Nyt kun on palattu kuskaamasta ihmisiä grillailemaan ja saunomaan, haluaisin käyttää päivän ruokakokemuksia avukseni suututtaakseni mm. kaikki. Etsi vain se asia jolle haluat suuttua, valikoimaa on.
Suututan lihansyöjät
Olen jo pitkän aikaa sitten vaihtanut grillihampurilaisissa lihapihvit hernepohjaiseen Muu Royale -burgerpihviin. Sen maku ei ole yhtä hyvä kuin parhaan lihapihvin, vaan on siitä valovuoden edellä. Liha on hävinnyt tämän taiston täydellisesti.
Suututan vegaanit
Kasvispohjaiset juustonkorvikkeet ovat rikos ihmisyyttä vastaan. Jos burgerilla ei ole kunnollista, ehtaa kotimaista lehmänmaidosta tehtyä juustoa, mieluiten Kuusamosta, niin ollaan sitten ilman juustoa.
Suututan suomalaisen sinapin ystävät
Auran sinapille on siunattu paikkansa hernekeitossa mutta pitäkää se poissa minun hampurilaisista! Amerikkalainen tuontisinappi toimii tuossa vain niin paljon paremmin.
Suututan sitten ensi kerralla lisää ihmisiä kun vain ehdin.
Ruoka on tottumus ja elimistö on tottunut siihen mitä olet syönyt.
Ei ole hyvä isommin muuttaa syötäväänsä muuhun kuin mitä on ajat syönyt.
Myönnän rehellisesti kannattavan kunnon pihviä ja inhoavani vegekopioita sydämeni pohjasta.
Silti en näe vaivaa suuttua siitä, jos joku sellaista haluaa, koska se ei ole minulta mitenkään pois.
Siitä toki ärsyynnyn, kun joku vegeuskovainen tulee suu vaahdossa todistamaan vegeilyn autuutta ja lihansyönnin rikollisuutta, mutta eihän uskovaisuudelle mitään mahda.
Kaupunkilaiselle Lidln Kalaneuvoksen pakattu savulohifile tai Prisman saman tuottajan savukirjolohi, a’ vot ! Lisukkeina Chef sectin selleri-porkkana sosetta tai Nygrenin mietoa katkarapu-curry-chilisoosia.
Kyyttö- alkuperäisrodun edulliset ja valmiit lihatuotteet Alhlmailta. Tai jauhelihat hallista. Pihviä emme ole maistaneet enää vuosiin. Kaupunkikeittiössä turhauttavaa puuhaa kun vaimo ei pihveistä perusta. Pippuripihvi soosilla, al dente olisi kyllä poikaa.
Kaikki ”tekoruoka” kuten vege myrkyttää sielun ja ruumiin. Niitä suolistosairaita ja imeytymishäiriöisiä ovat sairaalat täynnä.
Perunat jne. jääneet lisukkeiksi soppiin, ei edes silli kelpaa suolapommina.
Vihannekset omasta takaa.
Täysjuusto, kerma, maito, juureen tehdyt hapanleivät, munat pitää tiellä.
Heikki, aika kauan tässä maassa on palkokasveja syöty ilman että ne myrkyttävät ketään. En jaksa uskoa että niin nyt yhtäkkiä tapahtuisi.
Ei kysymys ole pavuista
jne.., vaan ihmisruumiin genetiikasta, joka vaatii sekasyöjän sapuskat.
Kuinka monta tassun-mittaa realismista on materialismiin? Entä tulisiko joku kauppaan vahtimaan, että ostan arvojeni väriset tamponit? Tai nauramaan sille, kuinka epänaiset kompastelevat naruihin?
(Eikö miehinen huumori ole lopulta aika raskasta, kun joutuu aina nauramaan muille, oppimatta juurikaan nauramaan itselleen, itsemyötätuntoisesti? Ja eikö itsemyötätunto, siis omatunto, eli alkukielen yhteistä tuntoa merkitsevä sana sekä sen syvällinen ymmärtäminen kuitenkin juuri auttaisi löytämään parempaa yhteisymmärrystä jopa niiden ”femakoiden” sekä ”poliittisten broilereiden” kanssa? Siis teitä itseänne tyhmempien ☺️)
Anyway, tulisiko joku vielä paheksumaan kotiini myöskin sitä, kuinka usein vaihdan terveyssiteen (joskus se voi olla hurjankin oikean värinen, meistä agnostikoista kun ei tiedä)?
Tai mitä jos pikkuhousuista löytyykin vessapaperia, jos punaiset päivät ovat niin valkoiset — tai, kehtaako sitä edes myöntää, ettei aina edes ole?
Tai jos käyttää, hyvänen aika, aivanpahaa suurensuuren purilais-korporaation valkaistua, paistinrasvan läpinäkyväksi tahrimaa käsipaperia; siis tyydyttyneen, karosinogeeniseksi käristyneen ruokaöljyn, ihmiskuolan sekä suunpyyhinnän kirjavoittamaa imurättiä?
Tai jonkun mökiltä aitoon hätään kähveltämää kertakäyttöpeflettiä?
Tai jos epänaisten päivät osoittautuvatkin niin runsaiksi, että joudutte uimaan niissä kuin pulppuavassa lähteessä; ja juomaan itsenne kuiville?
Onko ihmisen kehon eritteen nieleminen hyve? Oletteko kokeilleet?
Minä olen, eikä minulle maistunut.
Uskoisitteko, jos sanoisin, että henki pääni sisällä on kuin rekkamies; mutta vain joka toinen keksiviikko, tähkäkuussa?
Kuka tulisi tarkastamaan sitä?
🙂
Annetaan kaikkien syödä sitä mitä itse haluavat.
Kohtapuoliin paistan neljä Kabanossi Ranch grillimakraa ja valmistan suuren mikroaaltouuniperunan. Valmiin perunan sisään iso kiila voita. Perunan päälle vielä suolaa ja cayennepippuria.
Lisukkeena maustekurkkusiivuja.
Sika on sekasyöjä niin ihminenkin.
Vaarallista on jättäytyä liian kapea-alaiseksi ruuan suhteen.
– Juhannusgrilli HKn mainos saa jo etomaan.
Nimenomaan.
Ette sitten muuta keksineet kuin ryhtyä toista mollaamaan. 🙁
Taitaapi tärkeintä olla että syö sopivasti ja säännöllisesti, toissijaista sitten ne makuasiat.
Tärkeintä on tietää että on itse oikeassa ja kaikki muut väärässä.
Elimistö ei aina heti tiedä, mikä on sille hyvää muonaa. Mutta jos muonalla on ollut hyviä vaikutuksia, se alkaa vaatia sitä lisää ja kyseinen muona alkaa maistua paremmalta.
Minulla on ollut viime aikoina peruna pois pöydästä. Mutta herkulta maistui ilman mausteita, kun kaupan halvinta pistelin poskeeni. Mielestäni peruna on ennenkin parantanut tunnelmaa ja tuntemuksia.
Niinpä vegaanituotteitakin kannattaa kokeilla pitkään. Härkäpapu on suosikkini, mutta sitä ei lähikaupasta löydy.
Rikas on elämä jossa kokeilee monia makuja.
Olennihan petiaattessa kokeillut vegesapuskoja, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään sellaista, mistä pitäisin.
Perinteisiä vegeruokia, kuten hernekeitto, pinaattikeitto jne. syön mielelläni.
Juha, osuit naulan kantaa. Suomen historia on täynnä kotimaisten kasvisten voimalta tehtyjä herkkuja. En minäkään mihinkään soijahirvityksiin koske.
Maailmalta voi tuoda semmoista ruokaa mitä ei täältä saa, tyyliin sitrushedelmiä.
Jos Suomesta saa vastaavaa tai parempaa, en halua ulkomaista. Se on vastuunkantoa luonnosta ja ympäristöstä.