Arviolta 100.000 joutuu hakemaan uuden työn.
Hallitus lupasi jo 100.000 uutta työpaikkaa.
Nyt on menetetty 20.000 työpaikkaa.
– Uusi tavoite on löytää 220.000 uutta työpaikkaa?
Ensi viikolla hallituksella on neuvon paikka
ja siihen tarvitaan kaikkia osapuolia?
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010337587.html
Kyllä nyt tarvitaan saksien sijaan tekoälyä!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
1. Ei ole olemassa tekoälyä. On olemassa generatiivisia kielimalleja ja neuroverkkomallista ohjelmointia. Näissä järjestelmissä ei ole älyä, ainoastaan suurten datamassojen käsittelyä loogisesti.
2. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Autot, tehtaat, liukuhihnat, kontit – siinä teknologioita jotka ovat muuttaneet työpaikkoja.
Olemme kuin Markos-sarjakuvassa 70-luvulta jossa robotit ja keinoäly johtaa ja jahtaa
Ja sekö on hallituksen syytä Niilo, että tuollaista kehittyy maailmalla?
Joku roti potaskassakin pitäisi olla.
Juu ajelin Kalevassa ja älyropo vei pitsaa asiakkaalle.
”Teko”äly vapautti minut 1997.
Avauksessa oli lakoonisesti lueteltu
työpaikkakehitys ja lupaukset
sekä IS jutun arvio tekoälyn vaikutuksesta.
Kyllä Orpo lupas vaalipuheissaan panna Suomen kuntoon ja se 100.000 uutta työpaikkaa – suunta on päinvastainen.
Työtä riittää ja neuvoteltavaan on syytä taipua.
Eikö mene perille, ettei tuo ”tekoäly” seurauksineen todellakaan ole Orpon tekosia millään tavalla?
Onko sokea usko esteenä ymmärtämiselle?
Taitaa olla hallituksella oikeasti 100 000 tuhatta työtöntä eikä 100 000 työllistä terv tepivaari
Tulee tapahtumaan niin, että tekoäly poistaa 100 000 jonnin joutavaa byrokraattia lojumasta työpaikoillaan konttoreista.
Seuraavaksi se perkaa persujen valhepropagandan ja puolue häviää kuin pieru saharaan.
Sitten se yhdistelee asioita oikeaan järjestykseen ja muodostaa koko AY: stä pari kolme puoluetta ja näin äänet Eduskuntaan ja hallitukseen lainsäädäntövallaksi. Eläkeläiset saavat omat alaosastonsa.
Ei taida EK:n orpo- puolueelle montaa ääntä jäädä. Tippuvat koko Eduskunnasta.
Kunnanvaltuutettuna toimii pari tekoälypäällikköä. Entiset pääsevät suutaan soittamasta vanhusten ja sairaiden hoivahommiin
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010340453.html
Älä menetä pankkitiliäsi? Näitä ja muita huijauksia kun kehitellään tekoälyä.
Mutta koska saadaan äly joka estää huijarit
ja koska saadaan maallikot oppimaan teköälyn käyttöön?
Nämä modernit kielimallit – joita jotkut edelleen virheelliseksi tekoälyksi kutsuvat – tekevät mitä käskevät.
Ne voivat tehdä byrokraateista tarpeettomia. Ne voivat taistella populismia vastaan.
Tai ne voivat lisätä byrokratiaa ja voivat lisätä populismia.
Nämä järjestelmät tekevät just mitä käsketään. Niillä ei ole älyä. Uskokaa huviksenne.
Tuosta huijausten estosta voisi kirjoitalle enemmänkin, mutta sekin on vain loogisia yhtälöitä. Moni moderni huijauksen/hyökkäyksenestojärjestelmä pyrkii ”oppimaan” mikä on normaalia toimintaa ja reagoimaan kun näkyy epänormaalia.
Tekoälyhän on vain suurien tietomassojen nopea keräilyjärjestelmä erittäin laajoista lähteistä, joita sitten ihminen ohjelmoi eri käyttötarkoituksiin.
Ihmisellä on sen ”älyn” käyttöjärjestelmä.
Ihmisen älyssä on logiikka ja sumea logiikka.
Sumeassa logiikassa tulee on/ei -logiikan sijaan ehkä. Ehkä edellyttää kyseisen muuttujan todennäköisyyden arviointia. Tämä arviointi tapahtunee usein intuitiivisesti, koska muuttujan olemusta ei täysin tunneta. Intuitiiviseen ratkaisuun päädytään myös alitajuista tietoa hyödyntäen.
Kun ei tunneta muuttujan olemusta, ei tunneta varmuudella muuttujan vaikutustakaan.
Ehkä sumealla logiikalla toimivia koneita on tehty, mutta ne koneet tepastelevatten vielä lapsenkengissä.
Meikäläisen on/ei -logiikka toimii kohtalaisesti, mutta kovin pitkälle en ole päässyt sumeassa logiikassani, koska se ei ole antanut tarpeeksi luotettavia tuloksia.
Mutta toisaalta, jospa tuo sumean logiikkani alitajuinen puoli onkin toiminut hyvin varoittaessaan tekemästä yhtä ja toista, vaikka toiminta olisikin vaikuttanut järkevältä.
Taidanpa lähteä Saleen kahville. Logiikkani ei estä, sumea logiikkanikin hyväksyy ajatuksen. Toivottavasti alitajuinenkin puoli on kunnossa, jolloin voisin palata hyvissä voimissa takaisin, edellyttäen tietysti, että alitajuntani on arvioinut Salessa käyntiin liittyvät riskit oikein.
Sumea logiikka on käytössä mm. peuskoneissa..
Yksinkertaiset loogiset ohjeet ovat tosiaan se mihin homma selittyy lopulta.
Neuroverkkomallisissa hommissa kyse on siitä että tietokoneelle ”opetetaan” asioita, jolloin se hakee – jälleen, täysin matemaattisesti – samanlaisuuksia. ”Tässä on miljoona sivua hyvää kielioppia espanjaksi.” – noh, siitä se ymmärtää vähän espanjan kieliopin toimintaa. ”Tässä on satatuhatta kuvaa koirista”, jne.
Tai lääketieteessä ”tässä on miljoona potilaskertomusta”, ja siitä sitten lähtee hakemaan tekijöitä jotka ilmenevät missäkin taudissa.
Toiminta on perustasolla selitettävissä ison kahvikupin aikana kenelle tahansa. Se ei ole älyä. Se on eräs ohjelmoinnin suuntaus, joka tuli mahdolliseksi tiettyjen tietokonesiruihin liittyvien innovaatioiden myötä.
Voisin kai lyhyesti sanoa mikä tuo innovaatio oli. Perinteinen tietokoneen suoritin käytännössä viimeisen 50 vuoden ajan on koko ajan erikoistunut yhä monimutkaisempiin laskentatoimiin. Siellä on hurjasti erilaisia käskyjä ja komentoja ja ne pätevät hyvin yleisluontoiseen laskentaan.
Eräs kaunis päivä n. 25 vuotta sitten keksijät äkkäsivät, että laskettaessa grafiikkaa näytölle (polygoneja ja sen semmoista) tuo yleissuoritin turhan monimutkainen. Sen sijaan he keksivät tehdä todella simppeleitä suorittimia, joita sitten saisi samaan tilaan isomman määrän. Nyttemmin niitä saa samaan tilaan aivan törkeän hurjasti isomman määrän. Keskiverto pelikoneessa voi olla esim. 8 tai 16 yleistä suoritinydintä ja 15 000 grafiikkaydintä.
Ja tästä edelleen n. 10 vuotta sitten alettiin älyämään että nämä grafiikkaprosessorit sopivat mainiosti myös tällaisten suurten datamassojen pureskeluun.
Hyppöseltä kannanotto tekoälystä:
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010344740.html
– Me maallikot tulemme huijatuksi yhä tehokkaammin tekoälyllä?
Vihdoinkin löytyi ”älykkö”, jolla on oikeasti järkeäkin päässänsä!
Olen näin maalaisjärjellä tajunnut ja nähnyt jo kauan, että ei hyvältä näytä!
En muista, kuka sanoi, mutta sanoi, että kyllä te ihmettelisitte, jos ymmärtäisitte, kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa johdetaan!
Päivittäin tulee eteen asioita näin kansakoulutaustaisellekin, että täytyy ihmetellä, mitä niissä korkeissa kouluissa optetaan, kun järkeä käytetään niin vähän?!
Olen ennenkin sanonut, että aivopesuloita ne korkeat koulut ovat!
Hyppönen on harvoja aiheesta puhujia joka tietää mitä puhuu. Pääosa on suuna päänä ilman osaamista.
Mutta lohdutuksen sana: kohtaa ihmisiä. Näe heidät kasvokkain. Se on aitoa. Sitä ei tietokoneohjelmat haittaa.
Kohtaaminen olisi tärkeää, mutta sitä on nykyään niin vähän, koska useimmalle näyttää olevan kohtaaminen puhelimen ja siellä olevan ”älyn” kanssa tärkeintä.
Suurin osa, ainakin nuorista kohtaa vain puhelintansa, vaikka olisivat ajamassa autoa.
Eihän nytkään ole muuta älyä kaikki äly on loppujen lopuksi tekoälyä joka on hankittu lukemalla sitä älyä ihmis aivoihin
Sellasta älyä kaikki ovat terv tepivaari