Itsenäisyyspäivän juhlilla Presidentti Subb kertoi, että hänen vaarinsa oli haavoittunut rintamalla, jolta hänet oli viety sotasairaalaan. Sairaalassa hän oli tutustunut hoitajaan, josta myöhemmin tuli hänen mummonsa.
Aivan suoraan hän ei sanonut, oliko hänen mummunsa nimi Miina, mutta niin tulkitsin, koska hän kertoi, että vaarinsa astui Miinaan.
Ilmeisesti em. astumisesta seurasi hänen isänsä sikiäminen jne.!????????
En tiedä, mutta ajattelen, että presid. Halonen aikanaan ehkä oli vähän katkera Miinoille, kun järjesti Suomeen Miinakiellon!?
😂
Eikös Suutarin emännän kehtolaulussa viety Miinalle terveisiä?
Oliko tämä osoitus kristillis-epäkehitysvammaisesta huumorista? 😄
Veikko halusi osoittaa meille, kuinka hartain kristitty ottaa itse itseltään riman pois. En ole katsonut sukuni salat-ohjelman presidenttijaksoa siten, että tietäisin olivatko Stubbin esivanhemmat julkisuuden henkilöitä ja siten kunnialoukattavia, mutta ehkä ikä ei vie makuaistia pelkästään intuitiivisessa merkityksessä.
Sanotaanko Liisa sinun raamatussasi, että Kristityllä ei saa olla huumorintajua!?
Kirjoitin vain sen mitä ”ymmärsin” pressan kertomasta!
Nyt alan ehkä ymmärtää, miksi Raamattua ja Jeesusta halutaan vältellä, jos muutkin ovat yhtä putkinäköisiä, kuin sinä!
Kun tekee olettamuksia, voi päätyä uskottelemaan itselleen vaikka jopa niin, että Tarja Halonen olisi vastuussa Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta, että nainen ansaitsee häneen kohdistuvan väkivallan tai että jollakulla on kotonaan raamattu.
”Sitä saa mitä tilaa” voisi kääntyä myös muotoon: mutta sehän on vain minun tulkintaani.
Mikäli sinulla on pätevä terapeutti, niin näytäppä kommenttisi hänelle ja kysy, mitä mieltä hän on asiasta!
Siis PÄTEVÄ TERAPEUTTI!
Mikäli muistisi toimii paremmin kuin makuaistisi, muistat mikä argumentaatiovirhe kommentissasi on, josta syystä siihen ei kannata vastata.
Mutta ehkä jesajan kirva voi auttaa.
ps. Rammatussa ei mainita, että Jesajalla olisi ollut kirvoja!
Halonen, kuten läjäpäin muitakin demareita ja kepulaisia, sekä heidän virkaveljiään muissa maissa, halusivat jäädä historiaan henkilönä joka rakentaa pysyviä rakkauden siltoja itärajan yli.
He halusivat sankareiksi, parrasvaloihin. Mikään hinta ei ollut liian kova maksettavaksi omasta kunniasta.
Jospa Halonen yritti toimia diplomaattisesti suhteessa tahoon, jonka kanssa minkäänlainen diplomatia ei palkitse vaan saa joka tapauksessa lavalliset paskaa niskaansa ja päälle syytökset omilta.
Mikäli Platoniin on luottamista, Sokrates kuulutti torilla: ”Kuulkaa minua Ateenan miehet! Aina kannattaa mennä naimisiin. Jos saatte hyvän vaimon, teistä tulee onnellisia, jos saatte häijyn vaimon teistä tulee filosofeja.”
Saksa oli tiennäyttäjä rauhan yhteiseloon.
On kaiken filosofisen ja psykologisen itseymmärryksen vastakohta jaotella ihmisiä mustavalkoisesti.
Jos joku olisi tutustunut minuun ennen tuhovoimaista ihmissuhdetta, olisi hän nähnyt minusta aika eri version mitä olen tänään. Vähän sama kuin jos tutustuisi ihmiseen jonka kasvot on turmeltu hapolla ennen turmeltumista, näkisi erilaisen tyypin kuin väkivallan teon jälkeen.
Näin maailma toimii. Turha sitä mediassa asti pöyristellä millaiset ovat tuhon jäljet. Itse olen kiitollinen siitä, että pääsin irti kiltteydestäni enkä ole enää sama henkilö. Kaikessa on hopeareunus.
Tämä tapahtui vanhaan hyvää aikaan, kun naispappeudesta eivät puhuneet muut kuin sopivasti tärähtäneet.
Kaksi pappia törmäsi yhteen kaupungissa.
Pappi 1:” Terve veliseni! Ei olla nähty aikoihin, mitäpä kuuluu?”
Pappi 2:” Ei kovin hyvää veliseni, – vaimostani on tullut uskoton
— ”Mitä tästä opimme?”
Kysyi ”suuri jöpöttäjien yleisö” elämän näyttämöltä.
— Oppikaa vaikka se, että kun kohtaatte oman elämänne suloisimman epäsopivasti tärähtäneen, jolle mielikuvitus-ruoka ja mielikuvitus-uskottomuus ovat todellisempia kuin tosi, niin pettäkää ja leipokaa naiset bensiiniä joulutorttuihin, jotta teille kostava saisi sota-operaatiostaan edes jonkinlaisen onnistumisen kokemuksen, eikä kaikki vaivannäkö vain muistuttaisi lopulta siitä, että se perustui tyhjään.
”Olen tutkinut kymmeniä vuosia ihmisen psyykeä, mutta jos minulta kysytään mitä nainen haluaa en pysty vastaamaan.” – Sigmund Freud.
L. K.
Ainakin naispoliitikoita on vaikea tulkita.
Haluavatko todella, että jihadistit leikkaavat hältä pään?
”Toisen kohtaamisen kokemusta Blanchot hahmottaa ennen kaikkea ystävänsä Emmanuel Levinasin eettisten filosofian pohjalta.
Blancotn ajattelun kannalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea kirjallisuuden ja kirjoituksen määrittämistä ainutlaatuiseksi kommunikaation ja kohtaamisen mahdollisuudeksi. Jotta suhde toiseen ei tekisi toisesta pelkkää saman jatketta, suhteen täytyy olla täysin yhteismitaton, epäsymmetrinen. Toista ei ole mahdollista kohdata käsitteiden ja ymmärryksen kielessä, joka on voiman ja voimisen kieltä. Toinen ei voi olla läsnä. Toinen ei voi ylipäätään olla saman näkökulmasta toinen, sillä Hegeliläinen dialektiikka on kehitetty nimenomaan tällaisten oppositioiden kumoamiseksi. Suhteen on oltava peräti kaksin kerroin epäsymmetrinen, sillä toinen ei myöskään voi olla subjekti, minä en voi olla toinen. Kirjoituksessa ilmenevä suhde toiseen on siis absoluuttista vierautta ja ääretön, heterogeeninen välimatka, jota on mahdoton kuroa umpeen.
Ranskan ”autrui” viittaa toiseen ihmiseen, mutta Blanchotn ajattelussa se on vain nimi nimettömälle, johon sana ”ihminen” viittaa aika ajoin: suhde toiseen on kokemus singulaarisuudesta, joka ei ole universaalinen eikä partikulaarinen. Tästä syystä kysymys ”kuka toinen on?” on Blanchotn näkökulmasta epäolennainen. Sen sijaan on kysyttävä, mitä tämä suhteessa ilmenevä vieraus ja ulkopuoli tarkoittavat ihmisyhteisön kannalta. ”
Viljami Hukka/ Yö vailla pimeyttä: Tuhon kirjoituksesta
Mikäli Jostein Gaarderia on uskominen (norjalainen kirjailija, mm. ”Sofian maailma”) Hegel kirjoitti, että miehen ja naisen välinen ero on sama kuin eläimen ja kasvin välinen, jolloin eläin vastaa enemmän miehen luonnetta, kasvi puolestaan naisen.
Oliko Hegel naisvastainen? Oli ja ei (ehkä häntä potutti Platonin mateleminen toiseuden edessä).
Matkasta ei tule liian pitkä, kun muistaa että ”Sofian maailma” (1991) on romaani filosofian historiasta ja että tämän paljon luetun kirjan päähenkilö on 14-vuotias nopeaälyinen norjalaistyttö (tai kaksi – Sofia ja Hilde).