Tekijä: Timo Lennart

Urheilua seuraan aika paljon yli lajikirjojen, paitsi en formulaa. Futiksesta sen verran että nykyään ilmaiskanavilta tulee enemmän naisten kansallista sarjaa, kuin miesten veikkausliigaa. Olisko tämä asia tasa-arvon nimissä. Taitaviahan näkyvät nuo naisfutaajatkin olevan, kun häviävät miesfutaajille vain fysiikassa.

Rikossarjoista en jaksa kaikenmaailman jenkkiläisiä CSI-sarjoja katsoa, vaan melkeimpä vain saksalaista kettua ja katson sen tänäänkin. Hercule Poirot on myös hyvä, mutta se tulee vain turhan aikaisin, kun sen lähetysaikana vietän mielummin aikaa ulkona. Pääuutiset katson vain tekstiteeveestä, koska uutislähetykset masentavat minua.

No, kun en ole mikään viiniasiantuntija, niin ei tuo minun suussa sen kummemmalta maistunut, kuin 8 euron chileläinen merlot, jota useimmiten alkosta ostan. En nyt muista vuosikertaa, mutta olisko ollut 1990-luvulta tuo kallis pullo. Itse en muutenkaan välitä kovin rotevasta punkusta, vaan enemmän noista mehumaisista halpispunaviineistä, joiden alkoholipitoisuus on suunnilleen 13 % luokkaa.

Vaikka kuulun riskiryhmään. Olen selvinnyt taistelemalla paljon kovemmista jutuista , kuin jos saan tartunnan.

Selvisin  muunmuassa yli 5 vuotta kestäneestä vakavinta tasoa olevasta masennuksesta. Tuli nähtyä ja koettua maanpäällinen helvetti. Silloin joka ilta rukoilin Jumalalta, että ei tarvitsisi herätä seuraavaan päivään. Joka aamu jouduin keksimään uuden syyn, miksi en painaisi pistoolinpiippua ohimoilleni ja painaisi liipaisinta, kun minulla oli ladattu colt coverment yöpöydälläni.  Ostin  sen yhdeltä tutultani. Hävitin sen aikoja sitten.

Ylilääkäri kehui minua kun selvisin masennuksesta ja sanoi, että moni ei ole pystynyt samaan.

Lasten suojaikää  hyväksikäyttötapauksissa ollaan laskemassa 16vuotiaista alle 12 vuotiaisiin.

Lukekaapa Helsingin Sanomien sivuilta. Itse en jaksa kirjoittaa enempää, kun tekee niin pahaa 🙁

Harrastan laatuoluita, mutta humalaan asti juon itseni harvoin. Ostan mielummin 5-6 yli kolmen euron laatuolutta, kuin laatikollisen peruskoffia tai karjalaa.  Kyllä nekin joskus menevät ja kaikkea muuta olutta olenkin saanut kurkustani alas, mutta en pirkkaa. Ihmettelen ketkä sitä ostavat, kun minun suussani se maistuu ihan oksennukselta: Täytyisi olla makuaisti täysin  turtunut. Pirkka-tölkissä ei ole mitään muuta hyvää, kuin 15 centin pantti.

Ostin 2 pakettia tulisia ja rasvaisia kanansiipiä ja leffailtaa varten juustonaksuja ja kermaviilin niille dipiksi.

TV 2 tänään Papillon uusi versio (2017) Annas kattoo onko tuo lähellekään yhtä hyvä, kuin Steve McQueenin ja Dustin Hofmanin tähdittämä klassikko 1980-luvulta.

Oltiin veljeni kanssa monta kertaa hoidoissa tädillämme ja siellä tätimme mies luki meille aina iltaisin Pohjois- Amerikan intiaaneista, kun pelkästään niistä hänellä oli kirjahylly täynnä kirjoja.

Pohjois-Amerikan reissullaan hän oli kerran vieraana navajo-reservaatissa. Intiaanit antoivat hänelle läksiäslahjaksi ”saunavihdan” joka oli monisäikeinen nahkaruoska jossa oli metallisia niittejä. Tätimme mies sanoi, että ne navajot luulivat, että me suomalaiset kidutamme itseämme saunassa.

Ei, en puhaltanut, vaan siksi nimenomaan kun en öisin paljon puhalla.

Hoitaja soitti eilen keuhkotautien polilta, ja lääkäri kuulemma tulee tekemään päätöksen autolla ajo-oikeuteni eväämisestä.

Hoitaja sanoi, että näin pahanlaatuista uniapneaa hän ei ole tavannut kellään muulla potilaallaan koko uransa aikana.

Eilen nukahdin linja-autoon. Piti jäädä kauppatorilla pois, mutta heräsin vasta Ahtialassa.

Kirjoitin sähköpostin kautta Uusi Lahti -ilmaisjakelulehden mielipidepalstalle.

Vaikka pyrin olemaan tahdikas ja välttämään alatyylisyyttä, niin yllätyn jos julkaisevat postaukseni, koska 86 %  lehtien toimittajista edustaa vihervasemmistolaisuutta.

Mutta yrittämättä ei saa mitään.

1,5 l vettä

400g hirvenjauhelihaa

250 g ihraista siankylkeä

750 g keittojuureksia

purjoa, kuivatilliä, mustapippureita, suolaa

2dl kuohukermaa

100g pala koskenlaskijaa

Unohin ostaa lihaliemikuutiot, mutta kaadoin sianläskin ruskistamisesta pannulle kertyneen rasvan keitoksen joukkoon.

Annan keiton muhia pitkään liedellä hiljaisella lämmöllä ja kerman sekä koskenlaskijan lisään sekaan vasta loppuvaiheessa.

Eiköhän tuolla nälkä lähe 🙂