa 1940

http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html

”Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa. Suomen kysymys on vielä ratkaisematta ja hän pyysi Johtajaa sanomaan, onko Saksan ja Venäjän sopimus, sikäli kun se koskee Suomea, edelleen voimassa. Neuvostohallituksen näkemyksen mukaan tähän ei ole tullut muutoksia.3

*

Voiko Tarja Halonen uskoa, että suomalaiset olisivat selvinneet toisesta venäläisten hyökkäyksestä ilman ulkopuolista apua?

Onko Tarja Halonen tohtinut moittia venäläisiä siitä, että tekivät kesällä 1939 sopimukset Natsi-Saksan kanssa? – tuskin on ..

***********

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005926058.html

8.12.2018

Tarja Halonen Ylellä natsitunnusten kieltämisestä: ”Kyllä sen Suomikin voisi tehdä ja päästä omasta historiastaankin eroon”

Presidentti Tarja Halonen myöntää, ettei asioiden kieltäminen aina tarjoa ratkaisua ongelmaan.

Presidentti Tarja Halonen on valmis näyttämään ”keltaista valoa” natsitunnusten kieltämiseksi lailla Suomessa.

– Olen lievästi keltaisella valolla siihen päin, että voisi vaikka katsoakin auttaisiko se asioiden selvittämistä, Halonen totesi tänään lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Hänen mukaansa Suomi kulkisi ainoastaan eurooppalaisten valtavirrassa ottamalla tiukemman kannan asiaan.

– Kyllä sen Suomikin voisi tehdä ja päästä omasta historiastaankin eroon, Halonen viittasi toiseen maailmansotaan ja Suomen yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa.

[ Ovatko venäläiset päässeet eroon historiastaan? Itse asiassa hehän kirjoittavat historiaansa kaikenaikaa uusiksi.]

Hän huomautti kuitenkin, etteivät pelkät yksittäisten tunnusten kiellot ratkaise ongelmaa. Arvot pitää sisäistää, eikä lainsäädännöllä voi kovin voimakkaasti ohjata ihmisiä hyvään.

Halonen myöntää, että natsilippujen heiluttaminen Helsingissä uusnatsien marssissa itsenäisyyspäivänä tuntui pahalta.

– Tuntuu pahalta, ihan yksinkertaisesti tuntui pahalta.

Hän arveli tapauksen kertovan siitä, etteivät lippujen heiluttajat välttämättä tunne historiaa.

– Se on aina vaarallista, koska historia kertoo, miten on tietyissä menettelytavoissa tullut tulosta. [ Niin, kuinkahan monta ihmistä kuoli punalipun heiluttamisen aikana? – esim. vuonna 1937]

– Ihmiset leikkivät sellaisilla asioilla, jotka eivät ole sellaiseksi sopivia.

– Miksi kukaan ihminen voi ihannoida väkivaltaa nimenomaan johonkin kansanryhmään, Halonen ihmetteli ääneen.

Haloselta kysyttiin Ylellä myös, mikä on saanut rasismin rehottamaan Suomessa.

Hän antoi Suomen romanit tai keskustelut saamelaisista esimerkkeinä siitä, miten Suomessakin on rakennettu vuosikymmenien aikana sallimista tietynlaiselle huumorille, jossa joku kansanryhmä on pilkan kohteena.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) suhtautui natsitunnusten sääntelemiseen nihkeästi Ylen haastattelussa ja kutsui sitä ”vaikeaksi tieksi”.