Minä olen järkähtämättömästi yhä sillä kannalla, että muuten ei tätä maamme kansantaloutta ja vaihtotaseen alijäämää ja parikymmentä vuotta kestänyttä riekkumista kakunsyönteineen ennen leipomista saada takaisin kestävän kehityksen uralle kuin että……
…….kansalaisten pitää oppia rakastamaan ruoskaa, sillä kuten ollaan nyt nähty, että saksia käyttämällä tätä oleskeluyhteiskuntaan tottunutta ja totutettua kansaa ei ilman ruoskaa saada sen ideologian kannalle/kannattajaksi, joka hallitusohjelmassa kantaa nimeä työn ja yrittämisen yhteiskunta.
Jos kansalaiset haluavat, että maastamme voidaan jatkossa käyttää ilmaisua hyvinvointivaltio, niin silloin pitää sitten tehdä työtä sen tavoitteen saavuttamiseksi, eikä istua kintaidensa päällä tai laittaa työn viereen maata.
Ennen, siis vielä silloin kun maamme ei elänyt Huittislaisen hullun miehen opein, niin varma hyvinvoinnin ja korkean moraalin merkki oli, että mitä enemmän oli työmiehen kädessä rakkoja, sitä paremmin koko yhteiskuntamme voi myös henkisesti.
Nykyään ne rakot taitavat olla lähinnä kielessä ja suupielessä huutamisesta, jossa vaaditaan Purraa ja Orpoa hirtettäväksi ja painostetaan hallitusta antamaan köyhille oikeus olla kyykyssä jatkossakin, kyykyssä olijat ja heidän lakeijansa sanovat sen olevan ihmisoikeus, kun elää muiden piikkiin…..SAATANA !
Ja niin pitkään kun tämä huuto ja mekastus jatkuu vasemmalta laidalta median hurratessa vieressä, niin silloin voidaan todeta, että rakkaus ruoskaan ei vielä ole saanut täyttymystään, että lisätäämpä ripaus suolaa kyytipojaksi haavaan, kyllä sen jälkeen rakkaus palaa iloisesti kuin öljy pumpulissa.
Työ tekijäänsä kiittää.
Aamulehti kertoi yli 60 v naisen taistelun työnteosta: Kun oma auto hajosi hän kävi pienipalkkaisessa työssä jopa taksilla. Niin kova halu on tehdä palkkatyötä yhteiskuntamme eteen. Sitten hän osti paremman auton velkarahalla jotta pääsee töihin. No työ loppui ja velka jäi jota hän maksaa vielä vuosia. Nyt hän hakee työtä ja on päässyt kaksi kertaa jopa haastatteluun viimeisen vuoden aikana!
Ei ole tarpännyt ei vaikka Orpo/Purra piiskaa?
Eihän yhteiskunta voi jokaista yksilöä lähteä kädestä pitäen taluttamaan, päättäjien Orpon ja Purran on katsottava suurempaa kokonaisuutta valtiontaloudessa, jotta köyhäkin voisi joskus sieltä ”turvallisesta tilastaan” nousta omille jaloilleen.