Euroopassa EU-narrit, levittelee käsiään, kun ei heitä päästettykään, vaipan vaihtoon itseltään.
Miksi Trumppi heidät ottais, neuvotteleen rauhasta, kun on heillä kusi ollut, kolme vuotta sukassa.
Suomen koko väri suora, röyhistelee rintaansa, kokoansa suuremmalta, näyttää jopa Elina.
Pian meillä värisuora, sotajoukot aseistaa, Ukrainaan ne suunnistaa, Raatteen opit mukanaan.
Ehkä tätä kautta saadaan, Karjalakin takaisin, Ukrainasta koukkaamalla, kaatuu karhu Pietarin.
Minä uskon että Trumppi, tekee kyllä diilinsä, silloin joutuu EU herrat, nuoleen omat näppinsä.
Tietenkin se Amerikka, omat edut varmistaa, eikä toimi niinkuin Suomi, muille ensin lahjoittaa.
Ehkä siellä jonkinmoiset, rauhanehdot laaditaan, mutta hetken päästä niillä, Putin perseen kiillottaa.
Itärajaa koskaan enään, avata ei ryssälle, vaikka kuinka Kiljusemme, tahtois päästä saatille.
Suomessa nyt joutuin pitäis, aurat aseiks takoa, kun ei enään muuten saada, talouteen vauhtia.
Tuppurainen varmaan voisi, sotajoukkoo komentaa, ryssä hänet nähdessänsä, Siperiaan katoaa.
Kaikkonen se olis paras, Putinin nyt tapaamaan, silloin kepu saisi pettää, säästyisihän isänmaa.
Kaippa tästä pian saadaan, aselepo Eurooppaan, rauhan kyyhkyt kiitoksensa, Trumpin suuntaan osoittaa.
Päästään sitten arkeamme, Suomessakin elämään, eduskunnan ratkottava, voiko mieskin synnyttää.
Rasismikin tässä kiirees, jäänyt vaille huomioo, persut päässeet niinkuin varkain, maahanmuuttoo karsimaan.
Hyvin menee mutta menköön, kunhan sentään muistamme, ettei rauhaan koskaan päästä, rajamme jos avaamme.
Piti vielä vaaleistakin, jokin sana lausua, demareiden vankkureissa, istuu vallan valakat.
Kolmen loikan loikkari se, kokoomukseen hyppäsi, Jungerilla taataan että, laarin pohja paistavi.
Kepulaiset luottaa vanhaan, vankkurit kun matkustaa, Lepikosta multakuormaa, omaan hautaan hakemaan.
Vihreissä ne kyllä luottaa, että virtaa riittänee, pitäis varmaan Pekkaan luottaa, Garuna kyll` palkitsee.
Vassarit kun Liistä pääsi, Minja hyppäs saappaisiin, proletaarin punasilmät, vaihtuu viher värisiin.
Ruotsalaiset kyllä meidät, Suomalaiset pakottaa, Karjakunnan kielikouluun, kinner oottaa lukijaa.
Kristillistä tasajakoo, puolue tää opettaa, mustan auton takapenkki, ristin saaton unohtaa.
Harkimon se taru taitaa, tähän kauteen lopahtaa, nuorikko kyll` kotipuoles, vanhan vaipan vaihtoaa.
Persuista ma olen jäävi, mitään juuri lausumaan, toivotaan et Riikan sakset, leikkaa paiseet tämän maan.
Jos murheita huoliaan käsittelee piirtämällä pöhköjä niin sanoisin että ihan tervettä on.
Satiiri on vaarallinen ilmaisumuoto, sen esittämisestä on moni menettänyt henkensä.
Ei taida Rantakaan enään Allahista satiirisesti piirustaa, keskittyy nykyään lähinnä Purran rienaamiseen omassa ”turvallisessa tilassaan”.
Jos taiteilija piirtelee töitä mitkä suututtavat, asiat ovat ihan hyvin.
Jos tuota tehdään verovaroin, sitten asiat eivät ole järin hyvin.
Hyvät pilapiirtäjät ovat aiemmin osanneet piirtää, ovat perillä asioista ja ovat myös olleet hauskoja.
Ranta ei täytä mitään edellisistä, mutta kenet hän tuntee ?
Jos Rannan teokset saavat lukijoilta kiitokset, Ranta on mies paikallaan. Eipä häntä hyväntekeväisyytenä tuossa pidetä.