Tekijä: Timo Lennart

Vielä en pysty sillä mitään sokeritoppaa painavampaa nostaa ja lääkäri sanoi etten saakaan. Kuitenkin olen jo pystynyt tekemään jonkin verran lääkärin kehoittamia vahvistusliikkeitä. Sängyssä nukkuminen on vielä ollut huonoa koska se vain vasemmalla kyljellä niinpä olen nukkunut yöni enimmäkseen laiskanlinnassa.

Torstaina on vielä röntgen ja aika tapaturmapolille. Eiköhän tämä tästä….

Tuttavallani oli kaksi rotukissaa mutta hän antoi ne pois tuttunsa maalaistaloon koska otti labradorinnoutajan eikä halunnut pitää enempää kotieläimiä.

Viime yönä ilves vei piha-alueelta niistä toisen ja tapahtuma oli tallentunut pihakameraan. Nyt toinen kissa, Viiru, on ollut ihmeissään missä Vili on.

Ikävä juttu, mutta luonto on sellainen kun on, eikä sille minkään voi 🙁

Tämänkin joudun kirjoittamaan vasemmalla kädellä. Kesäkuun 3. päivä murtui poikki oikean käden yläosasta olkavarren luu. Sitä ei  voitu kipsata vaan kantositeellä ja vahvoilla särkylääkkeillä olen mennyt ja sängyssä nukkumisesta ei ole tullut mitään vaan olen joutunut nukkumaan yöt nojatuolissa.

Tapaturma sattui kun nousin veneestä teivaan satamassa ja kompastuin ja iskin itseni pahasti laiturin kulmaan. Seuranta-röntgen on viikon välein ja fysioterapeutti ottaa jossain vaiheessa yhteyttä.

Hyvää juhannusta kaikille

Lahden vesijärven huono maine juontaa 1970- 80 luvuilta, jolloin vesi oli niin saastunutta ettei siinä kannattanut edes uida. Nykypäivänä on kuitenkin toisin.

Yleensä ylimieliset lahtelaiset ökyveneilijät suuntaavat pysähtymättä Vääksyn kanavan kautta päijänteen puolelle vaikka pohjoisella vesijärvellä on ihan yhtä hienoja retkeilysaaria ja tulentekolaavuja.

No, saatiinhan olla rauhassa paistamassa makkaraa ja keittämässä varhaisperunoita kallioisella hienolla saarella.

lisäksi vesku antaa uistimella hyvin kuhaa ja sille kalalle voikin antaa arvon mikä sille kuuluu.

Mulla on sieraimet ja silmät täynnä katupölyä. Koivu- ja leppäallergioista paranin jo kauan sitten. Vielä 2000-luvun alussa lepän ja koivun siitepölyt oli minulle niin pahaksi, etten toukokuussa pystynyt ulkoilemaan juurikaan aurinkoisilla ja tuulisilla ilmoina. ainoastaan sade ja allergialääke tuolloin helpottivat.

Nykyään olen pahasti allerginen ainoastaan hevosille, mutta eipä niiden kanssa nykyään joudu tekemisiin. Aikoinaan olin yötä kaverin maatilalla Hollolan kirkonkylällä ja hänellä oli monta hevosta. Meinasin yöllä tukehtua.

Kaikki vaihteet toimii, mutta kun poljin 6 km keskustaan, niin polkimien keskiö vähän narisi. Kun saan työkaluja niin se pitää avata ja puristaa sinne vaseliinia.

Renkaat uudenveroiset ja ei mikään merkkibrändipyörä, mutta vanha sanontahan on että : Ei lahjahevosta suuhun katsota.

Mitä naapurin peugeottiin tulee, niin sanoin että kannattaa vaihtaa vaikka japsiin, kun parhaat ranskalaiset saa nakkarilta.

Elisan kännykkäyhteys ei ole toiminut 5 päivään ja ei toimi  vieläkään täällä sykekadulla, vaikka vikailmoitukset tehty. Laitoin äsken reklamaation  Elisalle pankkitilinumeroni kanssa jossa vaadin rahallista korvausta haitasta josta on ollut minulle vahinkoa, varsinkin kun olen odottanut tärkeitä puheluita kelasta, sosiaalitoimesta sekä koulutuskeskus salpauksesta, niin on kohtuutonta että olen joutunut menemään yli 2km päähän osoitteestani joka päivä jotta olen voinut soittaa ja vastaanottaa tärkeitä puheluita ja tekstiviestejä.

Nyt jos joku sanoo , että minulla on liian iso luu vastassa, niin voin tässä kohtaa kertoa että voitin aikoinaan oikeusjutun Lahden kaupunkiakin vastaan, niin osaan kyllä painia isojen ”äijien ” kanssa.

Erään seurakunnan pastorilla oli saarnapäivä, mutta pappi valehteli olevansa sairaana, koska hänen teki niin kovasti mieli lähteä pelaamaan golfia.

Jumala ja Pyhä Pietari katselivat papin touhuja ja Jumala päätti antaa papille pienen näpäytyksen.

-””Annan hänelle kentän ihannetuloksen””: sanoi Jumala Pietarille.

-””Mikäs ihmeen rangaistus se muka on ??”” : Pietari ihmetteli.

Jumala vastasi: -”” Kellepäs hän voisi siitä kertoa ja kehuskella””

Vielä eilen luulin että kännykkäni sim-kortti on vioittunut, ni en eilen ottanut edes kännykkää mukaan kun kävin salpauksessa pääsykokeissa.

No tänään kun kävin 2 km päässä kotoani kaupassa, niin äkkiä elisan verkkoyhteys palasi ja pystyin soittamaan puheluita siellä.

Mutta nyt kun olen taas kotona keskussairaalan kupeessa, niin ei verkkoyhteyttä ja kännykän näytölle tulee vain: Ei yhteyttä verkkoon kun yritän soittaa.

Mystinen juttu.

Suurin osa hakijoista oli nuoria likkoja ja taitavia käsistään, en voinut kuin ihailla heidän tekemistään. Oli siellä minun lisäksi pari muutakin iäkkäämpää hakijaa.

Jo ensimmäinen tehtävä oli minulle vaikea kun piti taitella paperista mallinmukainen monikulmainen särmiö ja liimata se kokoon. No sain tehtyä jonkinlaisen tekeleen, mutta se jäi vähän ruttuiseksi kun suurin osa muista hakijoista sai taiteltua tosi siistin teoksen.

2. tehtävä : Piti  poimia Helene Schjerfbeckin maalauksesta kaikki mahdolliset värit ja maalata vesiväreillä jokainen väri ruudukkoon. No tuli huomatuksi että värioppini kaipaisi päivitystä vaikka olen akryyliväreillä maalauksia maalannut mutta siitä on aikaa- Välttävästi suoriuduin tästä tehtävästä.

3. tehtävä Piti valmistaa vähintään 20cmx20cm mitoiltaan oleva kaulakoru eri värisistä ja eri pituisista nippusiteistä sekä ohuista pahviputkista. Tämä oli ainoa tehtävä josta suoriuduin mielestäni kohtalaisesti. Tämä myös oli koetehtävistä ainoa jossa mitattiin hakijoiden luovuuskykyä.

4. tehtävä piti muovata ja valmistaa  savesta mallina oleva koru mitoiltaan 12cm x10cm. Tämän tehtävän aikana meinasin jo luovuttaa ja kävellä ulos, mutta muovasin kuitenkin jonkinlaisen teoksen, vaikka lopputulos jäi vähän vajaaksi mallina olevasta.

Oli kuitenkin kiva päivä ja sain tutustua uusiin ihmisiin, ja plussana oli ilmainen ruokailu noutopöydästä. Hampurilaisia , paneroituja kanapihvejä ja paistettuja perunoita. Sai syödä niin paljon kun halusi

Palaute pääsykokeista tulee ensi viikolla sähköpostiini siinäkin tapauksessa jos en tule valituksi opintolinjalle.