🤬Metsäkadon torjuminen menossa pahasti metsään: toistaiseksi vaikuttaa siltä, että EU-komissio pitää Suomen katoriskiä yhtä suurena kuin Brasilian.
MT tutustui tuoreimpaan versioon kiistellyn asetuksen soveltamisohjeista. Navettojen tieltä ei edelleenkään saa kaataa puita ja riskiluokitus puuttuu. (Otsikko ja ingressi Maaseudun Tulevaisuus 21.4.2024)
EU:n tavoite aloittaa luonnon tilan parantaminen, koodinimeltään ”ennallistaminen” on Troijan puuhevonen, jonka tarkoituksena on heikentää kansallista päätäntävaltaa ja hivuttaa jäsenmaita kohti maalia eli Euvostoliittoa.
Suomi seisoo yhä puujaloilla, suojeltuja metsäalueita on maassamme very much ja vapaaehtoisuuden kautta sellaisia tulee jatkuvasti lisää.
Euvostoliittoa pykäävät vain valehtelevat niin että sarvi on kohta niillä otsassaan.
12.7.2023.Ennallistaminen etenee: Euroopan parlamentin sekava kanta valmistui – ”Vihreä hulluus ei näköjään osoita laantumisen merkkejä”
Politiikka
Europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käytiin eilen, ennen äänestystä, kiivas keskustelu ennallistamisasetuksesta. Parlamentin kanta hyväksyttiin tänään tiukassa äänestyksessä jatkoneuvotteluja varten. Parlamentissa on jyrkkä kahtiajako asetuksen puolustajien ja vastustajien välillä.
https://www.suomenuutiset.fi/ennallistaminen-etenee-euroopan-parlamentin-sekava-kanta-valmistui-vihrea-hulluus-ei-nakojaan-osoita-laantumisen-merkke
Suomessa ”ennallistaminen” tarkoittaisi massiivista metsien hakkuuta, jotta päästäisiin sinne 50-luvun puolet pienempään puumäärään.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Euroopan komissio on tällä kaudella ylittänyt valtuutensa ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa.
– Juridisesti sen näyttäminen toteen, onko [EU-komissio] ylittänyt toimivaltansa on aika mahdotonta, mutta kyllä tällaisen EU-lainsäädännön tasapainon ja toteutumisen kannalta komissio on ehdottomasti ylittänyt valtuutensa, Sarvamaa sanoo Verkkouutisille.
Sarvamaan mukaan Ursula von der Leyenin johtama komissio on käyttänyt “erittäin reippaasti” delegoituja säädöksiä sekä pyrkinyt keskittämään valtaa Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden johtajista koostuvan neuvoston kustannuksella.
Komission aloitteet ovat Sarvamaan mukaan olleet myös “voimakkaasti vinossa.” Hän viittaa esimerkiksi komission asetusesitykseen luonnon ennallistamisesta.
https://www.verkkouutiset.fi/a/petri-sarvamaa-komissio-on-ylittanyt-valtuutensa-metsaasioissa/#3ce7d6ac
Tässä on asian ydin:
”Puuta on siinä välissä hakattu miljardeja kuutioita, mutta sitä on Suomen metsissä enemmän kuin koskaan. Silti keskustelu hakkuiden oikeista määristä ja toteutustavoista jatkuu. Nyt keskustelemme niiden vaikutuksista metsien monimuotoisuudelle ja hiilinieluille. Huoli metsistä ei katoa, sen kohde vain muuttuu.”
Pahin metsäkato on jättää vanha puu pystyyn lahoamaan sillä se estää uuden puuston kasvun.
Kasvava puu on paras hiilinielu.
Niilo, se on juuri suurin syy luontokadolle, koska elinvoimainen luonto tarvitsee juuri niitä puupökkelöitä lahoamaan ravinnoksi ötököille, linnuille, ja kasveille ja itse terveelle metsälle.
Kaarnakuoriaiset tuhoavat,
kun ei ole tikkoja ja lintuja
syömään niitä.
… ja hiilinielu ei ole yksin se asia, vaikka tärkeä sekin.
”Yli puolet Euroopan tiukimmin suojelluista metsistä on Suomessa
Euroopassa on monenlaisia metsien suojelualueita erityisesti suojelun tiukkuuden suhteen. Meillä metsiensuojelu on pääasiassa tiukkaa suojelua, mikä tarkoittaa, että suojellussa metsässä ei saa tehdä mitään metsätaloustoimia.
Keskieurooppalaista suojelua ei meillä aina katsottaisi suojeluksi lainkaan.
Suomessa on vaadittu tiukkaa suojelua, vain sitä on pidetty oikeana ja aitona.
Euroopan unioni on tehnyt Euroopan metsistä, mukaan lukien Norja, Britannia ja Sveitsi, pois lukien Venäjä, State of Europe’s Forests 2020 -selvityksen. Selvityksen tekstin mukaan Euroopassa on tiukimman suojelukategorian metsiä noin 3,6 miljoonaa hehtaaria ja ”niistä noin puolet on Suomessa”. Nämä ovat metsiä, joissa kaikki metsätalouteen tähtäävät toimet on kielletty.
Selvityksen mukaan näitä metsiä on Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51,4 prosenttia Euroopan vastaavasta suojelualasta.
Euroopan unionissa tiukimman suojelukategorian metsiä on 3,2 miljoonaa hehtaaria. Niistä Suomen osuus on 59,0 prosenttia.
Euroopan unionin metsämääritelmä ei vastaa täysin suomalaista, vaan unionin ”metsä” kattaa Suomen tuottavan metsämaan ja noin puolet vähätuottoisesta kitumaasta (metsä- ja kitumaa, ks. täältä). Tiukan suojelun määritelmä taas vastaa metsätalousnäkökulmasta hyvin suomalaista määritelmää.
Jos metsiensuojelua halutaan Suomessa kuvata yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät tiukasti suojeltua osuutta metsämaan ja kitumaan alasta. Tämä osuus on noin 13 prosenttia, hehtaareissa 2,9 miljoonaa.
Tämä artikkeli julkaistiin aiemmin otsikolla ”yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa”. Otsikko oli sama lause, mitä käytimme ulkomainoksissa. Siihen päädyttiin, koska tarvittiin selkeä ja yksiselitteinen lause ja koska Suomessa suojeluksi ymmärretään nimenomaan tiukka suojelu.
Esimerkiksi rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia alueita ei meillä yleensä ymmärretä varsinaisiksi suojelualueiksi, vaikka niillekin on määritelty omat suojelukategoriansa.
Lähteet
Markus Lier, Andreas Schuck, Iciar Alberdi. Indicator 4.9 Protected forests, ss. 143‒145. In FOREST EUROPE, 2020: State of Europe’s Forests 2020.
Luonnonvarakeskus, metsien suojelu.”
———————————————————
Kuten aikaisemmin olen todennut Suomessa on suojeltuja metsiä tarpeeksi ja lisää tulee jatkuvasti vapaaehtoisen suojelun kautta.
Siinä kun monet EU-maat ovat haaskanneet aikojen saatossa omat metsänsä, Suomi on hoitanut metsänsä mallikelpoisesti. EU:lle ei pidä antaa mitään päätäntävaltaa Suomen (valtion metsät) ja suomalaisten (yksityisten omistamat metsät) metsiin.
Muistelen että Natura-suojelussa tehtiin Suomessa itsenäisen Suomen suurin yksityismetsien- ja alueiden sosialisointi. Eikö se muka riitä?
Ennallistamiseen kuuluu metsien lisäksi koko muu luonto.
Pitääkö EU:n luonnon ennallistaminen sisällään täyskiellon maatuulivoimaloiden rakentamiselle?
Eikö, vaikka jokainen tuulivoimala tuhoaa pysyvästi vähintään 8 hehtaaria metsää, silpoo lintuja, tuhoaa luonnon biodiversiteettiä (esim. tuhoaa valtavat määrät lentäviä hyönteisiä, niitä pyydystäviä lintuja, lepakoita etc.), isot voimalat lisäksi vaarantavat infraäänellä ihmisten ja kotieläinten terveyden, ja niiden, voimaloiden taloudellinen hyötysuhde on olematon ja maisemahaittakin mieltä etova…
Mikä on vihreän siirtymän seuraava valhe?
https://www.suomenuutiset.fi/tuulivoima-vastatuulessa-saksassa-ilmaston-ja-luonnonsuojelun-tavoitteiden-valilla-paha-ristiriita/
12.9.2019.Saksa on Euroopan unionin ”vahva mies” (vai onko).
Kuluneen kesän aikana Saksan energiapolitiikkaan on tullut uusi keskustelunaihe, joka on kärjistänyt keskustelua kovasti. Tuulivoimaa, jota on rakennettu tukien avulla paljon, on alettu kritisoida hyvin voimakkaasti. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmaston tavoitteiden kannalta. Sillä saadaan aikaan lähes päästötöntä sähköä.
Vähitellen on kuitenkin huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat valtavasti lintuja, lepakkoja, hyönteisiä ja pieneläimiä. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten on alettu kaataa entistä enemmän metsää. Ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä onkin noussut ilmastopolitiikan keskipisteeseen.
Se on aivan sama mitä soopaa SU syytää.
Luontokato on fakta.
Ja hukkamyllyjen haitat kiistaton tosiasia.
14.8.2023.Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että tuulivoimaloiden synnyttämä kuuluva ääni, erityisesti pienitaajuinen ääni, infraääni ja joissain tapauksissa myös maaperän kautta asuinrakennuksiin etenevä tärinä ja tärinän synnyttämä sisämelu ovat tuulivoima-alueiden merkittävimmät haittatekijät ja riittävän voimakkaina esiintyessään muodostavat altistuville henkilöille selvän terveysriskin. Tutkittua tietoa on vähän, ja saatavilla oleva tieto on kiistanalaista.
Tuulivoimaloiden melun on todettu aiheuttavan terveyshaittoja myös Suomessa, erityisesti sen jälkeen, kun käyttöön on otettu yli 3 MW:n tehoisia teollisen luokan tuulivoimaloita. Tällä hetkellä moneen kuntaan suunnitellaan jopa 10 MW:n tehoisia voimaloita.
Tyypillisimmät raportoidut tuulivoimalan aiheuttamat terveyshaitat ovat elämänlaadun huononeminen, uneen liittyvät häiriöt, kohonnut stressitaso sekä muun muassa epätyypillinen tinnitus, huimaus, tasapainohäiriöt, korvakipu ja päänsärky. Infraääni on hyvin matalataajuista melua, jota ei yleensä kuulla, mutta joka pystyy vaikuttamaan kehoon.
https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-tuulivoimaloiden-infraaanta-on-arvioitu-vaarin/
Kansainväisesti myönnetyt tosiasiat eivät kelpaa, jos niistä kertoo SU, koska ”persu” persuja vihaavalle punademulle estää ymmärryksen……..
Varsinaiaet neoparit taas asialla.
Tuulimyllyt, kaikki infra, tiet, oikaisut, kallioleikkaukset, padot, kaupunkien kasvu totta kai tuhoaa luontoa.
Siksi luontoa pitää ennallistaa, suojella jne. entistä enemmän.
Menikö perille ? En usko.
Miksi pitää ensin munia ja sitten koittaa parsia sitä muualla?
Täyttä hölmölaisten peiton jatkamista joka suhteessa.
Myllyjä merelle, missä metsää ei tuhota eikä myllyjä keskelle suojelualueita, kuten nyt koitetaan tehdä.
Ei myllyt ole mikään pääongelma muiden oikein isojen ongelmien kanssa.
Jos muutaman kymmenen puun kaataminen talousrakennuksen tieltä on ongelma, niin mylly on todella suuri ongelma.
Jokin suhteellisuudentaju asioissa pitää olla, vaan ei näytä olevan.
Äänistä haitallisia lienee interferenssiääni, joka muodostuu kahden tai useamman äänilähteen yhteisvaikutuksesta.
Pitäisi tehdä poikkeus ja sallia norsujen tuonti Suomeen, jotta nähtäisiin matalataajuisten äänien vaikutus niiden hyvinvointiin.
Muistelen, että jotkin kotielämetkin pystyvät aistimaan matalia taajuuksia. Tulevat levottomiksi, kun maa ääntelee tai tutisee ennen maanjäristyksiä.
Mikä on sitten pääongelma? Sekö että EU-troikka ei suostu hautaamaan utopiaa Euvostoliitosta, jolloin tervehenkiset ja toteuttamiskelpoiset hankkeet(kin) saavat ketun kurkistamaan kainalosta.🦊
Kuhmalahdella on Linkolan perustama suojelualue, pääasiassa kuusikkoa. Siitä läheltä myytiin pientä kuusikkopalstaa. Kuusien oksat vaikuttivat kuvissa harmaita, joka viittaisi kirjanpainahan läsnäoloon.
Kirjanpainaja on vaikea hävitettävä. Uutisten mukaan leviämässä mm. Etelä-Karjalassa.
On vahinko metdätaloudelle, jos kirjanpainajaa ei päästä hävittämään luonnonsuojelualueilta.
Jokin loinen lienee myös riehunut Sinivuoren luonnonsuojelualueella. Kerran oli kaatunut kuusia sikin sokin. Olin menossa palotornille autolla. Onneksi oli saha mukana. Sain kitkuteltua yhden rungon poikki.
Lettosuot pitäisi ennallistaa jääkauden jälkeiseen tilaan, koska niiden metaanipäästöt ovat kymmenkertaiset korpisoihin nähden.
Lentoliikenteelle pitäisi määrätä ronskit verot, etteivät lentelyt lisäisi vesihöyryä ja hiilidioksidia yläilmakehässä.
Vaikka tuskin ne päästöt tulivuoritoimintojen rinnalla ovat merkittäviä.
Typpioksiduuliakin eli ilokaasuakin muodostunee ja se onkin pahempi juttu.
Typpioksiduulin syntymistä ei ole esitelty riittävän hyvin. Jos lentokoneliikenne on sen merkittävin lähde, niin on piti sitä salatakin.
Koska typpioksiduulia syntyy mm. auton katalysaattoreissa, niin voimme päätellä sen tapahtuvan silloin, kun systeemi syöttää yli-ilmamäärää polttoaineen täydelliseksi polttamiseksi.
Koska typpioksiduulia syntyy myös viljelyssä, niin voimme päätellä, ettei katalysaattorin läsnäolo ole välttämätön typpioksiduliyhdisteen muodostumiseksi.
Jos suihkukoneen moottori jättää jälkeensä palamatonta polttoainetta, ei ole hyvä sekään.
Niinpä arvelen, että moottorin läpi virtaa huomattava yli-ilmamäärä, joka yhdessä suuren lämmön kanssa mahdollistaa typpioksidulin merkittävän muodostumisen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dityppioksidi