Tekijä: Timo Lennart

Olen viime aikoina joka yö nähnyt unen, että olen sotaväessä ja on päällä jonkinlainen kriisitilanne, muttei varsinaista sotaa.

Viime yönä ”olin” panssarijoukoissa panssarivaunun lataajana ja oli  jonkinlaiset sotaharjoitukset. Sinänsä outo uni, kun tosielämässä palvelin it-rykmentissä ja panssarivaunun sisällä en ole ikinä käynyt.

Panssarivaunuihin olin viimeksi kosketuksissa vuosi sitten, kun kävin hämeenlinnan panssarimuseossa, mutta armeija-aikana en ollut lähelläkään panssarivaunuja, enkä myöskään kertausharjoituksissa, joista viimeisestäkin on jo kauan aikaa.

Velipoikani toi minulle purkitettua isojärven muikkua monta tölkkiä. Tuo on meidän mökkijärvi ja viime kesä oli niin hyvä muikun kannalta että oli verkot täynnä sitä joka kerran. Tänä kesänä on ollut paljon nihkeämpää, kun verkot ei ole antanut kuin muuutamia kymmeniä muikkuja.

Yksi päijänteen ammattikalastaja sanoi meille, että on ollut huonoin kalakausi 30 vuoteen tänä kesänä. Oiskohan tämän kesän ilmoilla ollut osuutta asiaan.

Itse lähden uistelemaan isojärvelle 6.-7. syyskuuta. Tavoitteena on saada isoa ahventa  savustusuuniin. Taimen ja järvilohikin kelpaisi, mutta siihen tarvitaan roppakaupalla onnea.

Pitäisi elää viikko 27 eurolla, kun oli niin paljon laskuja jotka piti maksaa. Rahaa saan siis vasta 1. syyskuuta seuraavan kerran. Sieniä ja marjoja olen poiminut metsästä mutta ei niillä nälkä lähde.

Makarooni pursuaa jo korvista ulos, ei kiitos sitä enää. Nyt täytyy keksiä jotain muuta edullista syötävää.

Soskuun en mene.

Läksin poimimaan kantarelleja, mutta löysinkin läheisen kuusen juurelta pari komeaa herkkutattia, jotka olivat täysin madottomia.

Kuullotin  pilkotun sipulin voissa ja lisäsin tatit ja hieman suolaa. Sitten kermapurkillisen ja pidin liettä hiljaisella lämmöllä. Lopputuloksen annoin vähän jäähtyä. Sienisoosin kylkeen paistoin ahvenfileitä voissa.

Täytyy sanoa, että en ole vähään aikaan syönyt näin herkullista ateriaa, sillä olihan suunmukaista.

Mitä enemmän tulee Suomeen ja muualle Eurooppaan väkeä islaminuskoisista maista, niin sattuu ja tapahtuu.

Eipä muuta.

Nyt rytisee Lahdessa kunnolla. Istun terassilla ja hörpin sandelssia ihaillen upeita salamoita. Ilma puhdistuu kunnolla ja pitkään se tätä hautokin. Päivällä oli niin painostava ilma, että hiki virtasi vaikka istui paikoillaan tekemättä mitään. Ukonilmoista olen aina pitänyt, mutta en kuitenkaan niinkään tasaisen harmaasta tihkusaderintamasta.

Hautumassa uunissa miedossa lämmössä. Valurautapataan lisäksi iso sipuli isoina lohkoina antamaan lihalle sopivaa mehevyyttä ja kosteutta. Lisäksi porkkanaviipaleita ja mausteita. annan siis olla valurautapadassa kannen alla kaksi ja puoli tuntia  uunissa. Nyt tulee jo hyvät tuoksut ja kohta pääsen herkuttelemaan. Se on moro.

Huomenna lähden veskulle uistelemaan jos on edes kohtalaisen hyvä sää. Tavoitteena on saada kuhaa, mutta hauki ja ahvenetkin kelpaa. Sähköperämoottori on voimanlähteenä ja samalla reissulla käydään enonsaaressa paistamassa nuotiomakkarat.

Tuo kuha on minulle vieraampi saaliskala, kun meidän kesämökkijärvessä, jossa pääasiassa kalastan, ei sitä ole ollenkaan.

Niinpä, jos huomenna ahti antaa kuhaa, niin otan mielellään vastaan herkullisia valmistusohjeita esimerkiksi Pohjolan Kallelta, Putkisen Jussilta ja kaikilta muilta.

En minä tuohon kolmiloikkaajaan uskonutkaan, vaan arvasin että karsiutuu. Ainoa loppukilpailupaikka taitaa olla Tero Pitkämäen varassa. Siinäkin sitten on himmeinkin mitali tiukassa, kun keihään taso on tällä kaudella ollut tosi hurja. No, aika näyttää.

Viimeisten verikokeiden perusteella maksa-arvoistani näkyi rankka juominen. Näin sanoi minulle sairaanhoitaja. No, ei siinä auttanut hälle ruveta valehtelemaan, kun on olut minulle maistunut, vaikken juurikaan vahvempiin koske. Pitäis varmaan himmata, mutta kun tämä olut on vaan niin pirun hyvää.

 

T L