Suomi, haasteita vai mahdollisuuksia?

Vastoin itsesuojeluvaistoani päätin, että en kirjoita juttua jossa kerron vain kaiken mikä on pielessä. Koitetaanpa siis käydä läpi ongelmia ja mahdollisuuksia. Mistä tulee epätoivo, missä näkyy toivo?

Haasteita

Sipilän hallitus vei Suomelta osaamisen, Marinin hallitus vei Suomelta rahat ja Orpon hallitus vie Suomelta toivon. Hallitus toisensa jälkeen on pistetty aatteen laput silmille ja painettu kaasua vailla pienintäkään pohdintaa tulevaisuudesta. Yhteistä kaikille edellisille on täysi haluttomuus parlamentaariseen tai kolmikantaiseen yhteistyöhön. Tästä syytän itse lähinnä mediaa, joka on etenkin 2010-luvulta alkaen lähtenyt lynkkaamaan jokaista poliitikkoa joka joustaa tai hakee kompromisseja. Ehdottomuudet, uhkaukset ja ukaasit tekevät hienoja lööppejä, joita ostamme varmaan vielä silloinkin kun näkkäribudjettikin on nollassa.

Suomi sai vihdoin oman Trumpin. Vaalikampanjan voiton avaimet tulivat siirtämällä tasa-arvoa puoli vuosisataa taaksepäin. Voittajan tukitiimi tahkoi peliin kaikki ihmiskunnan ala-arvoisimmat homovitsit. Ne olivat niin meheviä, että persutkin äänestivät miestä, joka on toistuvasti uhonnut tuhoavansa koko puolueen. Mutta ei hätää, seuraavat kuusi vuotta lohdutamme itseämme sanoin ”eipä ainakaa mitää hinttiä tarvi katella”. Seuraava hallitus peruu tasa-arvoisen avioliittolain ylipäällikön myötämielisellä avustuksella. Kansainvälinen maineemme syöksyy tähtiin!

Terveydenhoito on enää kaukainen muisto. Ainoa asia mihin rahaa piisaa on sairaiden ihmisten pitäminen sairaina. Aiemmin vitsailimme siitä, miten vakuutuslääkärin mielestä egyptiläinen muumio on terve ja työkykyinen. Tänä päivänä saman lausunnon saa myös TE-toimistolta ja terveysaseman keinoälyrobotilta, jonka palvelumaksujen kattamiseksi myimme Helsingin tuomiokirkon amerikkalaiselle ostoskeskusketjulle.

Yritykset eivät saa rahoitusta kasvuun. Samaan aikaan kun maksamme tehottomia yritystukia uusia ennätysmääriä, on yritysten kasvun tukeminen surkeaa. Valtioltamme puuttuu riittävät hartiat tukemaan merkittäviä kasvuvaiheita ja pykälistöstämme puuttuvat keinot sen tukemiseksi markkinaehtoisesti – tarvitsisimme molemmat. Lisää päälle viranomaisten keskinäinen tappelu, yksinkertaisimpienkin lupien vuosia kestävät valituskierrokset, työperäisen maahanmuuton rajoitteet ja lakkojen hurja määrä niin eipä ole parhaat paikat yrityksen kasvulle. Tai verotulojen kasvulle. Ne harvat menestyneet firmat myydään varhain ja halvalla maailmalle, koska yrityksen kasvu Suomessa on kielletty.

Jos uskot tähän tulevaisuuden linjaan, kuuntele dokumentti maamme nälkävuosista. Se kertoo mitä lähivuosina tapahtuu.

Mahdollisuuksia

Osaaminen on melko hyvällä tolalla. Yhä useampi ala ymmärtää osaamisen ja koulutuksen eron ja tämä rohkaisee monipuolista osaamisen kartuttamista. Pöhköjen ideoiden kehittäjiä piisaa, haasteita ratkottavaksi on tarjolla ja lähihistoriamme kansainvälisyys on lennättänyt ihmisten lisäksi ideoita puolin ja toisin. Osaamista myös halutaan käyttää, soveltaa ja kehittää. Kirsikkana kakun päällä moni osaamisen alamme liittyy globaaleihin haasteisiin ja nouseviin tarpeisiin maailmalla.

Uusia yrityksiä syntyy edelleen ja tuon tuosta myös menestystarinoita on ilmoilla. Talouselämän kaltaiset mediat kertovat mieluusti mehevimpien kasvuyritysten mahdollisuuksista. Ensimmäisten vaiheiden rahoitukseen on monia kanavia ja paljon tarpeellista pöhinää. Suuret yrityskaupat ovat myös koonneet maahamme rahaa, joka hakee sijoituskohteita. Tämän kakun kirsikaksi voi mainita kansankapitalismin ajatuksen varovaisen heräämisen.

Luonto. Kun tilaisuuden sille annamme, se on ilmastotyötä, se on raaka-ainetta, se on innovaatiota ja se on terveyttä. Tiedämme mihin metsä pystyy ja opimme koko ajan lisää.

Kyky voittaa kriisit. Suomen historia on täynnä kriisejä, kaaosta ja katastrofeja. Kun pahin uhkaa, meillä on taipumus jättää pikkuriidat sivuun ja lähteä puhaltamaan yhteen hiileen. Pahimpien hätien aikana, kun kaikki huutavat, voi joukosta nousta toivon ääni, joka yllättää kansanjoukot puhumalla rauhaisaan äänensävyyn. Nousu parempaan alkaa usein yhdestä pienestä ajatuksen siemenestä, jota ryhdymme kastelemaan.

Jos uskot tähän tulevaisuuden linjaan, vieraile The Centre for Optimism:n sivuilla ja opi optimismin rajattomista mahdollisuuksista niin sinulle kuin koko maailmallekin.

4 vastausta artikkeliin “Suomi, haasteita vai mahdollisuuksia?”

  1. Näin on ja odotamme aikamme Trumpin toimia – toivokaamme ettei veisi meitä Natokiimassa sotaan? Nälkäkuuri on jo luonamme lukuunottamatta eliittiä…

  2. Meillä aikanaan, kun minä olin pikkupoika ja joskus hiukan kipeänä. Se vanha kunnanlääkäri kulki vielä kotona, olikohan minulla ollut hiukan kuumetta, tai jotain, äiti hädissän soitti lääkärille. Se lääkäri sanoi, ei sitä perkele heti kannata pirua seinälle maalata. Jotain pilleriä oli sitten antanut, liekö Asperiinia.

    Kerran eräs vanha mummo oli mennyt hänen vastaanotolleen ja epäillyt itse, että mahtaiskohan hänellä olla vyöruuru. Perkele tollanen vanha ämmä mitään ruusuja enää kasva, sanoi lääkäri.

  3. Joskus kun olin pieni, olin tullut mukkelis makkelis ja lyönyt pääni. Äiti kantoi hädissäni naapurissa olevan tohtorin luo. Tohtori katsoi hetken, poistui, ja palasi sitten pieni konjakkilasi kädessään. ”Poika on kunnossa, mutta äiti tarvitsee tätä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *