Nykyisellä hallituksella miljardien menot tyhjänpäiväiseen ei näytä merkitsevän mitään.
Sukupuolen näkyminen henkilötunnuksessa ei luulisi haittaavan ketään – näkyyhän sukupuoli, yleensä, henkilön päältäkin. Onhan toki niitäkin pieni ryhmä ihmisiä, jotka eivät varmuudella tiedä mitä sukupuolta he ovat. Heidänkö ehdoille koko maailma nykyään pyörii? Sukupuoli voitaisiin kätkeä henkilötunnuksessa tulevilla sukupolvilla luopumalla pariton-parillinen jaottelusta henkilötunnuksen loppuosassa.
Pelkästään henkilötunnusta mulkkaamalla identiteettivarkaudet tuskin vähenevät.
………………………………………………………………………………………………………………………………………………
Työryhmän raportista:
Työryhmän tarkasteltavana on ollut muun muassa henkilön yksilöivän tunnuksen myöntämisen toimivalta; se, tulisiko tunnus myöntää kaikille Suomeen tuleville henkilöille ja minkälaisin edellytyksin tämä tapahtuisi; miten henkilö tunnistetaan tunnuksen antamisen yhteydessä; tunnukseen liitettävät biometriset tunnisteet; tunnuksen muoto, josta nykyisellään ilmenee henkilön ikä ja sukupuoli;..
………………………………………………………………………………………………………………………………………………
Mielestäni kaikille Suomeen tuleville ihmisille ei pitäisi antaa henkilötunnusta. Tilapäisen oleskeluluvan saaneille voitaisiin antaa biotunnisteella varustettu henkilökortti.
Työryhmän raportista: ” ..miten [maahan tullut] henkilö tunnistetaan tunnuksen antamisen yhteydessä..”
Henkilötunnuksen muunteleminen tuskin helpottaa maahan tulleen henkilön tunnistamista mitenkään.
*************************************************************************************************
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2e52284-095f-4d31-895a-f2d0b7e9b342
Aloitteen mukaan Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta, jonka mukaan ”henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta” tulee luopua ja nykyinen järjestelmä säilyttää. [ yli 50 tuhatta allekirjoitusta ]
****************************************************************************************************
Luonnollisen, väestötietojärjestelmään rekisteröidyn henkilön henkilötunnus. Henkilötunnuksen muodostumiseen vaikuttavat henkilön syntymäaika, sukupuoli sekä se järjestys, jossa sama päivänä syntyneiksi merkityt henkilöt rekisteröidään väestötietojärjestelmään.
Muoto PPKKVVXNNNT, jossa PPKKVV=syntymäaika, X=syntymävuosisadan ilmaiseva välimerkki (’+’=1800-luku, ’-’=1900-luku tai ’A’=2000-luku), NNN=juokseva numero väliltä 002-899 (naisilla parillinen ja miehillä pariton), T=laskennallisesti määriteltävä tarkistusmerkki, joka on numero 0-9 tai iso kirjain A-Y (ei G, I, O,Q).
Luottamuksellinen muuttuja [Lähde: Tilastokeskus ]
******************************************************************************************************
Henkilötunnusta kehitelleen työryhmän raportista:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162162/Liite3%20Henkilotunnuksen_uudistaminen_johtoryhma_valiraportti.pdf?sequence=6&isAllowed=y
2.1 Ongelmat
Työryhmä on pyrkinyt selvittämään ja löytämään ratkaisuja niihin ongelmiin, joita nykyisen henkilötunnuksen käyttämiseen liittyvät toimintatavat aiheuttavat. Asettamispäätöksessä katsottiin ensinnäkin, että nykyisen henkilötunnuksen rakenne, muodostaminen sekä käyttötavat ja -tarkoitus eivät vastaa henkilötunnukselle asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita. Henkilötunnuksen myöntäminen edellyttää henkilön tunnistamista, minkä vuoksi kaikille Suomeen muuttaville ulkomaalaisille ei ole voitu myöntää henkilötunnusta. Tämä aiheuttaa ongelmia henkilöiden yksilöimisessä erityisesti eri järjestelmien välillä, kun henkilöillä voi olla useita erillisiä rekisterihenkilöllisyyksiä. Tämä vaikeuttaa myös asiointia viranomaisissa ja yksityisen sektorin palveluiden käytössä. Nykyinen rekisteröintikäytäntö ja -sääntely on lisäksi johtanut tilanteeseen, jossa rinnakkaiset henkilötunnukset samalle henkilölle tai henkilötunnuksen myöntäminen henkilöä tunnistamatta ovat mahdollisia. Rinnakkaisia tunnuksia käsitellään tarkemmin jäljempänä osiossa 4.3. Henkilötunnusta käytetään myös useissa yhteyksissä henkilön tunnistamisen välineenä, mikä aiheuttaa tietoturvariskejä ja altistaa henkilötunnuksen väärinkäytölle. Nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät henkilön syntymäaika sekä sukupuoli, minkä vuoksi tunnisteen muodon ja sisällön uudistamista on syytä arvioida. Henkilötunnuksen nykyisestä muodostamismallista ja muodosta myös johtuu, että henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä. Henkilötunnukseen ja sen käsittelyyn liittyvät kysymykset on arvioitava uudelleen väestön rajat ylittävän liikkumisen ja nopean digitalisaatiokehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on malli, jossa henkilö yksilöidään yhdellä tunnisteella, jota voidaan sujuvasti käyttää järjestelmien välillä. Keskeinen kysymys on se, miten saadaan luotua Suomessa yhteiskunnan tuottamissa palveluissa asioiville ja niihin osallistuville henkilöille yksiselitteinen ja yhteinen kansallinen rekisteri-identiteetti ja sitä tukevat keskitetyt käsittely- ja palveluprosessit.
.
Digitalisaatio korostaa identiteetin hallinnan merkitystä ja väestötietojen reaaliaikaisen saatavuuden tärkeyttä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus on luonut henkilötietojen käsittelyyn uusia velvoitteita etenkin rekisterinpitäjille. Asetuksen tavoitteena on parantaa luottamusta online-palveluihin sekä edistää EU:n digitaalista sisämarkkinoiden kehittämistä. Rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät velvoitetaan sanktioiden uhalla ryhtymään toimiin, jotka vastaavat henkilötietojen käsittelyyn kulloinkin liittyvää riskiä. Erityisesti verkkoympäristössä henkilötietojen käsittelyyn liittyvät puutteet koetaan ongelmana asioinnin luotettavuuden ja käytettävyyden kannalta. Useimmissa viranomaispalveluissa asiointi ei onnistu ilman henkilötunnusta. Henkilötunnuksettomalla henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada tunnistusvälinettä, pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön.
,,
2.2 Työryhmän tehtävät
Työryhmän tarkasteltavana on ollut muun muassa henkilön yksilöivän tunnuksen myöntämisen toimivalta; se, tulisiko tunnus myöntää kaikille Suomeen tuleville henkilöille ja minkälaisin edellytyksin tämä tapahtuisi; miten henkilö tunnistetaan tunnuksen antamisen yhteydessä; tunnukseen liitettävät biometriset tunnisteet; tunnuksen muoto, josta nykyisellään ilmenee henkilön ikä ja sukupuoli; tunnuksen ja sen kohteena olevaan henkilöön liittyvien tietojen hallintaprosessi sekä tunnuksen käyttäminen henkilöiden identifioimiseen järjestelmien välillä. Työryhmän on työssään otettava huomioon myös teknologisen ja kansainvälisen kehityksen vaikutukset ja mahdollisuudet henkilön yksilöimisessä ja identiteettien hallinnassa. Työryhmän pitkän tähtäimen tavoitteena on tuottaa malli, jossa henkilön yksilöivä tunnus ja siihen liittyvät tiedot voidaan hallita erillisinä sekä toiminnallisesti että oikeudellisesti. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisu, joka mahdollistaa identiteettivarkauksien aikaisempaa paremman estämisen, edistää henkilöön liittyvien rekisteritietojen hajautettua hallintaa ja henkilön nykyistä laajempaa mahdollisuutta itseensä liittyvien tietojen hyötykäyttöön myös yksityisen sektorin palveluissa sekä tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön identifioimisessa.