Hallituksemme rakentui velkajarrun varaan.
Pelastetaan hyvinvointiSuomi velkajarrulla.
– Miten on käynyt: työttömyys on lisääntynyt,
investoinnit jäässä kun firmat jakavat liikenevät varat osinkoina?
– Velka on kasvanut entisestään…
– Helpoita on syyttää edellistä hallitusta.
Olisko nyt aika puoliväliriihessä tarkastella hallituksen stratekiaa?
Sopivan mansellismielinen blogialusta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saksa-hirttaytyi-velkajarruun-ja-rimpuilee-nyt-siita-irti/9101970
Saksa rimpuilee velkajarrunsa kanssa.
Joillakin lasi on aina puoliksi tyhjä.
Niin mikä määrä velkaa on sopiva?
Jos velalla osataan investoida tuottavaan se lienee oikein?
Jos säästöinnoissa leikataan liikaa se lisää leikkaamisen tarvetta yhä lisää?
– Säästöinnoissa on myös myyty tuottavaa eikä hyvä…
Oletko siis sitä mieltä, että Marinin sakin holtiton velanotto juokseviin menoihin oli viisasta ja menojen isääminen ilman aavistustakaan siitä, millä ne maksettaisiin, oli fiksua?
Nythän niitä lisättyjä menoja joudutaan maksamaan velalla, mitä ei ilman niitä olisi tarvittu
Jos faktoilla on väliä niin tilastot kertovat työttömyyden lähteneen kasvuun jo vuonna 2022.
Faktaa on myös, että ihmisten ostovoima on noussut jo vuonna 2024 ja jatkaa nousuaan myös tänä vuonna.
Suomeen kohdistuva investointi mielenkiinto on kasvanut ja hallitus tekee sen minkä voi tehdä investointien toteutumisen suhteen esim.luvituksen sujuvuutta lisätään ja valitusten määrää on rajattu.
Rakentamisessa näkyy lievää piristystä, mutta kun rakennusfirmoilla on tuhansia uusia asuntoja myymättä niin se ottaa aikansa.
Lisää asuntoja ei valtion pidä ryhtyä velaksi rakentamaan vaikka vasemmisto sitä esittää.
Nykyinen hallitus on leikannut julkista sektoria, kun sosialistihallitus paisutti sitä ihan huoletta kustannuksista.
Eikö ne korot pysyneetkään nollassa vaikka sosialistit niin lupasivat ja hitto, kun velat pitääkin maksaa, vaikka sosialistit sanoivat muuta.
Investoinnit eivät nähdäkseni ole jäässä vaan lisääntymässä – vihdoin. Kyllä, valtionyritykset tunaroivat mutta oikeat firmat eivät. Nyt on vihdoinki pieniä orastavia merkkejä siitä että halutaan taas rakentaa huomista. Vauraat sijoittajasuvut, instituutiot ja myös pienemmät rahoittajat heräävät horroksestaan.