Allekirjoittanut nimitettiin taannoin Tracon ry:n hankintavastaavaksi kaudelle 2025. Montaa hommaa olen 20 vuoden aikana siellä tehnyt, mutta tämä on yhdistyshommissa uutta. Päätin yhdistää yhdistyksen arvoja ja liiketoiminnallisia oppeja.
Hankintaopas tyhjältä pöydältä
Kirjoitin ensi työkseni pienen hankintaoppaan. Huomasin siinä nopeasti, että asioita ei tarvitse yhdistyksessä miettiä kuten yrityksessä, saati julkisen sektorin laitoksessa. Samoja virheitä ei ole pakko toistaa. Optimisti voi halutessaan nähdä, että tässä saa siis tehdä aivan uusia virheitä.
Seuraavanlaisia lähestymiskulmia otin mukaan.
- Oston tai vuokrauksen lisäksi lainaus yhdistysverkostolta tai yhteishankinta.
- Luovat hankintakanavien etsinnät – monet etsityistä asioista eivät ole aivan hyllytavaraa, joten haastetaan positiivisella tapaa toimittajia.
- Säästeliäisyyden pointti. Säästämiseen on vahvempi motivaatio, kun tietää että oma yhdistys ja oma yleisötapahtuma ovat edunsaajia, ei jokin mystinen johtoporras tai etäinen sijoittaja.
- Lupa olla hyvis. Asiat kuten toimittajan vastuullisuus, kotimaisuus (EU) ja vastaavat arvokysymykset voidaan huomioida järkeä käyttäen, ei byrokratiaan hukkuen.
- Hankinnan palveluasenne. Ei ”lue satasivunen ohje ja noudata”, vaan ”ihan mitä vaan, tule juttelemaan”.
Juuri mikään yllä mainituista ei ole mahdollista toteuttaa muualla. Jäykemmillä toimijoilla on paljon reunaehtoja, jotka sinänsä ovat ymmärrettäviä. Ilman näitä reunaehtoja näkee kuitenkin toisenlaisen maailman, josta nähdäkseni voi myös oppia laajemmin.
Vertailu julkiseen
Keskustelemme varsin aiheellisesti julkisen sektorin hankintojen katastrofaalisista epäonnistumisista. Osa ongelmista johtuu tiukasta lainsäädännöstä, vaan yhä useampi ongelma johtuu siitä ettemme ymmärrä lainsäädäntöä – tai jopa vain siitä, että väärät ihmiset, väärillä taidoilla, ovat tekemässä huonoja päätöksiä.
Ovatko pykälät syy ongelmiin vai tekosyy?