Ette arvon pirkan blogistit voi uskoa että minä nautin kun seuraan, kuinka ympäri maailmaa poliittiset maansa(myyneet) johtajat, olivatpa sitten diktatoorisia tai demokraattisia, niin hyppivät seinille ja tämän seinähulluuden heissä on saanut aikaan Yhdysvaltain presidentti Trump.
Ensitöikseen Trumpi lähti hieromaan rauhaa Ukrainaan, käyttäen vuoroin keppiä ja porkkanaa. Siinämielessä hänen on helppo vedellä naruista, koska Yhdysvalloille sota Ukrainassa ei ole eksistentiaalinen kysymys, jos rauhaa ei hänen toimin saada aikaiseksi, niin sotikoon sitten vaikka maailman tappiin Eurooppa omalla mantereellaan.
Nyt sitten Trump on lähtenyt soitellen sotaan, siis kauppasotaan, saattaakseen Yhdysvaltain kauppapolitiikan pois siitä nykyisestä käytännöstä, jossa se on joutunut kovemmat tullimaksut maksamaan kauppakumppaniinsa nähden.
Kukaan ei tiedä, en edes minä, että koska Ukrainassa sota loppuu, jos loppuukaan. Eikä kukaan tiedä sitäkään, en edes minä, että minkälaiset seuraukset tällä kauppasodalla tulee olemaan Globaalisti ja myös Trumpin omalla kotikentällä.
Mutta sen tiedän varmasti, että Yhdysvallat ei ole se maa eikä maanosa, joka joutuu tunnustamaan kohdaltaan että hopea on häpeä.
Mitä pidempään maailmalla kipuillaan Amerikan suuntaan eikä tunnusteta tosiasioita, niin sitä enempi se sattuu.
Minä tiesin jo silloin ja mistä varoittelin, että kun Trump valitaan toiselle kaudelleen Valkoiseen taloon, niin hän tulee kyllä muistamaan Euroopasta häneen kohdistuneet hullun miehen syytökset päiväkirjoineen. Turhaan tässä nyt mietitään miksi Trump tekee kuten tekee, syyt löytyvät ensimmäisen kiven heittäjissä.
On mielenkiintoista seurata mitä Trumpin politiikka aiheuttaa ympäri maailmaa ja sen tiedän varmasti, että Valkoisessa talossa Trump voi seurata kuinka nyt häntä hulluksi nimnitelleet tahot ovat kuin madot koukussa, vaikka vielä jokin aika sitten luulivat olevansa leijonia.
Tappamisen soisi loppuvan Ukrainassa, ihan sama kuka sen lopettaa kunhan lopettaa.
