Ilta-Sanomat on Suomen suurin ”uutismedia”!
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010708873.html
– Maallikon mielestä vahvasti sanottu sana uutismedia.
– Totta lienee että lehteä luetaan paljon ns lööppilehtenä?
– Hyvää on se että joka juttu ei ole maksumuurin takana.
– Maksumuuri karsii monen lehden lukua.
– Totta on myös se että ilman rahaa ei tehdä hyvää lehteä.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Jos asut vaikkapa kahden hengen taloudessa, omasta useamman kuin kaksi simkorttia ja pankkikortit niin sanomalehtien verkkoversiot ovat erittäin edullisia ja toistan ERITTÄIN EDULLISIA tilata.
Tarjouksia satelee aina kun edellinen tilaus päättyy.
Meillä on tällä hetkellä Hesari 2 kk 1 euro ja Satakunnan kansa 1 kk 0 euroa.
Tilaukset irtisanotaan ajoissa ja sitten tuleekin taas uusi tarjous.
Ei suuret tulot vaan ne pienet menot 😂
Kaikkea,se ahneus ja saituus teettää. Väära rahakin näyttää olevan jumalasta seuraava.
Onko lusikkalaatikossa kaikki oikeakätiset varmaan pois vasenkätisistä.
Niin jos sinä tulet autuaaksi siitä, että et käytä tarjouksia hyväksesi niin se on sinun ongelmasi.
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.
Pankkikortit ovat kyllä käteviä.
Ennen palkka maksettiin työpaikalla käteen. Kun palkat maksettiin pankin tilille, tulivat muotiin käyttöshekit, millä saattoi ostaa kaupasta tavaran lisäksi myös rahaa.
Postipankilta saattoi tulla parikin kirjettä viikossa saldotietoineen.
”Pankit olivat sitoutuneet lunastamaan enintään 100 markan suuruiset, muodollisesti oikein täytetyt käyttösekit tarkastamatta sekinkäyttäjän henkilötietoja tai pankkitilillä olevaa katetta. Kauppaliikkeissäkään ei sadan markan sekin esittäjältä siksi yleensä kysytty henkilötodistusta. Kokonainen 25 käyttösekin vihko edusti siis varkaalle 2 500 markan luvatonta käyttömahdollisuutta, ja varkaan rahankäytöstä vastasi sekkivihon laillinen omistaja, jos sekit olivat joutuneet vääriin käsiin tämän huolimattomuuden takia. Asuntomurroissa ja ryöstöissä anastetuista sekeistä vastasi sen sijaan pankki.[15]
Sekin käytön huippuvuosi oli 1984, jolloin Suomessa kirjoitettiin 72 miljoonaa sekkiä. Sekin keskimääräinen summa oli 5 000 markkaa. 1980-luvun puolivälin jälkeen maksukortit syrjäyttivät sekin vähittäiskaupassa. Vuonna 1988 sekkilomake tuli maksulliseksi, eikä 1990-luvun puolivälissä sekkejä enää sanottavasti käytetty kotitalouksien kulutusmenojen maksamiseen. ”
Ennen oli pankkeja melkein joka nurkalla. Pankeilla melkoiset menot, josta syystä lainojen korot olivat varmaankin melkoiset.